Pitääkö järjestäytymättömillekin maksaa palkankorotukset?

Pikapuoliin käynnistyy neuvottelut uusista työehtosopimuksista, jossa pääasiana ovat palkankorotukset. Tavoitteena on lisätä – tai vähintäänkin säilyttää liittojen jäsenten ostovoima.

Tällä kierroksella erityisen paljon haastetta luo inflaation kiihtyminen, joka Suomen Pankin ennusteen mukaan elokuun alussa oli 5,6 prosenttia. Edellisellä kierroksella sovitut noin kahden prosentin palkankorotukset tälle vuodelle ovat inflaation myötä sulaneet. Ostovoima on heikentynyt useita prosentteja. Liitoilla on edessään kova urakka, jotta jäsentemme on epävarmassa taloustilanteessa mahdollista suoriutua itse taloudellisista velvoitteistaan.

Ammattiliittojen tekemän työn tuloksista nauttivat myös ne sadattuhannet työntekijät, jotka eivät ole järjestäytyneet. Vaikka korotusprosentit kuulostavat pieniltä, silti niillä on merkitystä. Jos esimerkiksi 3800 euroa kuukaudessa ansaitsevalle viiden prosentin korotus tarkoittaa 190 euroa kuussa ei 2280 euroa vuodessa. Varsin monelle kaikille maksettava yleiskorotus on ainoa ansiokehityksen tae, sillä henkilökohtaisia meriittikorotuksia jaetaan yhä vähemmän ja yhä pienemmälle joukolle.

Onko reilua, että järjestäytyneet työntekijät rahoittavat neuvottelutyön tulokset myös heille? Hyvin harvoin erilaisten organisaatioiden neuvottelemat etuudet ovat muiden kuin jäsenten käytettävissä. Pitäisikö jatkossa työehtosopimuksissa sovitut korotukset ja muut työsuhteen ehdot koskea ainoastaan järjestäytyneitä?

Ville-Veikko Rantamaula

+2
Ville-VeikkoRantamaula
Keskusta Helsinki

Olen 41-vuotias Akavalaisen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n varapuheenjohtaja. Työskentelen edunvalvontajohtajana Tradenomiliitossa vastaten yksityisen sektorin ja julkisen sektorin edunvalvonnasta. Olen Kekustan puoluevaltuuston jäsen ja puoluehallituksen varajäsen. Minulla on tytär. Vapaa-aikani vietän mökkeilemällä, tekemällä reippaita kävelylenkkejä ja soittamalla rumpuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu