Hyvää joulua, Season’s Greetings vai Merry Christmas?

Suomessa on helppoa toivottaa hyvää joulua nykyisinkin, koska sanaan ei liity selvää kristillistä mielleyhtymää. Itse asiassa alun perin sana joulu ”on rautakautinen lainasana muinaisskandinaavisista kielistä noin 500–650-luvuilta” (Wikipedia). Toisaalta kyseessä oli voittopuolisesti kristillinen juhla täällä pitkälti yli puoli vuosituhatta.

Englanninkielisissä maissa lähimmäisilleen hyvää X toivottava saa sen sijaan olla näinä aikoina hieman varuillaan. Wikipedia, jota rohkenen poikkeuksellisesti siteerata näin juhlatunnelmiin jo siirtyessäni, selittää Christmas-sanan etymologian näin: “From Middle English Cristemasse, from Old English Cristes mæsse (literally “Christ’s mass”).”

Jos siis pelkäät loukkaavasi jotakuta ei-kristittyä englanninkielistä ystävääsi Merry Christmas -toivotuksella, kannattaa valita toivotukseksi Season’s Greetings, Happy Holidays tai Merry X-mas. Riskinä näiden muotoilujen käytössä liian usein on puolestaan se, että joku toinen lähimmäisesi kokee sinun pyrkivän viemään joulujuhlasta pois sen syvimmän uskolähtöisen merkityksen tai jonkinlaisen yleisemmän joulun taian. Ja saavat kai toivottajankin arvot toivotuksessa vähän näkyä.

Hieno sana on minusta Noel. ”From Middle English Nowel, borrowed from Old French Noel (‘Christmas’), from Latin nātālis [diēs Dominī] (‘birth[day of the Lord]’). (Wikipedia)

Suomen sana joulu mahdollistaa joka tapauksessa loistavasti rauhan luomisen eri katsantokantojen välille. Sanan voi lukea joko sen muinaissuomalaisten tai kristillisten juurien kautta, tai kenties valon juhlana. Joulu voi olla täällä luontevasti koko kansaa yhdistävä juhla!

Syvemmän uskontoanalyysin kannalta olisi tutkittava, millainen on nykyajan tonttu-uskonto. Valtava näkyvyyshän sillä on, eikä se tiedettä ole ainakaan.

Toinen vastaava aihe olisi markkinajoulu. Jotkut väittävät markkinatalouden muodostuneen maallistuneen ihmisen uskonnoksi. Joulu on tämän nk. kvasiuskonnon kannalta varmasti juhlien aatelia. Mutta kyse on myös ihan rehellisestä bisneksestä. Hongkongissa minua puhutteli iso viesti lakanassa: ”Christmas is made here.”

En nyt halua lähteä revittelemään tästä kiivasta kriittistä teoriaa mihinkään suuntaan. Valitkoon kukin minkä toivotuksen haluaa, ja viettäköön kukin joulujuhlaa yhdessä läheistensä kanssa kuten parhaaksi näkee, rauhassa ja iloiten!

Itselleni joulu on silti kaikkein syvimmin kristillinen juhla. Sen keskiössä on kertomus Jumalasta, joka välittää ihan kaikista, ja erityisesti kaikkein köyhimmistä ja yhteiskunnan marginaalisoiduista. Kaikkivaltias otti ihmisen muodon ja syntyi eläinten talliin.

Tämä tarina ei tietenkään perustu tieteeseen. Se on avoimesti uskolähtöinen tarina. Vapaan maan jouluhumussa se sekoittuu toki muuhunkin mytologiaan ja usein jää niiden varjoonkin. En minä tätä niin pahalla katso. Marginaaliinhan Jeesus syntyi jo alun perin. Eivät tonttu-ukot minua silti samalla tavalla syvästi puhuttele.

Noel!

+2
villepaivansalo

Kirjoittaja on teologian tohtori (2005), teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti (2010) ja Diakin lehtori (2021-, v. 2022 lyhennetyllä työajalla).

Kulttuurit ja etiikka -aloite: tavoitteena uskontojen, kulttuurien ja kestävän oikeudenmukaisuuden käytännöllinen ymmärtäminen (https://culturesethics.wordpress.com).

Uuden Suomen blogistina kirjoitan ensisijaisesti sosiaalieettisen tutkimustaustani pohjalta, tai miten itse parhaaksi näen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu