Saadaanko neuvotteluista tulosta ilman painostustoimia?

Neuvottelukierros on täydessä vauhdissa yksityisellä sektorilla, julkisella sektorilla puolestaan neuvotellaan keväällä. Konflikteja saatetaan nähdä metsäteollisuudessa UPM:n vaikeaksi muodostuneista yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Julkisella puolella painostustoimia voi olla odotettavissa mm. sotealoilla.

Syksyn neuvottelukierrokseen lähdettiin varsin erikoisista lähtökohdista, kun kaksi työantajaliittoa, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry irtautuivat valtakunnallisesta neuvottelutoiminnasta. Tämä on tuonut happaman lisämaun neuvottelutilanteeseen, sillä usealla alalla työehtosopimusten yleissitovuus on vaakalaudalla. Esimerkiksi tietotekniikan palvelualoilla yleissitovuus ei tule toteutumaan, mutta teknologiateollisuudessa se todennäköisesti säilyy. Luottamus sopimusten säilymiseen on kuitenkin rapautunut.

Neuvottelut asiantuntijoiden ja esihenkilöiden työehdoista uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa eivät ole kuitenkaan edenneet siten, että uusia sopimuksia saataisiin solmittua vanhan päättyessä. Näkemyseroja on paljon ja nyt olemme sopimuksettomassa tilassa, jonka kestoa on vielä hankala arvioida.

Miten työehtoja sitten voidaan kehittää ja parantaa, jos neuvottelut eivät tuota tulosta? Jos historiaa tarkastelee, kaikki merkittävimmät työehdot on saatu ainoastaan painostustoimien, kuten lakkojen kautta. Esimerkiksi sairausajan palkallisuus, lomarahat sekä äitiys-ja isyysapaiden palkallisuudet ovat kaikki jokaiselle tärkeitä työehtoja ja niitä on puolustettu yhdessä palkansaajien kollektiivisilla painostustoimilla. Ja niin tulee todennäköisesti käymään nytkin, jos esimerkiksi uuden parhevapaajärjestelmän tuoma pidempi vanhempainvapaakausi halutaan myös iseille palkalliseksi.

Palkansaajien suurin myyntiartikkeli neuvottelupöydissä on työrauha. Työnantajat ostavat tietylle ajanjaksolle (ns.sopimuskausi) työrauhan, jonka palkansaajat myyvät tiettyyn hintaan eli työehtojen ja ansiokehityksen kustannusvaikutuksella. Ja se on yleensä vähintäänkin ostovoimaa säilyttävä.

Painostustoimet, erityisesti lakot herättävät paljon tunteita. Ne ovat aina viimeinen vaihtoehto keinovalikoimassa, eikä lakkoja tai muita painostustoimia käynnistetä kevyin perustein. Mutta lakoillekin on aikansa ja paikkansa, kun neuvottelut ovat totaalisen jumissa eikä muuta keinoa ole vauhdittaa neuvotteluja. Lakkoon on kaikilla perustuslaillinen oikeus ja Tradenomien jäsenistä noin 80% pitää painostustoimia hyväksyttävänä, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Edelliset kierrokset ovat näyttäneet, ettei neuvottelujen tie ole ollut se keino, jolla työehtoja parannetaan tai merkittäviä heikennyksiä torjutaan. Nähtäväksi jää, onko vastapuolella tällä kertaa aitoa halua neuvotella vai joutuvatko palkansaajat turvautumaan painostustoimiin, jotta jatkossakin työpaikoilla voidaan tehdä työtä reiluilla työehdoilla.

+1
Ville-VeikkoRantamaula
Keskusta Helsinki

Olen 41-vuotias Akavalaisen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n varapuheenjohtaja. Työskentelen edunvalvontajohtajana Tradenomiliitossa vastaten yksityisen sektorin ja julkisen sektorin edunvalvonnasta. Olen Kekustan puoluevaltuuston jäsen ja puoluehallituksen varajäsen. Minulla on tytär. Vapaa-aikani vietän mökkeilemällä, tekemällä reippaita kävelylenkkejä ja soittamalla rumpuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu