Tulonjakounioni

Eduskunnassa käytiin tänään (16.2.) pitkä keskustelu EU:n tukipaketista ja siinä ohessa sitä, että nyt EU:sta tehdään tulonjakounioni, Joka ottaa yhteistä velkaa perussopimuksen vastaisesti. Kummallista tässä keskustelussa on se, että monet kansanedustajat tiedä, että EU on ollut ja on vastakin tulojakounioni.

Kun EU perustettiin, lähtökohtana oli, että vauraammat jäsenmaat maksavat jäsenmaksua muita enemmän ja saavat avustuksia vähemmän eli ovat nettomaksajia, kun asiaa tarkastellaan vain jäsenmaksujen ja avustusten suhteena. Tosiasia kuitenkin on, että vauraammat maat hyötyvät köyhempien tukemisesta sitä kautta, että koko alueelle syntyy kulutuskysyntää ja investointeja enemmän kuin ilman tukitoimia.

Tästä on kysymys myös tukipaketin käyttöön otosta, mutta kertaluontoisena tapauksena. Väitetään myös, että EU ottaa lainaa jäsenmaittensa maksettavaksi, mihin sillä ei ole lupaa. Tuo väite on selkeä väärinkäsitys. EU on lainapaketin taustajärjestelijä, mutta Paketti kokonaisuutena on jäsenmaiden vastuulla.

Kun paketti lopulta EU:ssa hyväksytään tarkoittaa se sitä, että jäsenmaat ovat yhdessä sitoutuneet vastaamaan lainan lyhennyksistä ja kuluista siinä suhteessa, mikä on niiden taloudellinen asema yhteisössä ja miten paljon ne ovat kärsineet talousmenetyksinä koronan vuoksi. EU:lla ei ole omaa lainaa, jota se muka jakaa jäsenmailleen. Kaikki jäsenmaat vastaavat itsenäisesti sitoumuksistaan.

Tämä yksinkertainen järjestely menee monen kansanedustajan ymmärryksen yli. Niinpä yksi keskeinen väite on, että Suomi rahoittaa eteläisten jäsenmaiden talouksia, jotta nämä voivat jatkaa tuhlailuaan EU:n velan turvin. Se on silkkaa populismia, mutta siihen uskovia on yllättävän paljon, vaikka vastapainoksi ei ole esittää mitään muuta kuin, että jokainen jäsenmaa ottaa lainaa markkinoilta sen mitä tarvitsee.

Yhden tason järjestelyä sekin olisi, mutta silloin siitä puuttuu yhteinen koordinointi siitä, mihin rahat käytetään. Nyt selviä kohteita ovat ilmastoinvestoinnit, koulutus, digitalisaatio ja panostukset työllisyyden kohentamiseen. On selvää, että elvytyspaketin käyttöä pitää valvoa. Sen valtiovarainministeri Vanhanen toi selvästi esille. Paketin pitää palvella talouskasvua ja hyvinvointia. Siinä Suomen kannattaa olla mukana. Vanhan sanonnan mukaan oma suu on lähempänä kuin kontin suu. Nyt on aika huolehtia, että konttiin saadaan syötävää, jotta myöhemmin on mistä ottaa.

viljoh9
Sosialidemokraatit Saarijärvi

Eläkkeellä oleva toimittaja, joka tarkastelee kriittisesti asioiden syy- ja seuraussuhteita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu