Suomen maatalous ahdingossa
Hoitajat ja muut kuntien työntekijät ovat pitkään olleet hyvin esillä palkkavaatimuksineen. Pahin tilanne kuitenkin on viljelijöillä. Tuotantokustannukset ovat nousseet noin kaksi kertaa nopeammin kuin tuottajahinnat. Yhä useampi tila toimii tappiolla. Kohonneet tuotantokustannukset pitää viljelijöille ja karjatilallisille korvata täysimääräisinä. Muuten Suomesta loppuvat viljelijät.
Hoitajat uhoavat nyt joukkoirtisanoutumisilla. Heillä on oman ilmoituksensa perusteella mahdollista olla lakossa vaikka koko loppuvuosi. Neuvotellakin he haluaisivat, mutta sopimus syntyy vain heidän ehdoillaan. Mitä järkeä on neuvotella, kun hoitajajärjestö ovat juntturoineet itsensä alkuasetelmaan? Sen tasoisiin korotuksiin, mitä he vaativat (3,6 % yli yleisen tason 5 vuoden aikana), ei yhteiskunnalla ole varaa.
Mahdollista ei ole sekään, että hoitajien palkankorotukset siirrettäisiin teollisuudelta hoitajille. Kyllä kukin työala toimii omillaan. Eri elinkeinoalojen väliset tulonsiirrot eivät vapaassa yhteiskunnassa ole mahdollisia. Se on mahdollista vain verotuksen kautta verottamalla parempituloisia enemmän kuin muita.
Maanviljelijät eivät voi lakkoilla, eikä irtisanoutua. He ovat itsenäisiä tilallisia, joilta yleinen hintakehitys on vienyt toimeentulon edellytykset. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, on kuluttajahintoja pakko korottaa. Kaupan ja alan teollisuuden voittoa pitää myös vähentää. Ehkä kotimaista maataloustukea voidaan hieman korottaa, mutta se ei ratkaise ongelmaa, kun tuet ovat pääosin EU-vetoisia. Juuri nyt niissä ei ole ei ole alentamisen varaa. Se olisi lopullinen isku suomalaiselle maa- ja karjataloudelle.
Tietysti voidaan päivitellä, että koko Suomi on vähäisen lämpökertymän takia epäedullinen alue viljan viljelyyn. Etelä-Ruotsi on jo huomattavasti suotuisampaa viljelyaluetta. Niin on, mutta tuo tieto ei auta viljelijöitä. Maatalous riskeineen on hyväksyttävä. Täällä peltoja on viljelty satoja vuosia.
Tukiviidakon syyksi voidaan laittaa paljonkin kallista byrokratiaa. Kehittämistä siinä riittää, mutta ei maanviljelyä voi tukea ilman valvontaa. Tuet voisi poistaa kokonaan ja samalla korottaa tuottajahintoja kannattavaan viljelyyn riittävälle tasolle. Tähän remonttiin pitää liitää verotuksen alennus siltä osin, mikä nyt menee sekä tukiin, että tukiviidakon pyörittämiseen.
Tämä uudistus tuskin onnistuu. Maataloustuet ovat maailmanlaajuinen käytäntö, josta Suomi ei voi yksinään irtautua. Lähivuodet ovat halpoihin elintarvikkeisiin tottuneille eurooppalaisille, myös suomalaisille, tarkempaa ruuan hankinnan ja käsittelyn aikaa. Nyt hyvää ruoka menee aivan liika jätteeksi. Maksettiin maataloudelle sen tuotannosta mitä kautta tahansa, viimeinen maksaja on aina veroja maksava kansalainen.
Oli tukia tai ei, pitää kaiken elinkeinotoiminnan olla kannattavaa. Muuten se ei toimi. Maataloustuottajille tulojen lisäys on välttämättömyys. Ilman sitä tilanpito on pakko lopettaa. Saahan sitä kuvitella, että pärjätään jopa paremmin, kun lopetamme oman tuotannon ja siirrymme tuontielintarvikkeisiin. Käytännössä se olisi huonoin mahdollinen valinta.
Julkiset helppotöiset hyväpalkkaiset vähätyötuntiset pitkälomaiset lakkoalat perustelevat nyt, että väki muka hakeutuu toisille aloille arvostuksen puututtua.
Miten on maanviljelyn kanssa ? Tuhannet ovat lopettaneet ja onko enää maatiloille olemassa jatkajia ja kuinka paljon ? Tänä vuonna monet pistävät homman seis pysyvästi.
Ruoka on kuitenkin kaikkein tärkeintä ja kaiken A ja O – opettajien työtä ja hoitajiakin tärkeämpää.
Suomi on tuonut maahan vuosittain yli 3 miljardilla eurolla enemmän elintarvikkeita, mitä on maasta vienyt. Millähän tämä maahantuonti jatkossa maksetaan kaupunkilaisten markethyllyjen täytteiksi ?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutoksen edistäminen saattaisi hieman auttaa suomalaisviljelijöitä, mutta siihen ei tunnu olevan Suomessakaan haluja.
Koneellistuminen on tuonut maanviljelyyn teollisuudesta tutun suurten sarjojen edun. Se on hävittänyt pienvelijelijät Suomesta ja johtanut tilakokojen kasvuun. Ennen koneellistumista pientilalliset saattoivat elää kahden osatyön varassa: kesällä maanviljely, talvella tukkimetsä. Mutta kun se metsätalouskin on koneellistunut, niin pokasahamiehiä ei tarvita.
Eikä sitten ilmeisesti ole löydetty mitään niin kannattavia viljelykasvejakaan, joiden tuotanto juuri Suomessa olisi kilpailuvaltti. Ihan vaan esimerkkinä, että hampun kasvatus sähkövalolla sisätiloissa on kuulemma taloudellisesti kannattavaa. Vaan ei ehkä sitten olisi, jos se siirtyisi suurtilojen tuotantokasviksi? Ajatuksena tässä, että peltohan on huoltovarmuuspeltoa, vaikkei siinä juuri tänä vuonna kasvaisikaan syötävää. Jonkinlaiset viljavarastot ja vuodessa tuotantosuunta saataisiin vaihdettua kriisitilanteessa.
Mielenkiintoista olisi tietää, voisiko luomutuotannon kannattavuus Suomessa nyt suhteellisesti parantua? Huoltovarmuuden kannalta luomupelto olisi varmaan ihan yhtä hyvä kuin tehoviljelypelto? Pitäisi vaan saada myytyä ulos ne luomutuotteet ainakin osittain.
Maatalousyrittäjille on nyt sitten kaatumassa yritysriskit niskaan. Ei hyvältä näytä tuon huoltovarmuudenkaan kannalta. Ja sehän se juuri on syy, miksi Suomessa ylipäätään on viljanviljelyä. Ukrainassahan pellot kasvaa paremmin, paitsi kriisitilanteissa.
Ilmoita asiaton viesti
” Ihan vaan esimerkkinä, että hampun kasvatus sähkövalolla sisätiloissa on kuulemma taloudellisesti kannattavaa.”
Kokapensaan ja oopiumi-unikon kasvatus on varmasti myös kannattavaa ja ilmastonmuutoksen edetessä yhä helpompaa !
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastonmuutoksen edistäminen saattaisi hieman auttaa…”.
Se vaan on ankarasti kielletty. Suomalaisten on torjuttava ilmastonmuutos maksaa mitä maksaa. Onhan meitä 1/1.500 koko pallon väestöstä.
Nyt odotammekin innolla kasvihuoneilta hiilivapaita tomaatteja.
Saattaa tulla pitkä odotus…
Ilmoita asiaton viesti
En maataloudesta tiedä, mutta uskon sijoittajaystävääni joka tietää. Hän toteaa: jos ei puu liiku maaseudulla, kaikki näivettyy. Ja sen kerrannaisvaikutukset kaupunkien hyvinvointiin sekä teollisuuteen suuret.
EU – taisi olla suomalaisen maaseudun tuhon tae. Toisaalta, silloin ruoka oli kalliimpaa kuin nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Suomennetaanko?
Eu;n myötä meillä Suomessa maanviljelijöiltä vietiin kyselemättä 50 % tuloistaan. Perusteena oli kallis ruoka,jota perusteltiin tulojen leikkaamisella. No leikkausta kattamaan tehtiin tukijärjestelmä,jolla leikkauksen vaikutuksia tasattiin.
Muualla Euroopassa tuo järjestelmä toimi hyvin,ja viljelijöitä arvostettiin tekemästään työstä.
Mutta emmehän olisikaan Suomi,jos tuo olisi meillä hyväksytty. Eihän toki. Maanviljelijöistä tuli toimeeentulemattomia kusitolppia,jotka elävät tukiaisten varassa. Etenkin pari puoluetta ei malttanut elää ilman tätä valhetta.
Että ketkä. En kehtaa ketoa,mutta ei ne ole mihinkään joutuneet. Terhakkaana haukkuvat kaikkea täälläkin.
Ilmoita asiaton viesti
”…Sen tasoisiin korotuksiin, mitä he vaativat … ei yhteiskunnalla ole varaa”.
Mutta meillä on varaa tuulitukiaisiin, siltarumpuihin, ”hyvä-veli-verkostoon”, poliittisiin virkanimityksiin, ”kehitysapuun”… Jo pelkkä ”kehitysapu” riittää hyvin.
Kuinka Suomella ei olisi varaa pitää huolta suomalaisista ja suomalaisesta työvoimasta ?
Ilmoita asiaton viesti
Annika Saarikon mielenmaisemassa on selkeä kuva maatilojen ahdingosta. Hän on luvannut valtion voimakasta tukea maanviljelijöille ja karjatilallisille. Sannalle on muita kiireitä. Hän uskottelee meille Hesarin avustamana, että hän on ollut Naton kannattaja jo vuosia, vuosia. Ehkä jopa ennen kuin kukaan muu. Hesari kilpailee luotettavuudesta dosentti Bäckmannin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti