Niinistöltä ei mitään uutta
Kuuntelin juuri tasavallan presidentin uudenvuodenpuheen. Se oli toistoa hänen pitkin viime vuotta esillä pitämistään asioista. Merkittävä osa ajasta pyöri koronan ympärillä. Pitää kestää, pitää suojautua ja ottaa rokotukset. Kysymys ei ole vain henkilökohtaisesta suojasta, vaan kaikkien muidenkin.
Presidentti toivoi, ettei pandemiasta ja sen hoidosta tule keskinäisen riitelyn kohdetta ja muistutti, miten sen alussa yksimielisyys oli laajaa. Yksimielisyyttä pitää nytkin löytyä ainakin siinä, että taudin uusin muunnos leviää herkästi. Sen torjunnassa pitää kaikkien olla mukana.
Ympäristön osalta presidentti totesi kuuluvansa sodan jälkeiseen sukupolveen, jonka aikana asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Nyt tilanne on toinen. Luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Uhkana on myös velkaantuminen. Velvollisuutemme on huolehtia, että jätämme lapsillemme paremman maailman.
Ehkä odotetuin asia oli Euroopan turvallisuus ja Suomen asema, johon liittyy myös NATO. Niinistö korosti, että ainoa oikea keino tilanteen laukaisemiseksi on keskustelu eli dialogi, eivät aseet, joilla ei koskaan saada aikaan lopullista ratkaisua. Tärkeää on että Eurooppa on tässä mukana eikä vain pakotteiden teknisenä järjestäjänä.
Maailman politiikkaan vaikuttavat eniten suuret valtiot. Sitäkin tärkeämpää on, että myös pienet maat voivat toimia itsenäisesti, eivätkä niiden rajat ole uhattuna. Ovi NATO:on on meille auki, mutta Suomi päättää itse liittoutumisistaan.
Tältä osin Niinistö toisti sen, mitä pääministeri Sanna Marin jo oli uudenvuoden tervehdyksessään todennut. Suomi päättää itse. Tuo määritelmä on puolinainen. Siinä jää sanomatta. että Suomi voi olla myös päättämättä ja päätös sekin on.
Minusta ristiriita on siinä, että toisaalta myönnetään, että Euroopan ja samalla myös Suomen turvallisuus on heikentynyt. Siitä huolimatta vakuutellaan, ettei Suomi ole välittömän uhan alla, joten juuri nyt ei ole päätöksen aika.
Niinistön mukaan asiaa voidaan tarkistella lähemmin aikaisintaan parin viikon kuluttua, kun nähdään, miten USA:n ja Venäjän välisissä keskusteluissa edetään. Veikkaan, ettei mitään lientymistä näköpiirissä.
Osapuolet puhuvat toistensa ohi ja yli. Kuulevat, mutta eivät kuuntele, eivätkä ota huomioon toistensa näkemyksiä. Se ei mene, kuten Niinistö vilpittömästi toivoi kansalaiskeskustelua käytävän, että meidän kaikkien pitää ymmärtää ja hyväksyä, että on olemassa monia mielipiteitä. Sama sääntö pätee myös valtioiden ja ideologioiden välisissä kesklusteluissa.
Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Niinistö omassa puheessaan oma-aloitteisesti otti Naton ja sen avoimet ovet esille. Tähän mennessä vastaavanlaista on kerrottu vain vastaukseksi median esittämiin kysymyksiin.
Erilaisten mielipiteiden korostamisessa hän ei suurvaltapolitiikan osalta niinkään tarkoittanut eri maiden ja valtaryhmittymien välisiä erimielisyyksiä, vaan aivan kotoista asiaintila kansan keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa Niinistö tarkoitti kansalaiskeskustelua ja erilaisten näkemysten hyväksymistä. Minusta sama pätee myös valtioiden ja ideologioiden väliseen keskusteluun. Vastakkaisten näkemysten toisto ei ole keskustelua. Sillä tavalla ei synny ymmärrystä millään tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuttua Niinistö-liturgiaa. Hänen mielestään dialogi auttaa mutta oikeampi kysymys lienee, mitä Venäjä pitää parhaimpana valttikorttinaan. Venäjällä on huomattavasti laajempi keinovalikoima käytössään eikä se ole välttämättä Niinistön kanssa samaa mieltä.
Ristiriitaa löytyy aiemmista puheista ja nykyisestä:
Muistaakseni Niinistö on aiemmin todennut että jos olot lähialueilla muuttuvat olennaisesti huonompaan suuntaan, Nato-jäsenyys voi tulla ajankohtaiseksi. Tätä on valtiojohto toitottanut viimeiset vuodet.
No, nyt elämme Niinistönkin mukaan Venäjän luomaa sodanuhka-aikaa ja todella lähialueella. Suomen ja Ruotsin suvereeniteettiä on Niinistön mukaan loukattu. Niinistön mukaan uhka kohdistuu samalla myös Eurooppaan. Uhka on vakava.
Mitä valtiojohto siis tekee? Päätöksiä on monenlaisia ja päättämättömyys ei ole vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistön viittaus Kissingerin lausumaan pahimman tahon vallasta hyvien keskellä oli kyllä sangen suora ilmaisu Venäjästä ja sen roolista tässä tilanteessa.
Eihän ole poissuljettua, että Nato-hakemus olisi jo tietyllä tasolla vireillä, mutta sitä ei haluta kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Itselleni tuli sama tunne, kun Niinistö viittasi Kissingerin lausumaan ja tulevien lähipäivien tapahtumiin, että onko valtiojohdon taholla ihan vakavasti harkittu sitä, että olisiko aika laittaa Nato hakemus vetämään jos tilanne saman kaltaisena edelleen jatkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Presidentin puheesta: ”Tammikuun puolivälissä olemme ehkä viisaampia, kun näemme mitä Venäjän, Yhdysvaltain ja Naton neuvottelukosketuksesta seuraa. Suomelle on tärkeää, että mukana tapaamisten sarjassa on myös Etyj.”
Ilmoita asiaton viesti
Jämäkkä puhe Niinistöltä asiantuntijankin mielestä.
”Tutkija: Niinistön puheessa selkeä viesti Venäjän suuntaan – ”Hyvin tiukkaa tekstiä”
Presidentti Sauli Niinistö viestitti uudenvuodenpuheessaan, että Suomi ei ole hätkähtänyt Venäjän viimeaikaisia toimia, sanoo ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008512614.html
Ilmoita asiaton viesti
Aaltolan poika ei ole näissä kysymyksissä minkäänlainen auktoriteetti.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa vastenmielinen ja asiaton henkilöön menevä kommentti. Oliko sinulla Tuomo itse asiaan mitään sanottavaa?
Ilmoita asiaton viesti
”Olipa vastenmielinen ja asiaton henkilöön menevä kommentti.”
– Kommenttivuoteni alkaa siis pohjalukemista… ellen sitten onnistu kaivautumaan vielä alemmas!
Ilmoita asiaton viesti
Bridgessäkin käytän parikilpailulaskentaa, jolloin nollan alapuolelle ei voi mennä.
Ilmoita asiaton viesti
Aaltolan logiikka kuin aivonsa mädättäneillä tutkijoilla suomettuneen ajan Suomessa NL:n kainalossa, eli ei oteta mitään kantaa. Aaltolan kommentti yksi yhteen ”ei provosoiduta, kun provosoidaan” -idiotismin kanssa. Normaali järki sanoaa, että enemmän kuin koskaan, Suomen olisi pitänyt hätkähtää ja lopettaa ulkopoliittinen piiloleikki.
Ilmoita asiaton viesti
Aukeelta ei yhtään sen kummempi..
Ilmoita asiaton viesti
No miten niitä Aaltolan lausumia sitten pitäisi kommentoida, jos niiden kommentointi on henkilöön menemistä?
Löytyykö jostain data kertomaan, kuinka oikeassa tai väärässä Aaltola on tulkitessaan Niinistöä? Vai ollaanko tässä juuri siinä kuluneen vuoden tiedekeskustelun ytimessä, että joillain aloilla on vain enemmän tulkinnanvaraa kuin jossain toisaalla?
Ilmoita asiaton viesti
No, jos ei pidä Aaltolan lausumista, niin silloin analysoida itse presidentin puhe, jonka linkitin tänne.
Ilmoita asiaton viesti
Jaha. Miksi et sitten itse tyytynyt vain analysoimaan itse presidentin puhetta? Sen sijaan käytät Aaltolan asiantuntijastatusta argumenttina keskustelussa, ja sen jälkeen toteat ettei Aaltolan asiantuntijuutta saa kyseenalaistaa, koska se on henkilöön menemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Minähän analysoin, eli jämäkkää puhetta Niinistöltä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö totesi puheessaan, että tammikuun puolivälissä ollaan viisaampia, viitaten Bidenin ja Putinin tapaamiseen 10.1. Siksi vielä ei ollut odotettavissakaan tuon kummempaa kommentointia.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni juuri tätä Niinistö toi puheessaan esille, malttia harkita, mutta tarvittaessa toimia.
Ilmoita asiaton viesti
Tai olla toimimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti referoi presidentin puhetta oman mielensä mukaan, joten laitetaan vertailun vuoksi tähän linkki puheeseen sanasta sanaan. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/71b3756d-892c-4f79-98d2-38b661180011
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset Puolakalle linkistä. Mitenkäpä minä tai kukaan muukaan voi kenenkään puhetta referoida kuin sen tuntuman mukaan, mikä itse kullekin puheesta syntyy. Miten lähelle osun tai, miten kauaksi jään, se on toisten arvioitavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö puhui jälleen siitä, että liittoutumattomuutemme antaa meille ”liikkumavaraa”. Tarkoittaako hän, että liittoutuminen kaventaisi sitä?
Tämä vaatisi hieman selvennystä miksi näin olisi vai olisiko ollenkaan. Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Kun uhkana on taas joutua etupiiriin, niin siinä piirissä liikkumavara on kovin rajoitettua. Jos joku epäilee, kannatta katsoa Ylen sarja ”Kylmä Sota” Areenasta, sieltä löytyy vastaus.
Entä sitten Naton jäsenmaan liikkumavara. Mehän emme sitä tiedä kun ei ole omakohtaista kokemusta. Voimme vain sivusta seurata tuntemiemme Naton jäsenmaiden ulkopoliittisia lausuntoja ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Oma käsitykseni on, ettei Nato rajoita mitenkään jäsenmaittensa päätöksentekoa sen paremin sisä- kuin ulkopolitiikassakaan.
Niinistö sanoi myös toivovansa, että Naton ovi pysyy auki mutta me teemme itse päätöksen milloin menemme siitä sisään vai menemmeö ikinä. Tämä on totta, sitten kun ovi on kiinni, päätöstä ei tarvitse tehdä.
Tapani Lahnakoski teki eilen loistavan havainnon; Kun Suomi pitää kiinni mahdollisuudesta hakea Naton jäsenyyttä niin se tarkoittaa, että jos olisimme Naton jäsen, emme enää voisi hakea jäsenyyttä (ja optiokin olisi mennyttä)! Pitäkäämme siis kynsin hampain kiinni mahdollisuudesta. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos myös Ritvalle linkistä. Kun luin tarkkaan Niinistön puheen, ei hän liikkumavarasta niin sanonut kuin kirjoitin, että se liittoutumattomuutemme antaisi liikkumatilaa. Hän sanoi vain että se on tärkeä pienille maille.
Näin sitä kuulee kai mitä haluaa. Jääköön kommentti kuitenkin, JOS Niinistö olisi niin sanonut.
Ilmoita asiaton viesti
Liikkumatila on tärkeä pienille maille. Kun tuota lähtökohtaa arvioi NATO:on liittymisen kannalta, kysymys kuuluu, antaako optio enemmän liikkumistilaa ja samalla vapautta enemmän kuin jäsenyys. Liikkumistilasta en tiedä, mutta jäsenyys on optiota vahvempi turva.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Jos NATO:n ovi Suomelta sulkeutuu tai sitä ennen liitymme, sen päätöksen aika on ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Tasavallan presidentti Niinistö piti erinomaisen uudenvuodenpuheen. Sitä kuunnellessani ajattelin nykyistä vakavaa tilannetta niin omassa maassamme kuin ulkopuolisessa maailmassa ja miten Niinistö niitä käsitteli. Pitkä kokemus vastuullisissa tehtävissä antaa Niinistölle vankan tietopohjan siitä, miten presidentin tulee vakaviin asioihin suhtautua ja miten niistä tulee puhua maamme kansalaisille tai ulkovaltojen johtajille. Siinä Niinistö uudenvuodenpuheessaan onnistui hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos Suomi ei olisi YK:n jäsen ja nyt keskusteltasiin siitä pitäisikö liittyä. Mielipidetiedusteluissa enemmistö olisi vastaan, koska menettäisimme puolueettomuutemme. Lisäksi tuossa YK:n peruskirjassa puhutaan ihmisoikeuksista ja maiden itsemääräämisoikeudesta. Venäjä on monta kertaa ilmoittanut, että liittymispäätöksen tekee Suomi itse. Meillä kuitenkin rivien välistä luetaan, että se ei oikein sovi naapurillemme. Se olisi provokaatio ja kielteinen kannanotto Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin ja puuttumisiin toisten valtioiden sisäisiin asioihin, väkivallalla uhkailuihin ja etupiirivaatimuksiin.
Mitä eroa on YK:n ja Naton perussopimuksissa? Periaatteissa ei paljoakaan mutta turvapykälää ei ole YKn sopimuksessa. Miksi tuo artikla5 on Venäjälle se ”punainen viiva”. Sitä voimme vain arvailla, tai oikeastaan ei sitä tarvitse arvailla. Onhan Putin kertonut haluavansa korjata NL:n hajoamisesta johtuneen geopoliittisen katastrofin.
Ilmoita asiaton viesti
Tyypillistä Niinistöä, tarvitaan leegio analyytikoita, asiantuntijoita ja keskustelupalstakommentoijia kertomaan, mitä hän oikeastaan sanoi. Kyllä tulee ikävä Kekkosta. Hänen puheitaan ei tarvinnut selitellä ja hän sanoi suoraan, mitä tulee tehdä. Seuraavana päivänä hallinto ja poliitikot tarttuivat toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Kekkonenkaan kertonut totuutta Suomen ja Neuvostoliiton välisestä kommunikaatiosta. Hän esitti jämäkkää aivan toisenlaisissa asioissa, jotka olivat vaarattomia.
Ilmoita asiaton viesti
Kuuntelin muun olemisen lomassa. Tuli mieleen, että ei ihan analyysiä kestä.
Ilmoita asiaton viesti