Sote tarvitsee maakuntaveron

Soteuudistuksessa tervydenhuolto siirretään hyvinvointialueille. Käytännössä ne vastavat maakuntia. Helsinkiä se ei suoraan koske, sillä se voi huolehtia tervydenhuolosta kaupungin eli Helsiki-nimisen kunnan sisäisenä asiana. Helsinki on oma hyvinvointialueensa. Maakuntavaro koskee sitä vain siltä osin kuin alueiden välisiä tuloeroja tasataan. Helsingille jää maksajan rooli.

Alkuvaiheesa on luontevinta, että valtio vastaa soten kuluista. Kun soteen liittyvä hallinnon muutos valmistuu lopulliseen muotoonsa käyttöön tulee makuntavero. Vastaavasti kunnilta poistuu vastuu terveydenhuollosta ja siihen liittyvistä kuluista. Sitä ennen ne on jo siirretty valtion vastuulle. Kuntien harteilta lähtee noin 60 prosentin kuluerä.

Minulla ei ole tarkkaa tietoa, miten siirtymävaihe hoidetaan. Selvää kuitenkin on, ettei kunnilla ole terveydenhoitokulujen poistumisen jälkeen tarvetta eikä oikeuttakaan kerätä veroja sellaisen kulujen perusteella, joita kunnilla ei enää ole.

Sen tiedon mukaan, mikä minulla nyt on, maakuntavero otetaan käyttöön vuoden 2026 alusta. Voi sen nimenä olla hyvinvointialueiden vero. Uuden veron nimellä ei ole niin väliä. Joka tapauksessa se on vero, jolla katetaan terveydenhoidon menot. Kun alueet ovat taloudeltaan erilaisia, tarvitaan sitä varten tasausjärjestelmä, jolla estetään heikompien alueiden maksukyvyttömyys ja se, etteivät terveydenhoitokulut johda alueiden väliseen eriarvoistumiseen.

Maakuntavero on verona uusi. Se on eri asia kuin lisävero. Ainakin alkuvaiheesa verotus kiristyy jonkin verran, kun koko terveydenhuollon rakenne on uudistettava. Lopputulos kuitenkin pitää olla se, että kulut eivät nouse pysyvästi tasolla, jolle ne ilman uudistusta nousisivat. Syykin on selvä. Pienten kuntien terveysasemat ovat tehottomia. Niitä pitää yhdistää. Tärkeintä ei ole, että terveysasema on mahdollisimman lähellä, vaan se, että hoitoon pääsy on mahdollisimman sujuvaa.

Puhetta on ollut myös siitä, että maakunnille voidaan siirtää muitakin tehtäviä terveyshuollon lisäksi. Se taas kaventasi kuntien toimialuetta entisestään. Siitä herää lisäkysymys, miten paljon kuntia Suomessa yleensäkään on tarve ylläpitää. Oletan, että soten toteutumisen jälkeen Suomessa alkaa kuntien yhdistymisten aika.

Ei ole järkevää, että kuntien rajat estävät rakentamasta tehokkaampia kouluverkostoja. Sama koskee kaavoitusta ja vaikapa vesihuoltoa. Tietysti vaihtoehdoksi tarjotaan yhteistyötä. Organisaationa se on vain tehottomampaa, kuin tehdä päätöksiä alueeltaan laajemmassa ja väkimäärältään suuremmassa yksikössä.

0
viljoh9
Sosialidemokraatit Saarijärvi

Eläkkeellä oleva toimittaja, joka tarkastelee kriittisesti asioiden syy- ja seuraussuhteita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu