Vallan kolmijako ei toimi USA:ssa
Ranskalainen valistusfilosofi Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni eli Montesquieu kehitti 1700-luvulla ajatuksen vallan kolmijako-opista. Sen mukaan valtiollinen valta on jaettava lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan
Lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa eduskunnalle. Toimeenpanovalta eli lakien saattaminen voimaan ja käytäntöön kuuluu Hallitukselle ja sen alaisille ministeriölle ja virastoille. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille
Vallan kolmijako on yleisesti käytössä eri puolilla maailmaa, mutta tuskin aivan puhtaana missään. Eniten hataruutta on siinä, että poliitikot, jota lakeja säätävät, usein myös valvovat lakien noudattamista. Suomessa kolmijako ontuu siinä, että hallituksen ja ministeriöiden tehtäviin kuuluu myös lakien valmistelu.
Tämä tuli mieleeni, kun olen seurannut Trumpin syytteeseen panoa kapinaan yllytyksestä. Syytettä ovat ajaneet demokraatit. Heihin on yhtynyt muutama republikaani. Kaikki he ovat poliittisia henkilöitä, joilla kuuluu lainsäädäntö, mutta ei enää lakien noudattamisen valvonta. Se kuuluu tai pitäisi kuulua tuomioistuimille.
Kaikilla kansalaisilla pitää olla oikeus ilmoittaa havaitsemastaan rikoksesta ensin poliisille. Poliisin velvollisuus on tutkia ja selvittää tapauksen kulku. Jos teko täyttää rikoksen tunnusmerkit, juttu siirtyy syyttäjälle ja aikanaan oikeuteen, joka päättää tuomiosta.
Näin ei ilmiselvästi Trumpin tapauksessa ole. Oikeus syytteen nostamiseen on kongressilla eli kansanedustajilla, Amerikassa viime kädessä senaatilla, joka päättää poliittisin perustein syytteeseen panosta tai tekee vapauttavan päätöksen. Kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä siinä jää poliittisen prosessin jalkoihin.
Näin ei missään tapauksessa saisi olla. Se takaa maan poliittiselle johdolle syytesuojan niin pitkäksi aikaa kuin senaatin enemmistö haluaa. Oikeudenkäynnistä siinä ei enää ole kysymys, vaan poliittisesta pelistä.
Muualta maailmasta löytyy helposti paljonkin esimerkkejä vallan väärinkäytöstä. Yleisin menetelmä on se, että lainsäätäjät ryhtyvät itse valvomaan lakeja ja toimimaan vielä tuomareinakin. Tästä on kysymys myös EU:n sisällä, kun Unkaria ja Puolaa painostetaan ihmisoikeuksien toteutumisesta. Kysymys on siitä, että näiden maiden hallitukset ainakin yrittävät saada tuomioistuimet poliittiseen valvontaa. Vallan kolmijaon mukaan tuomiovallan pitää olla itsenäinen riippumaton toimija.
Suomessakin on eduskunnalla rooli, kun valtakunnanoikeudesta on kyse:
”Oikeudenkäynti valtakunnanoikeudessa
Puheenjohtaja kutsuu valtakunnanoikeuden koolle, kun päätös syytteen nostamisesta on saapunut hänelle. Syytteen nostamisesta valtakunnanoikeudessa ministerivastuuasioissa päättää eduskunta perustuslakivaliokunnan kannanoton perusteella. Syytettä valtakunnanoikeudessa ajaa valtakunnansyyttäjä. Oikeuskansleri tai oikeusasiamies voi kuitenkin ajaa syytettä korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan. Yksityinen kansalainen ei voi saada asiaa vireille valtakunnanoikeudessa. Asia käsitellään valtakunnanoikeudessa soveltuvin osin kuten rikosasia. Valtakunnanoikeuden tuomioon ei saa valittamalla hakea muutosta.”
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/valtakunnanoikeus.html
Ilmoita asiaton viesti
Noin se on. Kansanedustajilla ja ministereillä on tavallista kansalaista korkeampi syytekynnys. Taitaa olla kaikissa maissa saman tapainen päättäjien suoja. Suomen kansalaisilla on silti edelleen oikeus nostaa esille väärinkäytöksiä ja rikoksia oli tekijä kuka tahansa. Helpoin tie lienee on ilmoittaa havaitsemastaan väärinkäytöksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle. En tarkkaan tiedä, kun ei ole kokemusta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kansanedustajilla ja ministereillä on tavallista kansalaista korkeampi syytekynnys.”
Ei varsinaisesti. Mistä tahansa eduskunnan ulkopuolella tehdystä rikoksesta syytetään ihan samalla tavalla.
Hallinnossa, eli kansanedustajana tai ministerinä toimiessa, syytetään eri rikoksista joita tavallinen kansalainen ei koskaan voi tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tarkennuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
USA:ssa on syystäkin syntynyt käsite rampa ankka. Maailman vaikutusvaltaisin henkilö, USA:n presidentti,m voi suhteellisen helposti joutua tilanteeseen, jossa hänen puolueellaan ei ole enemmistöä edustajainhuoneessa eikä senaatissa. Obama taisi kokea viimeksi tämän kohtalon toisella kaudellaan. Kenen etu on tämmöinen tilanne? Meillä oli varsin hyvä tilanne vielä silloin, kun presidentilla oli joitakin konkreettisia valtaoikeuksia, joita hän voi käyttää umpisolmujen aukaisemiseen ja pääminisiterillä pitää olla parlamentaarinen tuki.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on hyvä asia, ettei Suomen presidentillä enää ole Kekkosen aikaisia valtuuksia. Tosiasiassa Kekkonen ylitti valtuutensa moneen otteeseen. Siihen ei kuitenkaan puututtu. Muutamat yrittivät, mutta joutuivat sivuraiteelle. Kekkosen kannattajilla oli eduskunnassa selvä enemmistö, jonka turvin Kekkonen toimi, kuten toimi. Toivottavasti emme koskaan ajaudu samaan tilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Trump on nyt saanut syytteen kapinaan yllytyksestä. Se on kongressin päätös. Lopullisesti syytteen nostamisesta päättää senaatti, jossa on 100 jäsentä. Jos kaksi kolmasosaa eli 67 senaatin jäsentä kannattaa syytettä, se jää voimaan. Se tarkoittaa, että mitä todennäköisimmin syyte jää kongressin päätökseksi, jota senaatti ei hyväksy. Hyväksymiseen tarvitaan 50 demokraatin lisäksi 17 republikaanin suostumus.
Ilmoita asiaton viesti
Senaatti on Yhdysvalloissa tuomioistuin virkarikossyytteessä.
Puhetta sinne tulee johtaamaan korkeimman oikeuden puheenjohtaja (chief justice) John Roberts.
Senaattorit vannovat juryvalan. He eivät saa käyttää puheenvuoroja eikä kommentoisa kuulemaana (ei ole politikoille helppoa)
Myös vapaa-ajalla juryn jäsenet eivät saa rangaistuksen uhalla lausua mitään käsiteltävästä asiasta (trumpin kapinaan yllyttämisestä).
Syytetty saa tietysti puolustautua eli tuoda haluamansa todistajat senaattiin ja jury ei siis saa kommentoida heidän väitteitään.
Virkarikosasia on käsiteltävä heti eli senaatti ei ilmeisesti voi kokoontua muiden asioiden tiimoilta prosessin aikana, mutta tästä todennäköisesti äänestetään korkeimmassa oikeudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tarkennuksesta. Teknisesti senaatti toimii virkarikosasiassa juuri noin. Ratkaisevaa joka tapauksessa on se, onko riittävä määrä senaatin jäsenistä syytteen nostamisen kannalla vai ei. Noiden sääntöjen tarkoituksena on, että jokainen senaatin jäsen tekee päätöksensä itsenäisesti. Muilla ei ole oikeutta vaikuttaa kenenkään itsenäiseen kannanottoon. Se on jo eri asia, mitä kulissien takana tapahtuu.
Ilmoita asiaton viesti