Kriisitietoisuus ei saa nyt unohtua – talous surkeassa luisussa

Hallitusneuvottelut käynnistyvät kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien kesken. Kokoonpano on luonnollinen, koska nämä puolueet myös voittivat vaalit ja saivat yhteensä 17 lisäpaikkaa eduskuntaan.

Vaalikeskusteluja hallitsi Suomen huono taloustilanne ja velkaantumisen taittaminen. Vallitsi poikkeuksellisen laaja huomio sille, että talous on laitettava kuntoon. Tämä kriisitietoisuus ei saa nyt unohtua. Tuleva hallitus aloittaa kautensa suoraan sanottuna massiivisten taloushaasteiden edessä. Talousongelmien lisäksi esimerkiksi terveyspalveluissa on vakava jono-ongelma ja Ukrainan elintärkeä tukeminen vie rahaa. Osaamistason lasku pitää kääntää ja energiajärjestelmän uudistaminen kestäväksi edellyttää panostuksia. Tekemistä riittää.

Suomi on pitkään ollut vaarassa luisua maaksi, jolla on takana loistava menneisyys. Finanssikriisin jälkeen taloutemme jämähti vuosikymmeneksi paikalleen hintakilpailukyvyn romahdettua sekä muun muassa Nokian alamäen vuoksi. Talouden rakenteet osoittautuivat liian jäykiksi nykyiseen globaalitalouteen. Talouskasvun perusajuria tuottavuutta ei ole saatu kunnon kasvuun sen jälkeen.

Elintasoa ja suurta julkista sektoria on ylläpidetty vipillä. Valtiolle velkaa on kasattu tämän vuoden loppuun mennessä noin 150 miljardia. Vuosittaiset korkomenot uhkaavat nousta jopa 7 miljardiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Se on suurin piirtein samaa mittaluokkaa kuin koko maan vanhus- ja vammaispalvelujen rahoitus yhteensä.

Valtiontalous ei ole ollut tasapainossa – saati ylijäämäinen – kertaakaan sitten vuoden 2008 eikä kuntatalous sitten vuoden 2000.

Päälle vyöryy hyvinvoinnin järkälemäisin haaste: ikääntyminen. Työikäinen väestö vähenee ja eläke- sekä hoivamenot paisuvat. Ikääntyminen ei ole kenenkään vika ja tahdomme pitää senioreistamme mahdollisimman hyvää huolta, mutta olisi vastuutonta ummistaa silmät väestörakenteen muutoksen vaikutuksilta.

Vain noin 46 prosenttia suomalaisista on enää töissä, vaikka työllisyysaste hipoo ennätyksiä (74,1 % 4/2023). Suomalaisista töissä on noin 2 582 000 ja loput lähes 2 986 000 eivät ole töissä. Suhde heikkenee koko ajan. Vaikka joka ainoa työtön olisi töissä, vain nippa nappa joka toinen suomalainen olisi töissä. Eikä täystyöllisyys ole realistista.

Sen lisäksi, että Suomi on vakavissa pitkän aikavälin haasteissa, näyttävät juuri tämän hetken talousnäkymät apeilta. Tänä vuonna Suomi on luultavasti lievässä taantumassa ja ensi vuoden kasvuksi arvioidaan kituliasta prosenttia.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatii kiireellisiä ja suuria toimia. Kurssin korjaaminen on vaikeaa mutta mahdollista. Kriisitietoisuuden on säilyttävä. Tosipaikan tullen suomalaiset ovat pystyneet yhdistymään maan tulevaisuuden turvaamiseksi.

VilleKalervoValkonen
Kokoomus Turku

Kansanedustaja. KTM.

Varsinais-Suomen Liiton puheenjohtaja.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu