Kokoontumisrajoitusten vaikutuksia demokratiaan arvioitava kuntavaaleissa

Kuntavaalien järjestämisestä korona-aikana on viime päivinä käyty keskustelua. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen perjantaina Ylen uutisissa esittämät kommentit, että kaikkien oikeutta äänestää korona-aikana ei voida taata heittävät epäilyksen varjon, sille voidaanko vaalit järjestää kahden kuukauden päästä. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass muistutti samassa yhteydessä, että perustuslain mukaan kaikille on turvattava mahdollisuus käyttää äänioikeutta. Suomessa ei voi Wassin mukaan olla tilannetta, jossa joillekin ryhmille äänestäminen ei olisi mahdollista. Myös lääkärin koronan takia eritykseen määräämille tulee tarjota oikeus äänestää.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) toivoisi vastuuministerinä ottavan pian kantaa sekä Jääskeläisen että Wassin esittämiin huomioihin ja kysymyksiin. Sikäli huolta herättäviä vaalijärjestelyjen tilasta ne olivat. Esitin jo tammikuun alussa blogissani samoja kysymyksiä ja olen pohtinut myös, miksi kirjeäänestyksen laajentamista kotimaahan ei ole selvitetty.

Äänestystoimituksen ohella demokratian toteutumisesta laajemminkin koronapandemian aikana olisi paikallaan käydä keskustelua, sillä kansanvaltaan istuu huonosti vaalityöhön kohdistuvat rajoitukset. Vaaleihin kuuluu olennaisena osana mahdollisuus ehdokkaiden ja äänestäjien kohdata vaalitilaisuuksissa ja käydä keskustelua. Tilannetta, jossa vaaleihin tai vaalityöhön olisi kohdistunut ulkoisia rajoituksia ei löydy sodanjälkeisestä poliittisesta historiastamme. Sodan aikanahan vaaleja siirrettiin niin, että eduskuntavaalit järjestettiin vasta maaliskuussa 1945. Silloin sota Suomen osalta oli ohi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Maalis- huhtikuun vaihteen koronatilanteesta emme viedä tiedä, mutta epidemia tuskin on silloin ohi. Monet indikaattorit kertovat nyt päinvastaista. Koronan leviämisen ehkäisemiseksi asetettujen rajoitusten takia ilmoitetut vaalitilaisuudet on suuressa osassa maata kielletty ja on kehotettu pitämään etäisyyttä muihin kuin lähipiirinsä kuuluviin. On toimittava terveys edellä, joten rajoitukset ovat toistaiseksi olleet pääosin ymmärrettäviä. Lähinnä nousee jälleen kysymys vaalien aikataulusta. Vaikka varsinaista kieltoa ei olisi, kohtaamiset kasvomaskien takaa kahden metrin turvavälein ei mahdollista aitoa dialogia.

On myös hyvä muistaa, että perustuslakiin on kirjattu kokoontumisvapaus ja vaalitilaisuuksien kieltäminen ei ole juridiselta kannalta asia, jonka voi ilman oikeudellista pohdintaa tehdä. Miten demokratia ja ehdokkaiden yhdenvertainen kohtelu toimii, jos muut kuin netissä järjestettävät vaalitilaisuudet on käytännössä kielletty? Pystyykö maksullinen mainonta ulkomaisten somejättien tarjoamilla alustoilla korvaamaan kohtaamiset vaaliteltoilla ja viime kuntavaaleista tutuissa olohuonetenteissä? Monen muun ohella nämä on kysymyksiä, josta toivoisi nyt puolueiden välillä keskustelua, kun pohditaan vaalien aikataulua.

villejalovaara
Sosialidemokraatit Helsinki

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013, SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen, Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu