Helsingin korjattava heti koulutuksen työrauhavaje, työntekijävaje ja resurssivaje – tarkkailuluokat takaisin?

Helsinkiläisissä kouluissa ja päiväkodeissa ovat kaikki työrauhan mittarit punaisella. Kaupungin päättäjien hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo aikaa sitten. Työntekijät uupuvat, oppilaat jakautuvat kahteen leiriin oppimisessa ja työrauha on kadonnut jonnekin viime vuosituhannelle. Kaiken päälle kaupunki työnantajana on epäonnistunut liian pitkään kestäneellä palkkasekoiluillaan luomaan epäluulon ilmapiirin työntekijöiden keskuuteen.

Voidaanko työrauhaa palauttaa ilman paluuta tarkkailuluokkiin?

Koulut takaisin perustehtävän ääreen. Koulun ja opettajien tärkein ja ainoa perustehtävä on opetus ja kasvatus. Kaikki muu on ylimääräistä, joka on tarvittaessa pystyttävä jättämään sivuun, jotta perustehtävä onnistuisi. On typeryyttä esimerkiksi ajaa inkluusiota väkisin kouluihin ja päiväkoteihin ilman riittävää resurssia eli rahaa ja opettajia, koulunkäynninohjaajia, lastenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita. Inkluusion taustalla on erinomainen tavoite, mutta on myös oltava realisti, kuinka sitä edistetään.

Pienryhmiä on lisättävä ja luokkakokoja on pienennettävä. Erilaiset oppijat on huomioitava. Oppilaat, jotka eivät pysty työskentelemään isossa ryhmässä, olisi saatava pienempään ryhmään kahdessa viikossa. Tämä olisi oireilevan oppilaan, opettajan, opetusryhmän sekä usein myös huoltajien etu. Nyt siirtoon saattaa kulua pahimmillaan yli vuosi, jolloin moni asia tulehtuu ja kriisiytyy. Miksi ollaan häivytetty opettajien asiantuntijuus, jolla on kuitenkin nostettu Suomi koulutuksen kärkimaaksi? Nyt tuosta on jäljellä enää rippeet. Liian usein pienempään ryhmään siirtymiseen vaaditaan monen tahon lausunto, vaikka kokenut opettaja tietää ratkaisun jo valmiiksi.

Harrastamisen Suomen malli käyttöön myös Helsingissä. Kouluille ja päiväkodeille halutaan yhteiskunnan toimesta sysätä kasvatuksellisia vastuita, kun jostakin huolestutaan. Olkoon se lasten ja nuorten huono fyysinen kunto, taloudellinen tietämys tai taidekasvatus. Vaikka ajatus on jalo, tämä kaikki lisää sitä sälää, joka estää rauhallisen ja perusteellisen perusasioiden opettamisen.

Kärjistäen voi sanoa, että jos et hallitse suomen kielen lukemista ja kirjoittamista tai kertolaskuja, on turha opettaa taidehistoriaa. Siksi harrastamisen Suomen malli, jossa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollistetaan maksuton mieluisa harrastus koulupäivän yhteydessä, on otettava täysimääräisesti Helsingissä käyttöön.

Tukitoimet kuntoon ja heti. Luokkamuotoinen opetus on ryhmäopetusta. Silloin yksilön on joustettava omista tarpeistaan saadakseen opetusta. Ei voi olla niin, että yksilön tarpeet ja vaatimukset menevät liian usein ryhmän edun edelle. Koulu ei palvelulaitos, josta voidaan vaatia loputonta tukea ja ymmärrystä.

Koulu opettaa ja kasvattaa, ja on kotien tukena kasvatustehtävässä. Vastuu lapsen kasvatuksesta on kuitenkin vanhemmilla, ja perheiden pitää tukea lasten koulun käyntiä ja oppimista.

Ville-Veikko Rantamaula

Ville-VeikkoRantamaula
Keskusta Helsinki

Olen 42-vuotias Akavan varapuheenjohtaja ja työskentelen edunvalvontajohtajana Tradenomiliitossa vastaten yksityisen sektorin ja julkisen sektorin edunvalvonnasta. Olen Kekustan Helsingin piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen varajäsen. Minulla on tytär. Vapaa-aikani vietän mökkeilemällä, tekemällä reippaita kävelylenkkejä ja soittamalla rumpuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu