Maskipakko vai sakko?

Suomessa on jälleen kiihtymässä sulkutoimet, vaikka epidemiatilanne on rauhallinen. Sulkutoimia ja jopa maskipakkoa tuodaan toistuvasti esiin tämän ”kauhistuttavan” tilanteen korjaamiseksi. Keskitymme tässä blogissa maskien tieteelliseen näyttöön, koska maskipakkoa ollaan tuomassa julkiseen liikenteeseen yhä laajemmin ja myös kauppakeskuksiin näitä on esitetty. Mielestäni kaikki pakkolait ja pakkotoimet pitäisi pystyä perustelemaan vahvalla tieteellä. Pelkotila ei ole tieteellinen peruste eikä ”varmuuden vuoksi” ole peruste ihmisoikeuksien loukkaukselle ja vapauden riistolle ja yksilön vapauden rikkomiselle.

Jopa Mikael Jungner twiitissään ”vitsinä” toi mielestäni esiin kansanryhmää vastaan kiihottavan kommentin, josta joku (perus)suomalainen olisi jo oikeudessa.

Tämä asennemaailma on nousussa ja osoittaa, miten nykyaikana koulutettu kansa voidaan ajaa toimimaan mielivaltaisesti, kunhan ”uskottava” auktoriteetti niin käskee.

Olen ollut tyrmistynyt ja surullinen seuratessani rakkaan Suomeni, ja suomalaisten veljieni ja sisarteni vajoavan yhä syvemmälle outoon keskiaikaiseen tiedon ja tietoisuuden tasoon.

Tämä blogi on jatkoa julkaisulleni maskeista tällä keskustelualustalla.

Tämä blogi on kirjoitettu yhdessä kliinisen tutkimuksen ja ravitsemustiedon maisteri Kris Elomaan kanssa.

Pyrimme perustelemaan, ettei vahvaa tieteellistä perustetta maskien käytölle ole. Siksi niiden käytön suosituksiinkin tulisi suhtautua asianmukaisella nöyryydellä.

Olen kiitollinen pääministeri Sanna Marinille, joka toi maskien hyödyllisyyteen liittyvän epävarmuuden asianmukaisesti esiin.

KUINKA MASKIHULLUUS ALKOI?!?!

WHO-suositukset kesäkuun 5. päivä 2020:
Jos olet terve, sinun tarvitsee vain pitää maskia kun pidät huolta COVID-19 positiivisesta henkilöstä. Maskit ovat hyödyllisiä VAIN yhdessä säännöllisen käsihygienian kanssa (alkoholipitoiset käsidesit tai saippua ja vesi)

TÄMÄN JÄLKEEN ALKOI KÄÄNNE! (poliittinen?) – EI AINAKAAN TIETEESEEN PERUSTUVA!!!

WHO-suositukset kesäkuun 6. päivä 2020:
”JOS olet perusterve, ei tarvitse maskia..” ym. huomautukset poistettu nettisivulta ja fokus on
Kesäkuun 5.päivä 2020 julkaistussa maskisuosituksessa COVID-19 suhteen.

5.heinäkuuta 2020 WHO:n suositus:

TÄMÄ WHO:n_suosituksen tarkempi lukeminen kertoo aika lailla kaiken:
Raportti kuvaa maskin käytön ”syitä”, jotka siis eivät perustu vahvaan tieteelliseen näyttöön (RCT:t). Todellakin, WHO:lla oli käytössään RCT:hin perustuva ja CDC:n sivuilta löytyvä meta-analyysi , jota käytettiin WHO:n päätöksentekoon maskeista. Tämä meta-analyysi ei löytänyt merkittävää kliinistä hyötyä maskien eduksi, mutta sen löydöksiä ei käytännössä huomioitu. Sen sijaan Lancetissa julkaistiin 1. kesäkuuta 2020 WHO:n rahoittama ja kohorttitutkimuksiin nojaava systemaattinen katsaus ja meta-analyysi , jota käytettiin osittain ajamaan läpi WHO:n uusia suosituksia, vaikka tutkimus itse toteaakin olevansa riittämätön ja tarpeen kontrolloiduille satunnaistutkimuksille; ”Robust randomized trials are needed to better inform the evidence for these interventions, but this synthetic appraisal of currently best available evidence might inform interim guidance”.

WHO pääsi näin lisäämään väliaikaisoppaaseensa: ”LOW-CERTAINTY EVIDENCE from a systematic review of OBSERVATIONAL STUDIES related to the betacoronaviruses that cause severe acute respiratory syndrome (SARS), Middle East respiratory syndrome (MERS) and COVID-19 showed that the use of face protection (including respirators and medical masks) results in large reduction in risk of infection among health workers”. WHO kuitenkin itse varoittaa näistä tutkimuksista: ”…studies had important limitations (recall bias, limited information about the situations when respirators
were used and about measurement of exposure) and most were conducted in settings in which AGPs (aerosol-generating procedure) were performed”.

Kohorttitutkimukset ovat seurantatutkimuksia ja pyrkivät matemaattisesti arvioimaan todellista merkitystä esimerkiksi maskien hyödystä virus-infektioiden ehkäisyssä. Ne eivät perustu tarkasti kontrolloituun ympäristöön, eivätkä tieteellisen näytön hierarkiassa pysty todistamaan kausaliteettia maskien hyödyille. Itse asiassa kausaliteettia on joskus hyvin vaikea arvioida edes RCT:ssa (korkein tutkimushierarkia). Kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan kuitenkin parhaiten todistamaan intervention hyöty oli kyse sitten lääke-, rokote- tai maskitutkimuksista. Poikkeuksena ovat toki eettisesti kyseenalaiset tutkimukset, kuten tupakoinnin vaikutus keuhkosyöpäriskiin. Eihän ketään voi pakottaa polttamaan tupakkaa 40 vuotta löytääkseen todisteita sen karsinogeeniselle vaikutukselle. Tämä olisi eettisesti väärin. Maskien suhteen kontrolloidut tutkimukset ovat mahdollisia, ja niitä on tehty. Ne ovat erityisen tärkeitä, koska maskien kausaalista hyötyä virusinfektioiden ehkäisyssä ei muuten voida varmuudella todistaa. Näin maalaisjärjelläkin on ymmärrettävissä, että maskin käytön hyöty assosioituu helposti muuhun käytökseen, kuten etäisyyden pitämiseen sosiaalisissa tilanteissa ja mahdolliseen tietoisempaan hygieniakäytökseen (jos maskin jatkuva räpeltäminen ei tätä kenties haittaisi). Maskien symbolisesta ja tietoisesta vaikutuksesta käyttäytymiseen on hyvä artikkeli New England Journal Medicinessä. Artikkeli myös hyvin painottaa sitä, että liiallinen keskittyminen maskeihin itsessään ilman käsihygieniaa, hanskojen käyttöä ja silmiin kohdistuvien roiskeiden ehkäisyä, voi jopa lisätä infektioriskiä.

WHO:n raportti iskostaa maskien hyödyt viiteen pointtiin

Jos tieteellinen taustatyö WHO:n kesäkuussa muuttamaan linjaan nostatti kulmakarvoja, niin itse raportin suositukset saavat silmät pyöristymään. Maskien hyödyt jaettiin siis viiteen bullet-pointiin, jotka ovat ”maskisuosituksen” näkökulmasta vähintäänkin kummalliset, jos nyt ei uskonnolliset. Käydäänpä ne nopeasti läpi:

1) Reduced potential exposure risk from infected persons before they develop symptoms.
Ensimmäinen pointti korostaa, että maskien käytöllä on mahdollisesti infektiolle altistumisriskiä alentava vaikutus ennen kuin infektoituneet henkilöt muuttuvat oireellisiksi. Ongelma tälle pointille löytyy WHO:n omasta tieteellisestä taustatyöstä maskien eduksi, eli kuten juuri WHO raportissaan totesi: maskien hyötyjä ei ole kontrolloidusti todettu ja tarvitsemme lisää tutkimustuloksia etenkin kontrolloitujen satunnaistutkimusten kautta.

2) Reduced potential stigmatization of individuals wearing masks to prevent infecting others (source control) or of people caring for COVID-19 patients in non-clinical settings
Eli pienentynyt mahdollisuus sille, että maskeja käyttävät olisivat stigmatoituja sille, että käyttävät maskeja?! Tästä kommentista ei oikein voi sanoa, kuin ”että mitä?”

3) Making people feel they can play a role in contributing to stopping spread of the virus.
Siis WHO suoraan ilmoittaa, että maskit ovat ”SYMBOLI” sille, että ihmiset kokevat tekevänsä jotain yhteisen hyvän eteen.

4) Reminding people to be compliant with other measures (e.g., hand hygiene, not touching nose and mouth). However, this can also have the reverse effect.
Kuten New England Journal artikkelissa, eli maski muistuttaa paremmasta hygieniasta ja siitä, että älä kosketa nenääsi (jos kutitukseltasi pystyt…).Tämä myös hyvin todennäköinen epidemiologisten tutkimusten löytämä maskin käyttöön korreloitu hyöty (ei siis maskin käyttöä tukeva kausaliteetti).

5) Potential social and economic benefits. Amidst the global shortage of surgical masks and PPE, encouraging the public to create their own fabric masks may promote individual enterprise and community integration. Moreover, the production of non-medical masks may offer a source of income for those able to manufacture masks within their communities. Fabric masks can also
be a form of cultural expression, encouraging public acceptance of protection measures in general. The safe re-use of fabric masks will also reduce costs and waste and contribute to sustainability

Viimeinen kommentti oli jo absurdi. WHO pokkana antoi maskien eduksi sen, että maskin käyttö voisi olla mahdollinen tulon lähde joillekin. Ironista sinänsä, että pistämme talouden matalaksi, laitamme kansalle maskit kasvoille symboloimaan ruttoa, ja sitten vielä puhumme kangasmaskeista mahdollisena tulonlähteenä ”SOURCE OF INCOME”. Onko tämä enää todellisuutta vai omaa varjoaan jahtaavan kansan päälle nauramista?

NO ENTÄPÄ WHO:n kertomat maskien haitat?

– Mahdollinen suurentunut riski itse-kontaminaatiolle, koska maskia hipelöidään ja sitten esim. omia silmiä hinkataan.
– Mahdollinen suurentunut riski itse-kontaminaatiolle, koska maskeja ei vaihdeta niiden kastuessa tai likaantuessa. Kastunut tai
likaantunut maski lisää riskiä erilaisten pöpöjen kasvamiselle maskialustassa.
– Mahdollinen päänsärky ja/tai hengitysvaikeudet
– Mahdolliset ihovauriot, ärtynyt ihottuma, pahentunut akne, kun maskia käytetään usein useita tunteja putkeen.
– Vaikeuttaa selkeää kommunikointia.
– Mahdollinen epämukavuus maskin kanssa.
– A ”false sense of security” eli vääränlainen turvallisuuden tunne maskin käytön johdosta, mikä johtaa vähentyneeseen käsien pesuun ja
ihmisten välisen etäisyyden pidon vähentämiseen.
– Maskien käyttö ei ole jatkuvaa (etenkin lapsilla)
– Maskien jätehuollon ongelmat; maskeja ei heitetä kunnolla roskiin johtaen kaduilla lojuviin jätemaskeihin, jotka taas voivat johtaa
lisääntyneeseen kontaminaatioriskiin henkilöille, jotka siivoavat katuja. Lisäksi maskit voivat muodostua ympäristöongelmaksi.
– Vaikeampi kommunikoida kuurojen kanssa, jotka parhaiten kommunikoivat lukemalla huulilta.
– Maskien käyttö saattaa olla vaikeaa etenkin lapsille ja kehitysvammaisille, mutta myös haitallista astmaatikoille tai muista hengitysongelmista
kärsiville, kasvotrauman saaneille sekä kuumissa ja kosteissa elinympäristöissä asuville.

LOPPUTULOS WHO:n RAPORTISTA

1.joulukuuta 2020 WHO suositus:
WHO:n päivitetty suositusraportti ei edelleenkään ole löytänyt sen vahvempaa tieteellistä näyttöä maskien hyödyille. Sen verran he tulivat järkiinsä, että poistivat viidennen suosituksen siitä, että ”maskit olisivat hyvä tulonlähde” yksittäisille ihmisille. Onhan se tässä taloudellisessa katastrofitilanteessa jo melko räikeä heitto. Toisaalta nyt WHO perustaa maskien käyttöä myös influenssan tai tuberkuloosin estoon. Siitäkin huolimatta, että WHO:lla ei ole merkittävää dataa.
Miten korona leviää? Aerosolit, sylkipisarat vai pintakontaminaatiot, vai kaikki, vai ei mikään näistä?
Jos jotkut nauttivat koronasta, niin kenties tutkijat. Yksi kuumista koronaan liittyvistä mysteereistä liittyy sen tarkkaan leviämismekanismiin, ja siihen voivatko maskit auttaa taudin leviämisen ehkäisemisessä.

Koronan leviämismekanismista ei edelleenkään ole täyttä varmuutta. WHO, sekä Yhdysvaltain CDC kertovat kaikkien tartuntamuotojen olevan mahdollisia, joskin pisaratartunta tai kontakti alle 2 metrin etäisyydellä olevien ihmisten välillä olisi todennäköisin.

Kirurgisten maskien hyödyn (tai hyödyttömyyden) näkökulmasta on erityisen oleellista, että tartunta tapahtuu nimenomaan pisaratartuntana eikä aerosolina, sillä on mallinnettu, että kirurgiset maskit eivät käytännössä tarjoa oleellista hyötyä aerosolipäästöjen varalta, joskin N95-maskit pysäyttäisivät myös pienemmät hiukkaset paremmin. Joulukuussa 2020 julkaistu meta-analyysi N95- ja kirurgisista maskeista ei kuitenkaan löytänyt merkittävää etua N95-maskeilla tartuntojen ehkäisemisessä. Tämä antaa ymmärtää, että virusten leviäminen tapahtuu ehkä eri reittiä kuin ilmateitä tai pisaratartuntana, eli toisin sanoen pintakontaminaatioiden kautta. Pinta-kontaminaation teoriaa tosin ei tue viimeisin Nature-lehdessä julkaistu News Feature ”Covid-19 rarely spreads through surfaces. So why are we still deep cleaning?”, joka toteaa vuoden 2020 tapahtuneiden tutkimustulosten pohjalta, että pintakontaminaatio on todennäköisesti vähäistä koronan leviämisessä.

Jos tiedemaailmassa siis jotain tapahtuu, niin palloa heitellään eri koronan leviämisteorioiden välillä, ja eri maskien välillä, mutta keskustelu ei välttämättä ole käsi kädessä meidän arkielämän todellisuuden kanssa. Tuore tanskalaistutkimus (Bundgaard et al, 2020) maskia käyttävien ja käyttämättömien välillä ei löytänyt statistisesti merkittävää eroa virusinfektioiden saamisessa. Tutkijat spekuloivat, että maskin vähäisen hyödyn valossa on mahdollista, että virus leviäisi kuitenkin aerosoleina tarkoittaen, että etenkin kirurgisten maskien hyöty olisi jo teoriatasolla mitätön. Koronan leviämistiet pysynevät siis edelleen pimennossa, ja maskien todelliselle hyödylle ei saada kuin mahdollisuuksia. On toki hyvä muistaa, että vaikka maskit eivät olisi statistisesti merkittäviä koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä, eivät ne välttämättä täysin hyödyttömiäkään ole. Siitä hyödystä, mikä maskeille tosin voidaan varmuudella korreloida, täytyy olla objektiivinen. Maskeja ei saisi käyttää joukkohysterian symbolina, sillä se on yksinkertaisesti puhdasta hulluutta ja jopa vääryyttä, sillä maskit eivät tule jatkuvassa käytössä ilman haittavaikutuksia, ja vievät ylipäänsä vapauksia olla ”oma maskiton itsensä”. Toisaalta maskit ovat myös kansakunnan tasolla ja interventiona valtava kuluerä.

Norwegian Institute of Public health julkaisi 2020 laskelman, että vaaditaan 200 000 henkilöä pitämään kasvomaskia viikon ajan, jotta yksi koronatartunta saataisiin ehkäistyä. Hintaa tälle yhdelle tartunnan ehkäisylle syntyisi siten jopa miljoona euroa olettaen, että yksi maski maksaa 0,38,- eur ja käytetään kaksi (kirurgista)maskia päivässä.

Palataksemme jälleen maan pinnalle ja väestötasolle, on hyvä muistaa tosiasiat: Lockdown ei ole koronakuolemien valossa ollut kaikkiaan toimivaa; tästä kertoo paljon parjatun Ruotsin väestötasoon suhteutettu kuolleisuus, joka on itse asiassa pienempi kuin radikaalien lockdownien maissa, esim. Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Belgia. Toisaalta maskien hyöty on olematon, ja maskien hyöty-haitta-suhteesta terveyteen ei käydä tarpeeksi keskustelua. Niiden hinnasta saatika kustannustehokkuudesta ei myöskään puhuta!

TIEDE KEHITTYY: KORONA LEVIÄÄ MITÄ ILMEISIMMIN pääasiassa ilmateitse eli TÄMÄN TAKIAKO MASKIPAKKO on nyt entistä enemmän pinnalla?

Jos korona leviäisi pääasiassa ilmateitse, kuten Nature News Feature antaa ymmärtää, niin miksi kliininen data antaa ymmärtää, että käsien pesu toimii paremmin kuin maski?

Cochrane Review marraskuulta 2020, ja tähän asti laajin ja vahvin tieteelliseen näyttöön perustuva analyysi maskien hyödystä löysi seuraavaa: Maskien käytöllä ei 67 RCT:n perusteella ole statistisesti saati kliinisesti merkittävää vaikutusta virusinfektioiden ehkäisyssä. Tutkimus löysi, että käsien pesulla voi olla matala/keskitasoinen hyöty virus-infektioiden välttämiseksi, mutta maskeilla ei. Tosin suurempikokoisia ja hyvin suunniteltuja RCT:tä tarvitaan lisää ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä voidaan vetää. Tutkimusten taso on myös heikkoa/keskitasoa eli niistä ei voida vielä vetää liian vahvoja johtopäätöksiä kliinisen tarkkuuden osalta.

Toinen Cochrane Review vuodelta 2020 tutki suojavaatetusten hyötyä virusinfektioiden ehkäisyssä. Personal protective equipment (PPE) eli kansankielellä suojavaatetus ei sekään merkittävästi paranna infektioiden ehkäisyä johtuen (todennäköisimmin) siitä, että suojavaatetusten poistaminen ja päälle laittaminen sekä niiden kanssa hankalampi työstäminen lisäävät riskiä kontaminoitua, vaikka vaatetus muuten suojaisikin.

Cochrane review-artikkelin vihjaama käsien pesun suojaava vaikutus antaa loogisesti ymmärtää, että korona leviää pinnoilta, joita koskettelemme. Eikö niin? Tämä taas kyseenalaistaisi maskien merkityksen infektion ehkäisemisessä. Vai kuinka moni teistä koskettelee säännöllisesti toistenne maskeja kaduilla? Vai onko niin, että korona leviää kuitenkin ilmateitse maskien läpi, joka tarttuu omiin maskeihimme ja sitten koskettaessamme maskia hinkkaamme vahingossa kädellämme toisten koronaa itseemme? Vastausta ei täysin tiedetä, mutta todellisuus on se, että maskeja pusketaan läpi aggressiivisesti, jopa kangasmaskeja, joille tieteellistä näyttöä ei löydy senkään vertaa.

Huomaa, että WHO edelleen neuvoo sivuillaan
käyttämään kangasmaskia alle 60-vuotiaille ja terveille (muista, kuinka WHO sanoi vielä kesäkuun alussa 2020, että terveiden EI TARVITSE KÄYTTÄÄ MASKIA, elleivät he ole tekemisissä COVID-19 positiivisten kanssa), vaikka kangasmaskien on niiden yhdessä ainoassa kunnollisessa julkaisussa todettu altistavan virusinfektioille jopa 13-kertaisella riskillä (statistisesti merkittävä) kirurgisia maskeja käyttäviin nähden. Toisin sanoen, tämä BMJ:ssä vuonna 2015 julkaistu tutkimus osoitti sairaalaympäristössä sen, että kangasmaskit (double-layered cotton) eivät ole suositeltavia jatkuvassa käytössä verrattuna kirurgimaskeihin, ja voivat peräti lisätä infektioriskiä verrattuna maskeja harvoin käyttäviin tai maskittomiin.

Tutkimus on edelleen ainoa vahvemman näytön RCT, jota tuore (09.02.2021) Cochrane center Journal of Evidence-Based Medicine (Nanda et al, 2021) meta-analyysi referoi näyttönä kangasmaskeille.
Siitäkin huolimatta, että kangasmaskeilla ei ole minkään valtakunnan selvää suojaavaa näyttöä, WHO ja kumppanit Yhdysvalloissa (CDC) ja Suomessa (THL) suosittelevat kangasmaskin käyttöä.

Surkuhupaisinta on nähdä tieteen maahanlasku CDC:n osalta. CDC perustelee kangasmaskin käyttöä SARS-CoV-2 hoitoon referoimalla muun muassa raporttiin, jossa 2 flunssaoireista ja sittemmin COVID-19 positiiviseksi diagnosoitua parturia ehti hoitamaan 139 asiakasta ennen diagnoosia ja välitöntä karanteenia. Parturien asiakkaita jäljitettiin ja pyydettiin testeihin/haastatteluihin partureiden koronatapausten jälkeen. Asiakkaista 104 suostui haastatteluun ja 67 suostui myös koronatestiin. Koska kaikilla 67:lla asiakkaalla koronatesti oli negatiivinen, ja käytännössä kaikki käyttivät kangasmaskia asioidessaan partusissa, raportista vedettiin johtopäätös, että kangasmaski ehkäisee koronatartuntoja!
Se, että tällainen päiväkirja on saatu vetäistyä CDC:n evidence-base sivulle kuvastaa koko koronahysterian surkuhupaisuuta, eikä tätä raporttia voi millään tavalla käyttää edes kangasmaskin tieteellisen korrelaation hyväksi.

Miksi näin? Ensinnäkin kyseessä on vain ”raportti”, eli tieteellisessä hierarkiassa alimman tason ”evidence”, jota voisi korkeintaan käyttää hyväksi mietittäessä uusia tieteellisiä hypoteeseja; se ei siis ole minkään valtakunnan rekisteröity seurantatutkimus tai tieteellinen tutkimus ylipäänsä;
– Toiseksi ja mentäessä raportin ongelmiin tarkemmin, niin siinä ei luontaisesti ole käytössä verrokkiryhmää eli ryhmää, jossa sama tilanne (2 COVID-19 saanutta parturia ja 139 asiakasta) olisi tapahtunut, mutta jossa kenelläkään ei ollut maskia päällä;
– Kolmanneksi, tutkimusta ei ole mitenkään kontrolloitu, vaan kaikki perustuu myöhemmin tehtyihin haastatteluihin. Emme siis voi tietää, miten asiakkaat ja parturi käyttäytyivät; Hipelöivätkä maskejaan vai eivät?; Puhuivatko päin naamaa ja silmiä vai eivät?; Juttelivatko he ylipäänsä paljoa vai eivät? Mikä oli yleinen hygieniataso yms.
– Neljänneksi, tutkimusta ei ole mitenkään väestörakenteeltaan arvioitu eli muun muassa asiakkaiden terveydentilaa (onko henkilöillä taustalla sairauksia vai ovatko perusterveitä?) ei tiedetä, kuten ei myöskään heidän etnistä/rotutaustaa (on näyttöä, että mm. tummaihoiset tai hispaanit sairastuvat valkoihoisia helpommin ja vakavammin koronaan ja influenssiin yleensä). Iän tiedettiin raportissa olevan keskiarvolta 52 (kaikkien 139 osalta), mutta raportti ei spesifioi, mikä oli sukupuoli- tai ikä-jakauma niiden 67:n osalta, jotka koronatestin lopulta tekivät. Toisaalta tarina ei kerro, saivatko ketkään 139 asiakkaasta oireita, ja sairastuiko etenkään kukaan 35:stä haastattelusta kieltäytyneestä. Listaa voisi jatkaa vielä pidemmälle sekä tämän että muiden CDC:n samaisella sivuilla referoimien ”tutkimusten” osalta, mutta se ei ole tämän kirjoitelman tavoite.

Tutkimusten nollalaatu ja maskien hyötyjen luettelointi kuvastavat täysin edesvastuutonta WHO:n ja kansallisten terveysjärjestöjen tahtoa ”puskea” maskiagendaa läpi ilman tieteellistä perustaa. Vaikka kaikki tutkimus on tärkeää ja pienetkin korrelaatiot saattavat osoittautua oleellisiksi myöhemmin, emme me saisi käyttää olematonta aineistoa suurten poliittisten linjauksien vetämiseksi. Tieteelliset päätöksenteot tehdään laajojen kontrolloitujen tutkimusten sekä pitkäkestoisten kohorttiseurantojen pohjalta painotettuina suuriin väestömassoihin. Niitä ei tehdä yksittäisten potilastapausten tai palautekyselyjen pohjalta.

On erittäin huolestuttavaa, että meitä pelotellaan ja usutellaan erilaisiin poliittisiin linjauksiin (maskihysteria, lockdown, pakkorokotteet yms.) toistensa kilpailevien tietokonemallinnusten, puhtaiden kyselytutkimusten tai yksittäisten parturikampaamotarinoiden varjolla. Jos korona olisi oikeasti niin vakava kuin annetaan ymmärtää ja maskit niin loistava suoja kuin mediassa annetaan ymmärtää, meillä ei luonnollisesti olisi tilannetta, jossa CDC:lle ”kelpaa mikä vain” -aineisto, saati edes tarvetta väitellä maskien hyödyistä.

Onko maskeissa kyseessä siis uskonnollinen symboli vai oikea suojakeino?

Viimeisin Cochrane center meta-analyysi kertoo seuraavaa lopussaan: Saatavilla oleva kliininen todistusaineisto ei puolla maskien merkittävää hyötyä virusten aiheuttamien hengitystieinfektioiden ehkäisemiseksi, mutta todistusaineisto on puutteellista. Vaikka todistusaineisto on puutteellista, se ei tarkoita, että vaakakuppi nojaisi maskien hyötyä puoltavaan suuntaan. Vaikka maskeille löytyisi statistisesti merkittävä hyöty suuremmissa populaatiotutkimuksissa, niin maskien kliininen hyöty saattaa jäädä edelleen mitättömäksi.

Miltä näyttää tulevaisuus? Onko Koronalle loppua?

Jos katsotte CDC:n sivulle, niin siellä on määritelty uusi kansanterveydellinen työryhmä, jonka tavoitteena on ei-enempää-tai-vähempää kuin pysäyttää COVID-19 pandemia, ja jottei pop corn pääse loppumaan tai odottaessa tule pissahätä, niin he antavat vieläpä aikajanankin tälle, joka on määritelty vuoteen 2023. Kukin voi itsekseen miettiä, mitä tällä seuraavan parin vuoden ajalla halutaan ajaa läpi, mutta jos rokotepassi rokotteita varten, valtioiden talouden romuttaminen pysyvien lockdownien muodossa, yksilöiden vangitseminen sääntöjen noudattamattomuudesta, ja pysyvä maskipakko (rokotehan ei siis näillä tietoa poista maskin käytön tarvetta) kuuluvat oleellisiin linjauksiin, niin hyvältä näyttää.

Maskien osalta voimme ainakin todeta, CDC tai WHO eivät ole seuranneet tieteelliseen näyttöön perustuvaa terveyspoliittista linjausta, vaan heidän agendana on ylläpitää pandemiaa.
Maskipakko on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaiken saatavilla olevan ”teorian” (EI NÄYTÖN!) avulla luodaan epävarmuutta maskien käytön hyväksi, vaikka jo kesäkuun 5 päivänä 2020 tehdyn WHO:n linjauksesta näkee, että maskisuositus perustuu maskien symboliikkaan, ei tieteelliseen näyttöön. Covid-19 hoidossa on selvästi menty politiikka edellä, ja tiedettä ei ole käytetty totuuden etsintään, vaan poliittisten toimenpiteiden tyrkyttämiseen, kuten Alex Stevens, professor of Criminal justice from the University of Lent hyvin Nature-artikkelissaan kuvaa.

WHO:n lailla takkiaan käänsi myös kuuluisa Dr. Fauci, joka vielä 8 Maaliskuuta 2020 tekemässä haastattelussaan totesi tieteelliseen näyttöön vahvemmin nojaten, kuinka ”maski ei anna väestölle sitä täydellistä suojaa, minkä he luulevat” ja ”maskien hipelöinti päinvastoin voi lisätä infektio-riskiä”. Noin kuukautta myöhemmin Fauci vaihtoi mielipidettään, vaikka merkittävää tieteellistä näyttöä ei luonnollisesti tässä ajassa saatu maskien eduksi. Eihän sitä vahvaa näyttöä ole tähän päivään asti saatu maskien hyödystä.

ENTÄPÄ MASKIN HAITAT? – Käytännössä aivan toinen debate…

+4
Ville-Veikko Elomaa
Perussuomalaiset Lahti

Yleiskirurgian ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Työuraa takana yli kaksi vuosikymmentä lääketieteen parissa. Poliittisesti aktivoitumassa, koska maailmanmeno vaatii nyt sitä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu