Työttömyysturvassa on valuvika, joka ei ole oikeudenmukainen
Työssäoloehdon lähtökohtana on pysyvä tila työsuhteessa. Onko 26 viikkoa työtä pysyvä olotila? Ja onko se perusteena oikeudenmukainen kaikille? Tällä hetkellä saman ansiosidonnaisen turvan saavat yhtä lailla ne työntekijät, jotka ovat työskennelleet 26 viikkoa kuin nekin, jotka ovat olleet töissä vaikkapa 150 viikkoa. Huomioitavaa on, että 26 viikon työssäoloehdolla saa pidempikestoisen ansiosidonnaisen turvan kuin mitä itse työssäoloehdon pituus on.
Jos henkilö on työskennellyt alle kolme vuotta, hän on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan 300 päivältä eli noin 14 kuukaudelta. Jos työhistoriaa on yli kolme vuotta, etuutta maksetaan 400 päivältä eli noin 18 kuukauden ajan. Maksimipituiseen etuuteen, 500 päivään (noin 2,3 vuotta) on oikeus yli 58-vuotiaalla henkilöllä, joka on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työpäiviä on vuodessa keskimäärin 250, joilta myös tuet maksetaan.
Työttömyysturvan uudistaminen on jälleen hallituksen työlistalla. Tälläkin kertaa keskusteluissa ovat esillä työttömyysturvan maksimikesto ja taso. Niiden heikentäminen vaikeuttaisi kohtuuttomasti työntekijöiden tilannetta työttömyyden osuessa kohdalle. Sen sijaan voisi olla hedelmällisempää tarkastella työttömyysturvan kestoa suhteutettuna työsuhteen kestoon?
Nykyiset ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestot (300, 400 ja 500 päivää) ja työssäoloehto olisi helposti porrastettavissa siten, että se joustaisi molempiin suuntiin. Esimerkiksi 15 viikon työssäoloehto oikeuttaisi kahden kuukauden pituiseen ansiosidonnaiseen turvaan, 30 viikon työssäoloehto neljän kuukauden turvaan, kahden vuoden työssäoloehdolla puolestaan 12 kuukauden turvaan, kahdeksan vuoden työssäoloehdolla kaksi vuotta turvaa ja 12 vuoden työssäoloehdolla kolme vuotta ansiosidonnaista turvaa ja niin edelleen. Samalla pitkän yhdenjaksoisen työsuhteen omaavilla ansiosidonnaisen taso voisi myös olla korkeampi. Työssäoloehdon eli siis henkilön työuran pituudella olisi merkitystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon. Vähän samoin kuin työsuhteen kesto vaikuttaa irtisanomisaikoihin.Monet jättävät nykyisin vastaanottamatta työtä tukien menettämisen pelossa. Uudessa mallissa niin sanottua paluuehtoa muutettaisiin, mikä kannustaisi vastaanottamaan myös lyhyetkin työsuhteet. Jo kerätyt ansiosidonnaiseen turvaan oikeuttavat kuukaudet säilyisivät henkilön käytettävissä, eikä työssäoloehdon kerääminen alkaisi alusta. Jos esimerkiksi 12 vuotta työsuhteessa ollut henkilö joutuisi työttömäksi ja työllistyisi kolmen kuukauden ansiosidonnaisen tukikuukauden jälkeen, hänellä säilyisi 2,75 vuotta ansiosidonnaista turvaa tulevaisuuden varalle.
Työttömyysturvan uudistaminen on välttämätöntä, mutta keinovalikoimaa on laajennettava. Työssäoloehdon porrastaminen on uusi ja oikeudenmukaisempi tulokulma. Se myös kannustaisi aktiivisuuteen työnhaussa.
Minulla on jokseenkin keskinkertainen palkka, jolla tulee ihan hyvin toimeen. Syötin kokeeksi tietoni YTK:n sivulla olevaan laskuriin, josta ilmeni arvio, millainen olisi ansiosidonnainen päivärahani, jos jäisin työttömäksi. Summa oli pöyristyttävän niukka. Joutuisin anomaan lakki kourassa asuntolainaan lyhennysvapaita ja sen jälkeen eläisin pakollisten laskujen jälkeen kaurapuurolla ja riisimuroilla. En missään tapauksessa halua siihen tilanteeseen ja vielä vähemmän sellaisen pitkittyvän edes useiksi kuukausiksi. Joillakin on omituinen käsitys siitä, että nämä etuudet olisivat järin anteliaita.
Ilmoita asiaton viesti
Päivärahan määrää voi laskea eurosentin tarkkuudella vaikka kuinka huolella mutta riittävä tarkkuus on 60prosenttia käteenjäävästä tulosta.
Päivärahan suuruus on +-100€ valtaosalla siinä.
Reilun kahden viikon tili tulee siis kerran kuussa joka on myös oma kauheutensa. Jos olet vuosikausia elänyt kahden viikon tiliväleillä niin kerran kuussa tuleva tili on todella vaikea.
Itse nyt sitä harjoitellut. Kolmas kuukausi yllättäen lomautettuna, lisäverot vei säästöt, osasta veroa tein maksusuunnitelman ja luottokortti alkaa olemaan tapissa.
Edellisestä päivärahasta jäi 90€ kun maksoin muutaman laskun myöhässä ja kaikki jotka on olisivat erääntyneet ennen seuraavaa päivärahaa. Monet laskut eivät edes tule kuukautta ennen eikä niissä ole maksuaikaa eli käytännössä aina laskuja on jo erääntynyt ennen seuraavaa tiliä, joka osaltaan stressaa sellaiseen tottumatonta. Kaikki lehdet ja jäsenyydet on pakko irtisanoa, lääkkeet jää ostamatta..
Ihmiset jotka eivät ole työttömyyttä kokeneet eivät ymmärrä ettei laskujen jakaminen, maksuajoista sopiminen auta mitään jos tulot ei riitä.
Itse asiaan. Liiton päiväraha pitäisi muuttaa takaisin siihen että ne päivät eivät kulu jos opiskelet. 90-luvulla tämä käytäntö oli olemassa ja monet työttömät opiskelivat ennen liiton rahojen loppumista.
Ilmoita asiaton viesti
Pidän raskauttavana asianhaarana sitä, että artikkelin kirjoittaja ei ole mikä tahansa kaduntallaaja tai duunari, vaan ammattiyhdistysliikkeen korkeassa johtotehtävässä toimiva luottamushenkilö. Kyseisellä tasolla pitäisi olla erittäin hyvin selvillä työntekijöiden oikeuksista, työttömyysturvan tasosta ja niiden perusteista.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän noissa sitten ei ollut totta? Osassa oli hänen näkemyksiä tulevaisuudesta.
Itsekin näkisin,etteivät lyhyet työjaksot pitäisi johtaa käsittämättömään paperinpyörittelyyn,ja pelkoon koko työttömyysturvan menetyksestä.
Kaikki jotka ovat joutuneet valitsemaan noiden kahden väliltä päätyvät pitämään parempana turvaa,joka ei vaarannu.
Tämähän on ollut koko ajan ansiosidonnaisen työtömyysturvan kompastuskivi.
Kaikki sen tietää,ja kukaan ei saisi reagoida.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa kuten muutkin politikot kyllä valtion pitää rahaa jakaa kun virheitä on joka päivälle.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa sivuten:
Mistä rahoista yrittäjien absiosidonnainen kerätään
Ilmoita asiaton viesti
YEL-maksuista.
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyyskorvaus kerätään sieltä ja sitäkään yrittäjät eivät maksavaan valtio maksaa yrittäjien YEL maksuja,koska yrittäjät eivät halua maksaa tarvittavaa summaa.
Ilmoita asiaton viesti
Noinkohan lienee.
Laitat varmaan parempaa tietoa meille epätietoisille.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä kohdasta?
Ilmoita asiaton viesti
Siitä,että valtio maksaa yrittäjien eläkkeet?
Ilmoita asiaton viesti
Tuolta löytyy, että valtion osuus on 30%:
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/tyoelakkeiden-kustannustenjako/yel-elakkeiden-kustannustenjako/
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei ole noin yksinkertainen totuus. Aika on näköjään muuttunut. Joku viisaampi voi kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Vai ei ole yksinkertaista..
Tuon lisäksi olen ymmärtänyt yrittäjillä olevan jokin kassa vapaaehtoinen kassa minkä kautta saa ansiosidonnaista.. Sitä lähinnä tässä hain,koska yrittäjä ei maksa työttömyysvakuutusmaksua joten mistä se raha tulee ansiosidonnaiselle.
Ilmoita asiaton viesti