THL:n linjaa 4. rokotteesta kannattaa tukea

Rokotehaitat yksilötasolla

Lääketieteessä ei juurikaan tunneta hoidollisia tai ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla ei olisi myös haittoja. Lääketieteen perusprinsiippejä on ” Primum non nocere ”, joka käytännössä tarkoittaa, ettei hoito saa olla pahempi kuin sairaus itsessään. Olemme tottuneet pitämään rokotteita hyvin turvallisina eikä niiden turvallisuutta ole epäilleet kuin pieni vähemmistö. Tämä on ymmärrettävää, koska ilmiselvät haitat ovat olleet hyvin harvinaisia. Ensimmäiset laajat haitat ilmenivät kuuluisan Pandemrix -rokotteen vaikutuksesta sikainfluenssaepidemian aikana. Tällöin Suomessa havaittiin hälyttävän paljon narkolepsiatapauksia ja rokottaminen tauotettiin.
Nyt meillä on uudella teknologialla tuotettu mRNA -rokote, myös ”piikiksi” tituleerattu valmiste, jolla on aivan uusi vaikutustapa. Se ei ole perinteinen rokote. Tämän valmisteen myötä (koronarokotteiden) haittavaikutusilmoitusten määrät ovat nousseet täysin poikkeuksellisiin mittoihin, jonka huomattavuutta lisää se, että haittojen ilmoitettu määrä on yleensä vain 1-10% todellisista tapauksista. Itse en tämän pohjalta lähtisi väittämään, etteikö yksilötasolla haittoja ole ollut. Omassa työssäni olen ensi kertaa myös kohdannut haitoiksi ajallisesti sopivia tapauksia ja voin sanoa, etten ole koskaan aiemmin työurani aikana vastaavia edes osannut epäillä. Koen, että näiden rokotteiden uhrien kärsimysten vähättely ja kieltäminen on julmaa. Onneksi monet haitoista ovat lieviä ja ohimeneviä, joista tuskin edes haittailmoitusta tehdään. Osa on kuitenkin pitkäaikaisia ja vaikeita, jopa pysyviä.

Rokotehaitat yhteiskunnalle

Haittoja ei ole ainoastaan yksilötasolla. Haitat ovat myös yhteiskunnallisella tasolla ja sosiaali- ja terveydenhuollon tasolla.
Yksittäinen koronarokotus maksaa yhteiskunnalle noin 20 eur. Se ei ole ainoa kuluerä. Jokseenkin saman verran maksaa rokotteen antamiseen liittyvät resurssit eli työvoima, paikka ja välineet (STM – Koronakustannukset vuonna 2022 – Lausuntopalvelu.fi).
Yhden rokotteen antamisen hinta (rokote ja rokotustapahtuma) on karkeasti 40 eur. Kun annamme yhden rokotteen miljoonille kansalaisille, nousevat kustannukset korkealle. Tätä rahasummaa vastaan olisi saatava myös terveyshyötyä.
Jos esim. haluaisimme rokottaa kaikki 15-64-vuotiaat suomalaiset, tulisi meidän rokottaa noin 3,4 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa rahassa noin 136 000 000 eur. Jos emme saavuta tällä rahasummalla merkittävää sairastumisen tai kuolemien määrän pienentymistä, menee tämä raha hukkaan. Jos rokotteesta on yksikin haitta, kuten poissaolo kuumeen vuoksi töistä, nousevat nämä kustannukset.
Tällä samalla summalla saisi esim. 23 000 lonkan tekonivelleikkausta tai hoidettaisiin vajaa 2000 keskosena syntynyttä lasta vuoden ajan sairaalassa. Tällä rahasummalla helpotettaisiin muutaman uuden hyvinvointialueen budjetin vajetta. Jokainen toimenpide on arvovalinta ja tiukkenevan talouden aikana yhdelle annettu euro on toiselta pois. Tätä THL on omalla ulostulollaan tarkoittanut asettuessaan STM:ää vastaan. He kysyvät aivan oikeutetusti, onko muutaman viikon odotettavissa oleva hyöty rokotteesta hintansa arvoinen, jos rokote suunnataan alle 65-vuotiaille. THL:n ja heitä tukeneiden infektiotautien erikoislääkäreiden mielestä kustannukset eivät tuota riittävästi terveyshyötyä.

Hoitajapula

Kolmantena haittana on hoitajapula . Rokote ei ilmesty olkavarteen itsekseen. Sitä varten on varattava muutakin kuin rahaa. Tarvitaan hoitajia suorittamaan operaatio. Rokottamiseen tarvittavat hoitajat ovat pois silloin muista töistä. Töistä, joihin heidän työpanoksensa olisi kipeästi tarpeen. Yksistään Päijät-hämeen hyvinvointialueella on lähihoitajista yli 500 hoitajan vaje, puhumattakaan muista hoitoalan työntekijöistä ja ammattiryhmistä. Kuka hoitaa siis niiden hoitajien työt, jotka ovat rokottamassa? Millaista hoitovelkaa tämä aiheuttaa?
Terveydenhuolto on samanlaisessa kriisissä kaikkialla länsimaissa. Kärsimme hoitaja- ja resurssipulasta. Uutena länsimaiden vitsauksena on viime vuonna alkanut selittämätön ylikuolleisuus, joka ei enää johdu koronasta kuin pieneltä osin. Terveydenhuollon resursseja kuuluisi nyt käyttää hoitovelan purkamiseen, joka saattaa selittää osan ylikuolleisuudesta, mutta resursseja tulisi myös suunnata selvittämään ja ratkomaan nuorempien ylikuolleisuuden syitä, joka ei johdu koronasta eikä hoitovelasta.

Energia- ja ruokakriisi menee koronakriisin ohi

Yhteiskunnassamme on valtavan paljon suurempi kriisi menossa kuin korona. Lähes jokaista suomen kansalaista kurittaa tällä hetkellä energian korkea hinta ja horisontissa siintää ruokapula. On arvioitu, että vain 15% suomalaisista selviää, jos elinkustannukset nousevat 500 eur kuukaudessa. Suomalaisilla on säästöjä puskurina vain minimaalisesti, ehkä 2000 eur per henkilö. Tuntuu siksi käsittämättömältä, että STM ja ministeri Kiuru kuluttavat energiaa koronan ympärillä, varsinkin kun tartuntatautien neuvottelukunta on 14.9.2022 yksimielisesti todennut, että covid-19 tulisi poistaa yleisvaarallisten tautien joukosta ja meidän tulisi hyväksyä se osaksi muita kausivirustauteja, jolloin terveydenhuoltomme ei turhaan kuluttaisi siihen resursseja, mahdollisesti aiheuttaen jopa ylikuolleisuutta.

Kuka on maamme lääketieteellinen asiantuntija?

Onkin herännyt varteenotettava epäily siitä, kuka tätä maata johtaa ja kenen neuvoja ministeri Kiuru työryhmineen kuuntelee. THL:n ja STM:n ajauduttua avoimeen luottamuspulaan keskenään ja infektiotautien asiantuntijat suurin joukoin THL:n taakse, on ilmeistä, että ainakaan THL ei nauti Kiurun ja hänen työryhmänsä luottamusta. Suomessa THL:llä on vastuu ja velvollisuus antaa tieteeseen perustuvia Suomen kansalaisten terveyden kannalta olennaisia neuvoja. On täysin ymmärrettävää, että nämä ohjeet voivat poiketa kansainvälisistä käytännöistä ja jopa WHO:n linjauksista. Niin niiden kuuluukin, koska jokainen kansakunta on maailmassa erilaisessa asemassa terveyden ja resurssien suhteen.

Kysynkin aivan suoraan. Ketä ovat nämä henkilöt, jotka ohjaavat ministerimme toimia? Kuka kuiskaa ministerin korvaan ohjeita? Mikä on eroon koronasta-ryhmän rooli? Onko heillä juridista vastuuta ohjeistaan? Miksi selkeästi vähemmistöä edustava kollegio on saanut niin suhteettomasti mediatilaa ja kriittinen enemmistö infektiotautien erikoislääkäreistä on vaiennettu ja media jättää heidän mielipiteensä vähemmistöön?

Kysyn myös suoraan, mihin laskelmaan STM perustaa rokotesuosituksen ulottamisen nuorempaan työikäiseen väestöön vastoin THL:n suositusta? Mikä on covid-19 rokotusten hyöty/haitta-arvio? Ja vastauksen olisi oltava läpinäkyvä ja se data, johon tämä laskelma perustuu, on avattava kansalaisille ja THL:n asiantuntijoille.

Kuka ohjaa tartuntatautilain uudistusta?

On erityisen tärkeää, että eduskunnan katakombeissa liikkuvien ei-virallisten asiantuntijoiden henkilöllisyys tuodaan esiin, koska tartuntatautilakia ollaan uudistamassa. Me emme saa joutua ojasta allikkoon, jossa pakkorokotuspykälän 48a poistuessa covid-19 rokote sisällytetään pykälän 48 alle. Tätä ei saa tapahtua. Koko pykälä 48 on avattava uudelleen kaikin puolin ja tarvitsemme laajan asiantuntija-arvion niin Covid-19 rokotusten kuin influenssarokotusten mielekkyydestä ja tieteellisistä perusteista sotealan henkilöille.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöille kuuluu ihmisoikeudet

Sotealan henkilöillä on oltava samat ihmisoikeudet kuin muillakin kansalaisilla. Ymmärrän covid-19- ja influenssarokotusten taustalla olevan kauniin ajatuksen potilaan suojaamisesta. Ongelmana on, ettei suojausteho ole luvatun kaltainen ja huomioon on otettava myös haitat, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Me emme saa unohtaa sotealan työntekijöiden oikeutta omaan kehoonsa ja terveyteensä. Jos tästä oikeudesta luovutaan, hyväksymme orjuuden.

+10
Ville-Veikko Elomaa
Perussuomalaiset Lahti
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Yleiskirurgian ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Työuraa takana yli kaksi vuosikymmentä lääketieteen parissa. Lahden kaupunginvaltuutettu. Päijät-Hämeen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen. Eduskuntavaaliehdokas 2023.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu