Kaksi elvytysseteliä koronakriisistä eniten kärsineille

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitti vappupuheessaan kaikille suomalaisille esimerkiksi sadan euron “elvytysseteliä”. Sitä voisi käyttää ”kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa.” (Yle 1.5.2020)

Kirjoitin aiemman blogipostaukseni Helikopterirahojen luominen? Italian Eurexit kuvitteluharjoituksena kommenttiin jo 21.4.:

”Nyt on rahaa jaettu yrityksille, jolloin herää kriittistä keskustelua jakamisen perusteista.

Jos rahaa jaettaisiin vähäosaisille suoraan tileille, se kyllä lähtisi sieltä pian kulutukseen. Tämä parantaisi myös yritysten selviämisedellytyksiä.

Myös ’helikopterilahjakortteja’ voisi harkita. Niillä voisi ostaa esimerkiksi vain suomalaisia tuotteita, tai vain suomalaisia tai tiettyjen akuutissa kriisisissä olevien euromaiden tuotteita.”

Jossakin toisessa kommentissani mainitsin lahjakortit tai -setelit esimerkiksi take-away-ostoihin ravintoloista. Tämä auttaisi sekä vähävaraisia että nyt suuriin vaikeuksiin joutunutta ravintolasektoria.

Ensin kansallisesti 500 e?

Jos summa olisi ensin vaikka 500 e, tämä ei varmasti olisi mitätön määrä vaikkapa verotietojen mukaan maamme miljoonalle vähävaraisimmalle. Sellaisenaan 500 e x 1 000 000 = 500 000 000 e eli 0,5 miljardia euroa. Setelien tai sähköisten setelien organisoimisesta tulisi jotain kuluja päälle.

Onhan reilu 0,5 mrd. euroa valtava kuluerä. Toisaalta on puhuttu lähes rutiininomaisesti 15 miljardin elvytyspaketista. Moni varsinkin vähätuloinen suomalainen miettinee näinä päiviä, että eipä taida noista miljardeista paljon omalle tilille päätyä. En minäkään ole ihan pysynyt kärryillä, mihin kaikkialle niitä on tarkoitus laittaa menemään! 500 e elvytysseteli olisi sentään jotain konkreettista!

Swedbankin Suomen-pääekonomisti Heidi Schauman totesi hiljattain (Yle 25.3.), ettei Yhdysvaltain laajasti jakama n. 1 000 euron arvoinen helikopterishekkikään paljon lämmitä, jos on juuri jäänyt työttömäksi. Elvytyssetelin ideaan kuuluu kuitenkin yhtä lailla virkistää koronakriisistä pahiten kärsiviä talouselämän sektoreita niin, että harvempi ylipäänsä jää työttömäksi.

Seuraavaksi EU:n elvytysseteli?

Seuraavassa vaiheessa voitaisiin ottaa koko EU:n alueella käyttöön vastaava seteli, jota voisi käyttää kaikkien EU-maiden tuotteisiin. On helppoa kuvitella myös tarkemmin rajattuja versioita, joissa painotetaan kriisistä eniten kärsineitä aloja kaikissa EU-maissa, myös Suomessa. Myös aikarajoja voitaisiin asettaa, jotteivat setelit jäisi säästöön.

Mikä kohdennustaso olisi käytännössä kätevää, on vaikea arvioida saman tien.

Rahoitus tulisi tavalla tai toisella EU:n budjetista tai Euroopan keskuspankilta. Varsinaiset talousasiantuntijat varmasti löytäisivät tähän mallit, kun kerran paljon suuremmista elvytysrahoista on jo totuttu puhumaan. Ja näiden EU:n koronaseteleiden tulisi siis olla käypiä myös suuressa osassa suomalaisia yrityksiä.

Joillakin ideoilla elvytysrahat pitäisi joka tapauksessa saada kohdistettua mahdollisimman tehokkaasti kriisisistä eniten kärsiville, mutta kuitenkin nimenomaan koronapandemiasta kärsinyttä talouselämää tukien. Mitä paremmin tämä osataan tehdä, sitä pienemmillä elvytyssummilla voidaan selvitä.

 

villepaivansalo

Kirjoittaja on teologian tohtori (2005), teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti (2010), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi (pappisvihkimys 2017), tuntiopettaja ja osittain työllistetty työnhakija. Kulttuurit ja etiikka -aloite: tavoitteena uskontojen, kulttuurien ja kestävän oikeudenmukaisuuden käytännöllinen ymmärtäminen (https://culturesethics.wordpress.com).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu