Miksi valtion velka olikaan niin vaarallista? Katso 5 syytä

Valtion holtiton velkaantuminen on yksi Suomen tulevaisuutta eniten uhkaavista tekijöistä. Miksi näin olikaan? Eikö valtio voikaan vipata loputtomasti? Eikö velkaa voi kasata vanhan päälle ja maksella pois uudella velalla?

Ensinnäkin muutamat luvut ja ennen kaikkea niiden kehitys viime vuosina. Valtiolla on tämän vuoden loppuun mennessä arviolta 156 miljardia velkaa. Vuonna 2019 velkaa oli 106 miljardia. Ensi joulukuussa 106-vuotias Suomi on ottanut siis 32 % velastaan neljässä vuodessa. Velka suhteessa kokonaistalouteen (bkt) on kasvanut vuoden 2019 44,3 prosentista vuoden 2023 lopun 52,9 prosenttiin. Velkatahti on ollut käsittämätön. Ja velkaantuminen vielä jatkuu. Tämänkin vuoden budjetti on 8,3 miljardia alijäämäinen. Loppua ei nykyennusteilla näy.

Mitä velkavuori aiheuttaa?

  1. Velka jää tuleville suomalaisille maksettavaksi. Ilman muitakin ongelmia, tähän liittyy vähintään oikeudenmukaisuuskysymyksiä.
  2. Velka aiheuttaa veronkiristyspaineen. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus.
  3. Velka nostaa korkomenoja (erityisesti lähivuosina korkotason noustessa), jotka ovat pois muista tärkeistä kohteista. Valtion velan korkomenoiksi arvioidaan noin 2,4 mrd. euroa, mikä on vajaat 2 mrd. euroa enemmän kuin viime vuonna. Vertailuna koko poliisin toimintamenot vuodelle 2023 on 0,86 miljardia. Pelkästään korkomenojen nousuun palaa siis enemmän kuin kaikkien poliisien palkkoihin, tiloihin, varusteisiin ja niin edelleen. Ja korkomenotkin jatkavat rajua nousuaan lähivuosina.
  4. Velka heikentää mahdollisuuksiamme vastata erilaisiin yllättäviin kriiseihin ja ylipäätään kaventaa talouspolitiikan liikkumavaraa. Nykymaailma on osoittanut, että valtiolla pitäisi olla puskuria vastata yllättäviin epävarmuuksiin. Geopolitiikan myrskyt kuten Venäjän hyökkäyssota, korona-pandemia ja talousshokit eivät ole viimeisiä kriisejä maailmassa. Velkaantunut valtio on etukäteen sitonut käsiään.
  5. Velka ja erityisesti holtiton tahti vähentää yleistä luottamusta Suomen talouteen, mikä heijastuu esimerkiksi yksityiseen korkotasoon ja investointihalukkuuteen. Valtion luottoluokitus heijastuu esimerkiksi yritysten lainoittajien riskiarvioihin. Velkavuori on liian raskas reppu talouden selässä – se näivettää hyvinvointia kautta linjan.

Velkaantumiseen voidaan puuttua. Yhtälö on yksinkertainen: menot pitää painaa tulojen tasolle. Tämä tarkoittaa menojen vähentämistä. Se ei ole mukavaa eikä helppoa – mutta mahdollista ja vastuullista se on. Veronkiristyksillä lisätulojen kerääminen on epäviisasta, koska a) Suomessa on jo niin korkea veroaste (41,2% suhteessa bkt:hen) ja b) veronkorotukset heikentävät kasvua, joka entisestään laskee talouden suorituskykyä. Sanomatta on selvää, että mitä voimakkaampaa talouskasvua saadaan aikaiseksi, sen helpommaksi velkahaasteen ratkaisu käy. Talouskasvun vauhdittaminen on viisasta mutta sekään ei tapahdu ilman rohkeita uudistuksia. Näistä huolimatta menoihin täytyy puuttua. Niin nopeaa kasvua ei mistään realistisesti tipahda, että julkiset menot voitaisiin säilyttää nykyisellään.

Historia on täynnä esimerkkejä velkakriisiin ajautuneista valtioista. Kreikka, Irlanti, Latvia, Argentiina… Lista on pitkä. Jälki on aina rumaa ja lopputulos erityisesti heikompiosaisille paljon huonompi kuin hallittu ja suunniteltu menojen sopeuttaminen. Suomi on onneksi vielä jonkun matkan päässä hallitsemattomasta kriisistä – mutta tällä hetkellä suuntaamassa päin seinää. Suunta on käännettävä pikaisesti.

Ville Valkonen

Kansanedustaja, KTM

Kokoomus

VilleKalervoValkonen
Kokoomus Turku
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kansanedustaja. KTM.

Varsinais-Suomen Liiton puheenjohtaja.

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu