Mistä lisää asuntoja Helsinkiin?

Helsingin isoin yksittäinen ongelma on asumisen erittäin korkea hinta, joka kohoaa vuosittain ansiotasoa nopeammin. Koska hinnat loppukädessä muodostuvat kysynnästä ja tarjonnasta, ovat ainoat tavat alentaa asumisen hintaa joko kasvattaa tarjontaa lisäämällä asuntotuotantoa merkittävästi nykyisestä tai vähentämällä Helsingin houkuttelevuutta asumiseen ja työntekoon. Koska tuskin kukaan haluaa tehdä Helsingistä saasteisempaa, köyhempää tai syrjäisempää, jää ainoaksi keinoksi kohtuuttomiksi kohoaviin asuntojen hintoihin lisärakentaminen. Etenkin kantakaupunkiasunnoista on valtava pula, joka näkyy niiden massiivissa hinnoissa per neliö. Jollei koteja päätetä rakentaa merkittävästi nykyistä enemmän, tulemme jäämään tilanteeseen jossa tavallisella duunarilla ei ole mitenkään varaa asuntoon kantakaupungissa, etenkään jos on perheellinen ja haluaisi lapsilleen huoneen.

Piirtelin vähän kartalle kaksitoista mielestäni parasta asuinaluetta Helsingistä, ja osapuilleen kuinka paljon niille mahtuisi asukkaita. Hahmottelujen pohjaksi olen valinnut tavoite asukastiheydeksi 25 000 as/nkm, joka on hieman väljempää kun Helsingin Harjussa nyt. Kaikkein halutuimmille ja keskeisimmile sijainneille asukastiheystavoitteen pitäisi olla korkeampikin, koska sijaintia on aina rajallisesti, etenkin keskustassa ja sen vieressä. 25 000 asukasta neliökilometrille on sellainen tiheys, jolla kivijalkamyymälät ja erikoiskauppa kannattavat ja yritykset voivat erikoistua yhä tarkemmin haluamaansa kohderyhmään.
Tässä muutama hahmotelmani:

 

Aloitetaan suosikillani, Suur-Hanasaarella. 0,41 nkm ja 10 250 asukasta. Nykyisen rantaviivan kohdille jättäisin kanaalit samaan tapaan kuin Sompasaaren ja Kalasataman välillä nyt on. Suur-Hanasaari nivoisi Merihaan ja Sompasaaren osaksi yhtenäistä korttelikaupunkia, loisi asunnot yli kymmenelle tuhannelle asuntoa tarvitsevalle Helsingin halutuimmille paikoille ja Kruunuvuorensilta parantaa ennestäänkin loistavia julkisen liikenteen yhteyksiä. Alueella ei myöskään ole mitään suojeltavia luontoarvoja, kaikki alueen rantaviiva on jo nyt tehty merta täyttämällä.

Seuraavaksi toinen suosikkini, Mäntymäen ja  kentän rakentaminen. Tähän mahtuisi 0,12 nkm alalle 3000 asukasta suoraan Helsinginkadun ja Mannerheimintien risteykseen, keskeisempää paikkaa on jo vaikeaa löytääkään Helsingistä. Koska parempaa sijaintia koskaan koskaan tullaan saamaan Helsinkiin rakennettavaksi, ehdottaisin tähän Erittäin Tiheää ja korkeaa asutusta, jotta alueelle saataisiin jopa 10 000 asukasta. Se olisi loistava koealue Helsinkiin siitä, mitä asuminen ja palvelut olisivat kun asukastiheys olisi todella korkea.

 

 

Kolmantena olisi poiittisesti hankalampi toteutettava, Keskuspuiston eteläkärjen rakentaminen Hakamäentien ja Laakson välistä. Tämä sitoisi itäisen ja läntisen osan pohjoista kantakaupunkia yhdeksi. Tätä toteuttaessa pitäisi pohtia perusteellisesti sitä, onko 1,2 nkm puistoa arvokkaampaa kuin 30 000 asukkaan kodit? Nykyisellään alue katkaisee sekä liikenteen että kaupungin itsessään kahteen erilliseen palaan, joiden välillä kulkeminen on hankalaa ja kaukaa kiertävää. Tämä ei olisi ensimmäinen näistä jota lähtisin toteuttamaan, mutta listalla se on kyllä, jollei sitten asuntopula Helsingissä ratkea jollain muulla keinolla ennen sitä. Vieressä on Meilahden sairaala-alue, jonka työntekijät ainakin arvostaneisivat asuntoja kantakaupungista ja läheltä työpaikkaansa.

 

 

Neljäntenä on Kumpulan kasvitieteellisen ja Vallilan siirtolapuutarhojen korvaaminen korttelikaupungilla, 0,45 nkm alueelle mahtuisi helposti asunnot yli 11 000 asukkaalle. Nykyisellään etenkin siirtolapuutarhan alue on sellaisessa käytössä, jonka voisi helposti siirtää jonnekin Kehä III tienoille tai kauemmaksikin.

 

 

Viidentenä olisi edellisen jatkopala ja laajennus:
Kumpulan siirtolapuutarhatn ja ympäröivien metsiköiden rakentaminen. Alue on 1,1 nkm ja siihen mahtuisi kodit 27 500 asukkaalle. Alue sijoittuu nykyään siihen välimaastoon missä kaupunki loppuu ja lähiöt alkavat, tämän rakentaminen siirtäisi sitä rajaa pohjoisemmaksi, ensi kertaa sitten sotien.

 

 

Kuudentena olisi suurprojekti, Talin rakentaminen Pitäjänmäestä Vermoon asti. 1,9 nkm uutta tiheää Helsinkiä yhdistäisi Länsi-Helsingin Lähi-Espooseen yhtenäisellä kaupungilla. 47 000 uutta asukasta Helsinkiin ja Espooseen ratkaisisi yksinäänkin asuntotarpeen moneksi vuodeksi. Alueelle luotava julkisen liikenteen verkosto mahdollistaisi myös yhä useammalle espoolaiselle auton vaihtamisen matkakorttiin ja/tai fillariin. Alueella on nyt mm Talin golfkenttä, joka pitäisi olla aivan ensimmäisiä alueita Helsingissä johon tehtäisiin uutta kaupunkia. Pajamäki joka on nykyisellään muusta kaupungista enimmäkseen irrallinen saareke muuttuisi kantakaupungin pohjoisrajaksi. Vaatisi todennäköisesti tulvavallien rakentamista merenrantaan.

 

 

Seitsemäntenä olisi suursuunnitelma, tällä kertaa itään. Viikin peltojen Fastholman ja Lammassaaren rakentaminen yhdistäisi koillisen kantakaupungin Itä-Helsinkiin. 6,15 nkm alue on valtava, ja sinne mahtuisi reilusti yli 150 000 asukasta. Tämäkin vaatisi tulvavallien rakentamista rantaan, koska alue on toisinaan tulvavaarassa.

 

Kahdeksantena olisi Kontulan, Tattariharjun ja Kivikon yhdistäminen toisiinsa. 1,86 nkm alueelle mahtuisi reippaat 46 000 asukasta, tämä on jo sen verran etäällä keskustasta, että asunnoista voisi tulla jopa kohtuuhintaisia, ja yli tuplasti Kallion väkiluku riittäisi takaamaan oikean kaupunkimiljöön palveluineen.

 

 

Jatketaan ulompana kaupungista. Yhdeksäntenä ideana on Paloheinän ja Torpparinmäen alueiden peltoaukeiden rakentaminen kaupungiksi. Tämä olisi jo todella kaukana varsinaisesta Helsingin keskustasta, jolloin rakennettavan alueen tulee olla riittävän suuri, jotta siitä todella tulisi kaupunkia, eikä pelkkää tiivistä lähiötä, lähiöitä kun Suomessa on jo riittävästi niistä pitäville. 2,14 nkm mahdollistaisi yli 50 000 uutta asukasta Helsinkiin kohtuullisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ytimestä.

 

 

Kymmenentänä on Tuomarinkylän kartanon ja Pakilan siirtolapuutarhan rakentaminen. 1,81 nkm alueelle mahtuisi yli 45 000 uutta asukasta.

 

 

Yhdestoista idea on Vuosaaren rakentaminen ja laajentaminen todelliseksi toiseksi kaupungiksi Helsingin kuntarajojen sisään. Valtava 6,2 nkm alue voisi luoda yli 150 000 asukkaan toisen kaupungin. Yhdessä jo olevan Vuosaaren kanssa asukasluku lähentelisi 200 000:tta, joka olisi jo yksinään silloin melkein Suomen top 5 kaupunki.

 

 

Ja viimeisenä vielä kahdestoista idea, Ala-Malmin peltojen rakentaminen. On kerrassaan absurdia että keskellä koko maan kalleimpia asuinneliöitä on pelto. 0,5 nkm alueelle mahtuisi 12 500 asukasta, ja rakentamisen alkuvaiheessa ennen alueen omia palveluita olisivat Malmin lukuisat palvelut ja liikenneyhteydet suoraan vieressä.

 

Yhteensä näiden alueiden rakentamisella saataisiin asunnot 575 000 ihmiselle, joka miltei tuplaisi Helsingin nykyisen väkiluvun.  Helsingin asuntopula ja kohtuuttomat asuntojen hinnat ovat vain poliittisesta tahdosta kiinni. Ei ole mitään syytä sille, miksi asumisen Helsingissä pitäisi olla kalliimpaa kuin Tampereella, Turussa tai Hämeenlinnassa. Isoimmat kärsijät asuntopulasta ovat kaikki ne köyhät ja keskituloiset jotka joutuvat nykyisellään tekemään huonoja kompromisseja hyvän sijainnin ja haluamiensa neliöiden välillä ja ne kaikki asukkaat jotka joutuvat pendelöimään kauempaa ja kärsimään pitkistä työmatkoista.

Kaupungissa maa-ala ja sijainti ovat aina rajallisia, ja jokainen sijainti tulee käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, on se sitten puistoa, lenkkeilypolkua, toimistoja tai asuntoja. Hyvä lähtökohta vertailulle ja kritiikille on kertoa se, miksi nykyinen tai ehdotettu käyttö olisi tai ei olisi parasta mahdollista käyttöä juuri kyseiselle sijainnille. Useampi ideoistani vaatisi nykyisessä käytössään arvokkaiden alueiden rakentamista, ja niiden kohdalla tuleekin pohtia nimenomaan sitä, kumpi on arvokkaampaa, neliökilometri metsää, vai 25 000 asukkaan kodit ja kaikille helsinkiläisille edullisempi asuminen ja lisääntyvät työpaikat.

Suojeltuja alueita rakennettaessa toivoisin, että asia voitaisiin ratkaista sillä, että Helsingin kaupunki ostaisi jokaista rakennettavaa hehtaaria kohden neliökilometrin vastaavaa aluetta muualta Suomesta. hehtaari suota => neliökilometri suota ja niin edelleen. Kaikki rakennetut alueet Helsingissä, Suomessa ja koko maailmassa olivat ennen metsiä, kosteikkoja ja kallioita, kunnes juuri sille sijainnille tarvittiin parempaa käyttöä.

Kirjoittaja on paljasjalkainen stadilainen joka toivoo joskus omistavansa kolmion kantakaupungista.

VilleKivinen

Kalliolainen vuorimies ja kemianteekkari joka täyttää kalenterinsa politiikalla ja polytekniikalla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu