Trump ja Trump-reaktiot hämmentäneet oikeudenmukaisuuskeskustelua
Kun syksyllä 2016 alkoi näyttää mahdolliselta, että kiinteistömoguli ja mediapersoona Donald J. Trump voittaisi Yhdysvaltain presidentinvaalit, oli paniikkimielialan nousu useilla tahoilla ymmärrettävää. Presidenttinä Trump ei kunnioittaisi tavanomaista viestintäprotokollaa eikä monia muitakaan poliittisen establishmentin totunnaisuuksia. Mitä kaikkea tästä voisikaan seurata?
Liberaalidemokraattinen oikeudenmukaisuus ja Trumpin nousu
Moni yhdysvaltalaisen oikeudenmukaisuuskeskustelun suuntaus oli minulle tuttu jo väitöskirjatyöni kautta. Balances of Reasonable Justice (2005) -väitöskirjassani olin analysoinut liberaalidemokraattista oikeudenmukaisuusajattelua ja tutkinut eräitä mahdollisuuksia sen dialogiseksi kehittämiseksi. Etenin olettaen, että länsimaisissa konteksteissa voidaan pääsääntöisesti nojautua, poliittisten erimielisyyksien keskelläkin, jaettuihin käsityksiin esimerkiksi perusvapauksista, laillisuudesta ja demokraattisesta prosessista. Haastavampaa on kyetä totuudelliseen ja ymmärtävään dialogiin sekä edistää erinäisiä tasa-arvon muotoja ja globaalia vastuuta. Näilläkin alueilla on silti pyrittävä etenemään!
Trumpin myötä aloin jälleen seurata tarkemmin myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa. Hänen ajattelutapansa ja asenteensa aiheuttivat selvästi suuria riskejä länsimaisille oikeuskäytännöille. Trump vaikutti liian epävakaalta persoonalta suurvallan johtoon. Osin äänitteisiinkin perustuvat raportit hänestä jonkinlaisena kiusaajana huolestuttivat. Toisaalta en pitänyt tällaisen haastajan ilmaantumista kovin yllätyksellisenä. Hänen ydinkannattajakuntansa koostui globalisaatioprosessin suhteellisista häviäjistä, jotka olivat samalla tympääntyneitä ideologisen eliitin edustamaan poliittisen korrektiuden viestintäkulttuuriin.
Globaalin talousoikeudenmukaisuuden kannalta Trumpin linjaukset näyttivät ryydittävän haitallista veronkevennyskilpailua. Useimpien Euroopan maiden kannalta hänen nousunsa oli lisäksi huolestuttavaa esimerkiksi siksi, että hän vaati Euroopan maiden vastaavan itse enemmän omasta puolustuksestaan. Tosin juuri tätä vaatimusta pidin oikeastaan reiluna.
Arvelin Trumpin nousun olevan puolestaan Venäjälle tervetullut pääosin siksi, että se syvensi Yhdysvaltojen poliittista jakautuneisuutta. Tämä heikensi Yhdysvaltoja. Siten en pitänyt erityisen yllätyksellisenä, että Venäjä kaiketi vaikutti vuoden 2016 presidentinvaaleihin ideologis-poliittisia jakolinjoja syventävin tavoin. Tosin kärkevin Trump-kritiikki vaikutti tältä osin samaan suuntaan, ja pidin sitä varomattomana.
Reagoinnissa ylilyöntejä?
Laajimmaksi yksittäiseksi Trump-kritiikin aiheeksi taisivat nousta hänen vaalikampanjansa Venäjä-kytkökset. Suomessa asti Trump-kriittinen uutisointi aihepiiristä oli lähes päivittäistä. Trump katsoi joutuneensa oman maansa tiedustelujärjestöjen ja samalla valtamedian pettämäksi. Kärjistyneen vastakkainasettelun kuvaan sopi, että Yle päätyi nostamaan yhteenvedossaan Trumpin ja Putinin 16.7.2018 Helsingin huippukokouksesta ensimmäisenä esiin tämän: ”Yhdysvalloissa keskiöön nousi tunnetusti presidentti Donald Trumpin lausunto, jossa hän antoi ymmärtää luottavansa enemmän Vladimir Putinin sanaan kuin maansa omiin tiedustelupalveluihin.”
Varoin tekemästä aiheesta johtopäätöksiä ennen kuin tapahtumat on kunnolla tutkittu. Ja tutkittiinhan niitä! Ennen kaikkea Trumpin oletettua juonittelua Venäjän kanssa selvitti erikoissyyttäjä Robert Mueller ryhmineen. Maaliskuussa 2018 raportti lopulta valmistui. Ensin siitä julkaistiin oikeusministeri William Barrin laatima tiivistelmä. Tämän mukaan ”Muellerin tutkinnassa ei löytynyt todisteita siitä, että Trump tai hänen presidentinvaalikampanjansa olisi vehkeillyt venäläisten kanssa” (Yle). Yli 400-sivuinen raportti oli päätuloksensa osalta, kuten Mika Aaltola ulkopoliittisesta Instituuttista totesi, Trumpille erävoitto.
Omissa selvityksissäni Muellerin raportti oli Trumpille varsin merkittävä erävoitto. En ollut enää varma, kuka kiusaa enemmän ketäkin. Olen kyennyt selvittelemään Trump-kiistoja vain harrastuksena, päästen esim. alkuperäislähteille vain melko satunnaisesti. Tekojensa valossa Trump ei kuitenkaan osoittautunut niin arvaamattomaksi presidentiksi kuin mitä aluksi pelättiin tai mitä hänen viestintätyylinsä perusteella olisi voinut ennakoida. Sen sijaan kovin hataraksi jääneeseen todistusaineistoon (kuten nk. Steele-asiakirjat) perustuva vuosien syyttely johti minut väkisinkin kysymään, missä määrin riippumattomiksi tarkoitetut tutkintamekanismit olivat päätyneet poliittisen valtapelin välineiksi.
Oli sinänsä hyvä, että suurin Trumpia koskeva syyte tutkittiin perusteellisesti. Mutta tutkittaisiinko yhtä perusteellisesti hänen vastustajiaan koskevat syytteet, niin virallisia teitä kuin mediassakin? Muellerin tutkinta asetti väkisinkin vähintään moraalisen ennakkotapauksen: jos kerran vallanpitäjien kytköksiä, tekosia ja sanavalintoja tutkitaan todella tarkasti, niin samaa linjaa olisi reilua soveltaa puolin ja toisin.
Onko keskustelu vakiintunut oikeudenmukaisiin uomiinsa?
Trump-kritiikki sai uutta virtaa syyskuussa 2019, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi avasi Trumpin Ukraina-suhteita koskevan virkarikostutkinnan. Senaatti hylkäsi syytteet 5.2.2020 ja Trump sai pysyä virassaan. Tapahtuman kontekstiin liittyvässä materiaalissa, kuten Hunter Bidenin tietokoneelta löytyneessä bisnesviestinnässä, näyttäisi puolestaan edelleen olevan paljon analysoitavaa. Yksityiskohtaisempien analyysien valossa on hämmentävää (New York Post), että marraskuun 2020 presidentinvaalien alla yli 50 tiedustelujohtajaa kiirehti leimaamaan tietokoneen Venäjän disinformaatioksi (Politico).
Tuskin kenenkään muun Yhdysvaltain presidentin toimia ja sanoja on tutkittu niin innokkaasti kuin Trumpin. Muellerin raportin julkistamisen jälkeen olisi kyllä ollut tilausta perusteellisemmallekin keskustelulle viranomais- ja mediatutkimuksen kaikinpuolisesta perusteellisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on toki vielä käynnissä huhtikuussa 2019 alkanut erikoisyyttäjä John Durhamin selvitys Venäjä-tutkinnan alkuperästä ja metodeista. Siitä on kuulunut melko vähän.
Myös Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleja on tutkittu virallisten tahojen puolesta varsin nihkeästi verrattuna vuoden 2016 vaaleihin, vaikka valaehtoisia todistajanlausuntoja väärinkäytöksistä on ollut runsaasti. Lisäksi sosiaalisen median jättiläiset Facebook, Twitter ja Google ovat joiltain osin sensuroineet epäselvyyksiin liittyvää kansalaiskeskustelua. Trumpin äskettäinen joukkokanne näitä digiaikakauden supervaikuttajia vastaan on kyllä tarpeellinen sananvapauden nykytilan arvioimiseksi. Hänen oma sananvapautensa on tärkeä myös ’kuultakoon kumpaakin osapuolta’ -periaatteen kannalta.
Trump-keskustelu tuskin vielä oikeudenmukaisissa uomissa
Sisällöllisistä kysymyksistä pitäisi kirjoittaa kustakin erikseen. Henkilöön menevää sekä kannattaja- ja ryhmäidentiteetteihin vetoavaa puhetta on puolestaan ollut liikaakin. Olipa kyse Venäjä-yhteyksien, vaalivilppisyytösten, Yhdysvaltain etelärajapolitiikan tai poliittisesti motivoituneiden/suvaittujen väkivaltaisuuksien tutkimisesta, mahdollisimman pitkälle alkuperäislähteisiin (ml. videomateriaali) perustuvia selvityksiä ilman muuta vielä tarvitaan.
Demokratian kannalta parasta olisi pyrkiä viivyttelemättä kaikkien kiistanalaisten kysymysten mahdollisimman läpinäkyvään selvittämiseen kaikilta relevanteilta kannoilta. Onhan Yhdysvallat ollut itse hallinnoimassa vastaavia prosesseja monessa muussa maassa. Niin siellä kuin muuallakin olisi taas aika vankistaa perusvapauksien, laillisuuden ja läpinäkyvän demokraattisen prosessin tietä. Ja samalla voimme jatkuvasti edistää tasa-arvoa, ehdottomasti mukaan lukien mustien ja naisten yhtäläiset oikeudet ja vastuut kaikkien muiden kanssa, ja kestävää globaalia oikeudenmukaisuutta.
Ville Päivänsalo
TT, teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti
Kas tähän vielä pitkähköstä kirjoituksesta nosto ja pääpointsin tiivistelmä:
”Muellerin tutkinta asetti väkisinkin vähintään moraalisen ennakkotapauksen: jos kerran vallanpitäjien kytköksiä, tekosia ja sanavalintoja tutkitaan todella tarkasti, niin samaa linjaa olisi reilua soveltaa puolin ja toisin.”
Eli mielestäni olisi tunnustettava viimeistään nyt, että Trump-kritiikissä oli ylilyöntejä. Yhdysvaltain oikeuslaitos, tiedustelupalvelut ja valtavirtamedia voivat palauttaa uskottavuuttaan nimenomaan läpinäkyvien tutkimusten kautta, ei todistusaineistojaan salailemalla ja tutkimuksiaan viivyttelemällä.
Jos Yhdysvallat menettää luotettavuutensa laillisuuden, demokratian ja sananvapauden puolustajana, tämä on erittäin ongelmallista globaalienkin kehityskulkujen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Päivänsalon tulkinta useista Trumpiin liittyvistä kohuista on surrealistinen. En jaksa edes käydä oikomaan hänen vinksahtaneita käsityksiään, koska niitä on kirjoituksessa niin useita.
’kuultakoon kumpaakin osapuolta’
Tuo saattaa todellakin olla tapahtumassa, ja Trump joutunee valaehtoisesti todistamaan tammikuun 6. päivän tapahtumista – siitä miten hänen omat tekemisensä johtivat Capitolin vandalisointiin!
Ilmoita asiaton viesti
Mika Riikonen, minulle sopisi minulle erittäin hyvin, että ko. tapahtumista todistaisivat valaehtoisesti sekä Trump että esimerkiksi Capitolin turvallisuudesta vastannut Nancy Pelosi. Trumpia on tosin jo hiillostettu aiheesta yhden virkarikostutkinnan verran. Koska hän kuitenkin pyysi kannattajiaan osoittamaan mieltään ”peacefully and patriotically”, tätä oli vaikea mitenkään tulkita väkivaltaiseen mielenosoittamiseen kiihottamiseksi.
Toki Trump puhui myös taistelemisesta poliittisessa mielessä. Kuitenkin hänen puolustuksensa osoitti kuulemisessa nähdäkseni asianmukaisesti demokraattipoliitikkojen käyttäneen vastaavaa kieltä poliittisesta taistelemisesta vähintään yhtä innokkaasti.
Komissiota tärkeämpi, nopeampi ja edullisempi askel eteenpäin olisi julkaista saman tien kaikki turvallisuuskameramateriaali ko. tapahtumista. Sen verran paljon oli nimittäin erikoisuuksia tuossa tapahtumakokonaisuudessa, alkaen turvallisuusviranomaisten surkeasta varautumisesta tilanteeseen. Erityisesti kaikkia järkyttää tietysti Trump-kannattaja Ashli Babbittin murha/tappo, jonka tutkinta on ollut erityisen nihkeää.
Jos turvakameramateriaalista nousisi lisää kiusallista aineistoa Trumpin kannattajille, minun puolestani julistettaisiin tuomiot sitten vaan sen mukaan. Ja puolin jos toisin. Nyt Trumpin kannattajia on edelleen tutkintavankeudessa ilman läpinäkyvää syyteprosessia.
Ilmoita asiaton viesti
”Koska hän kuitenkin pyysi kannattajiaan osoittamaan mieltään ”peacefully and patriotically”, tätä oli vaikea mitenkään tulkita väkivaltaiseen mielenosoittamiseen kiihottamiseksi.”
Trump kävi puoli vuotta kestävän kampanjan, jossa hän lietsoi kannattajiaan ja kylvi epäluuloa järjestelmää vastaan. Vaikea nähdä, että tuo yksi puheessa mainittu sivulause kumoaisi sen kaiken.
Toinen mielenkiintoinen juttu on, että vaikka Trump solvasi pidäkkeettömästi jokseenkin kaikkia valtionpäänmiehiä, niin Putinin suuntaan hän oli aina mielin kielin. Aikanaan tällekin saataneen järkevä selitys.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemaasi toiseen kohtaan, Kalevi Härkönen:
Trumpia koskevissa arvioissa, kuten poliittisia johtajia koskevissa arvioissa ylipäänsä, tulisi toki aina pyrkiä ottamaan huomioon sekä sanat että teot. Jälkimmäisiä koskien voi kannatta tsekata The Hill -kirjoitus heinäkuulta 2018: ”President Trump is tougher on Russia in 18 months than Obama in eight years”. Siinä käydään läpi Trumpin hallinnon asettamia sanktioita Venäjälle, esim.:
”Just last April, the Trump administration imposed new sanctions on Russia — including strict sanctions on seven of Russia’s richest individuals and 17 top government officials for their interference in our elections.
The sanctions directly penalized President Vladimir Putin’s inner circle by prohibiting them from traveling to the United States ever again. …
During his first month in office in January 2017, President Trump upheld strict sanctions to punish Russia for its unlawful 2014 annexation of Crimea. With those sanctions, the Trump administration punished more than three dozen individuals and organizations that were behind the invasion of Ukraine.”
https://thehill.com/opinion/white-house/397212-president-trump-is-tougher-on-russia-in-18-months-than-obama-in-eight
Ilmoita asiaton viesti
”The results are clear. As Trump’s own FBI director recently emphasized, Russia is continuing to interfere in our politics today. That’s not because the sanctions have failed to achieve their purpose. It’s because Trump never intended them to work in the first place.”
https://www.washingtonpost.com/opinions/2020/10/13/no-trump-has-not-been-tough-russia/
Toisaalta, uutissivustot ovat mitä ovat. Trumpin twitteriä seuraamalla sai kyllä aika hyvin käsityksen k.o. henkilön maailmankuvasta. Paljolti sen perusteella olen muodostanut omani hänestä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet Mika oikeassa siinä, että Päivänsalon tekstin oikominen on iso urakka. Pitäisi tuottaa saman verran tekstiä kuin mitä itse blogi sisältää.
Sen verran pitää kuitenkin kommentoida, että kun Yle nosti esiin Trumpin toiminnan Putin-Trump tapaamisessa Helsingissä 2018 niin olisiko Ylen pitänyt jättää uutisoimatta Trumpin näkemys, että hän luottaa enemmän Putiniin kuin omiin tiedustelupalveluihinsa. Kyseessä oli niin iso kupru, että se jää maailmanpolitiikan historiaan isona huutomerkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Ilkka Sirén, Trumpin luottamus maansa tiedustelupalveluihin ei tietenkään ollut tuolloin korkealla. Hän oli jo pitkään sanonut niiden lähteistä nousevaa jättimäistä Venäjä-tutkintaa noitavainoksi.
Kun vuoden 2018 ko. huippukokoukseen mennessä ei ollut löytynyt ainakaan syytekynnyksen ylittäneitä todisteita juonittelusta, kieltämättä olisin odottanut median jo siinä vaiheessa nostavan enemmän muita kysymyksiä agendan kärkeen. Juuri tuossa artikkelissa Yle tosin lähinnä raportoi Yhdysvaltain mediakeskustelun tilasta, mikä on sinänsä ok.
Mutta vieläkin on paljon epäselvää siinä, miten erityisesti Steele-asiakirjat saivat alkunsa. Tasapuolisemmin tutkiva media olisi ehkä jo v. 2018 osannut analysoida tätäkin puolta asiasta.
Vai löytäisikö joku linkin, jossa näin olisi tehty?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n edustajia haastettiin oikeuteen 2016 vaaleihin vaikuttamisesta Trumpin hallinnon asettaman erikoissyyttäjä Mullerin toimesta. Trumpin itsensä osuutta vehkeilyyn venäläisten kanssa ei Mullerin raportissa erikseen todettu mutta ei myöskään sitä, etteikö Trump mahdollisesti vehkeillyt venäläisten kanssa vaalien 2016 yhteydessä.
Trumpin kampanjatyöntekijä Papadopouloksen tekemät paljastukset pikku kännipäissään olivat alkusysäys Trumpin kampanjan tutkimiselle. Papadopouloksen antamat tiedot olivat linjassa Steelen antamien tietojen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Fox News, jossa kirjoitetaan joskus Trump-myönteisesti ja joskus Trump-kriittisesti, on raportoinut Trumpin sittemmin armahtaman Papandopouloksen tilanneesta jälkikäteen mm. näin:
”Papadopoulos served a 14-day prison sentence after pleading guilty to providing false statements to investigators about the timing of his meeting a professor with supposed ties to Russia and a female Russian national. Papadopoulos has since claimed he was set up and said he appreciates the treatment he received from the president.”
https://www.foxnews.com/politics/george-papadopoulos-trump-pardon-reaction-possible-lawsuit
Keskusteluun Steele-asiakirjoista voi yrittää hypätä mukaan vaikka tästä: https://www.foxnews.com/politics/christopher-steele-ordered-pay-damages-dossier
Oman kirjoitukseni pointsit siitä olivat nämä: Kyseessä on kovin hatara lähde massiiviselle syytös/tutkintakampanjalle. Ja toivon Durhamin selvityksen tuovan asiaan mahdollisimman paljon lisävaloa, jotta kokonaiskuva noista vaiheista hahmottuu kunnolla.
En ole huomannut, että myöskään Papandopouloksen tietojen perusteella olisi aihetta uskoa tässä suureen vehkeilyyn/jounitteluun/salaliittoon. Mutta jos evidenssiä tulee lisää, yritän aina korjata näkemystäni.
Ilmoita asiaton viesti
Joka tapauksessa, Trumpin kampanjatyöntekijä Papadopouloksen tekemät paljastukset pikku kännipäissään olivat alkusysäys Trumpin kampanjan tutkimiselle. Papadopouloksen antamat tiedot olivat linjassa Steelen antamien tietojen kanssa. Se, että Trump armahti kampanjatyöntekijänsä, ei muuta tosiasiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vähemmälle huomiolle jäi se kun Trump piti neuvottelun Putinin kanssa edes ilman omaa tulkkia. Tuollaiseen voi olla vain kaksi mahdollista vaikutinta.
– Venäjällä on jotain Trumpin kannalta äärimmäisen kiusallista aineistoa, jolla Putin painosti Trumpia
– Putin tarjosi Trumpille korruptiota
Ilmoita asiaton viesti
Ne, jotka ei silloista uutisoinnin yksipuolisuutta ole tähän asti ymmärtäneet tai huomannut, ei sitä tietenkään ikinä tule myöntämään.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Ari, symppauksesta. En tätä juttua tuolta osin erityisen korkein odotuksin kirjoittanut.
Koska kuitenkin olen tutkinut oikeudenmukaisuusajattelua jonkin verran myös yhdysvaltalaisessa kontekstissa, katsoin velvollisuudekseni yrittää sanoa jotain. Sen verran kehnoon jamaan on demokraattisen oikeudenmukaisuuden perinne tuossa maailman edelleen ehkä johtavassa maassa ajautunut.
Yllättävän paljon löytyy näköjään vielä niitä, jotka ovat valmiita vyöryttämään yhden miehen niskaan syytä ongelmista ilman yritystä toisenlaisten näkökulmien harkintaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Trumpin äskettäinen joukkokanne näitä digiaikakauden supervaikuttajia vastaan on kyllä tarpeellinen sananvapauden nykytilan arvioimiseksi.”
Kanteella ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa.
Yksikään noista yhtiöistä ei rikkonut mitään lakia estäessään Trumpin julkaisut. Siitä syystä kanteen ei tulisi aiheuttaa minkäänlaisia tuomioita.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kanne etenee oikeuteen, niin Trump saattaa itse joutua valaehtoiseksi todistajaksi, koska silloin perataan miksi digijätit joutuivat bännäämään Trumpin.
Ilmoita asiaton viesti
No, en ole oikeustieteilijä. Siltä osin jään ennen kaikkea odottelemaan responssia, mieluiten mahdollisimman monipuolisesti raportoituna.
Eettiseltä kannalta jokainen voi ajatella ennen kaikkea itse, onko reilua viedä valtamediaa haastavilta ihmistä mahdollisuus esittää kritiikkiä somessa. Itse sanoisin tällaisen toimintamallin olevan kallellaan totalitarismiin verrattuna kaikkien sananvapautta kunnioittaviin järjestelmiin. Vahva sananvapaus on toki globaalisti katsoen harvinainen saavutus.
Ymmärrän kyllä, että jotain rajoituksia somessa tarvitaan. Mutta tässäkin eettisinä huolena tulisi olla kaikkien yhtäläinen kohtelu.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse olla oikeustieteilijä, jotta saa selville, että ei ole tapahtunut rikosta. Riittää, että osaa englantia
”After the announcement of the lawsuit, it was all too easy for liberal commentators to poke holes in Trump’s legal case against the tech giants. “Someone should remind him that they’re private companies to which the First Amendment doesn’t apply,” tweeted former labor secretary Robert Reich.”
Lähde:
https://www.washingtonpost.com/technology/2021/07/08/trump-censorship-lawsuit/?utm_campaign=wp_main&utm_medium=social&utm_source=facebook&fbclid=IwAR0dk1j1vp1a63jHJ0loeGzTuH-6ChEqnxlWYz4zdEGtgiIfI2BypgArR10
Ilmoita asiaton viesti
Harvardin lakiosaston emeritusprofessori Dershowitz, sanoo syytteen olevan erittäin merkittävä ja erityisen hankala tapaus oikeusistuimelle.
Hän sanoo, ettei todellakaan pysty ennakoimaan oikeuden ratkaisua.
Hän toimii oikeudenkäynnissä asiantuntijatodistajana, ehkä kohtalaisen arvostettu tyyppi?
Ilmoita asiaton viesti
”Eettiseltä kannalta jokainen voi ajatella ennen kaikkea itse, onko reilua viedä valtamediaa haastavilta ihmistä mahdollisuus esittää kritiikkiä somessa. Itse sanoisin tällaisen toimintamallin olevan kallellaan totalitarismiin verrattuna kaikkien sananvapautta kunnioittaviin järjestelmiin. Vahva sananvapaus on toki globaalisti katsoen harvinainen saavutus.”
Sananvapaudella ei ole mitään tekemistä somen kanssa.
Sananvapaus on valtion ja yksilön välinen asia. Ei yksilön ja yrityksen/palvelun tarjoajan välillä.
Suosittelen tutustumaan asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Kausti Rantalainen, sananvapaus on yksilön ja valtion välinen asia. Silti sillä voi olla tekemistä somen kanssa, jos valtio rajoittaa yksilön sananvapautta somen kautta.
En väitä, että näin olisi välttämättä tapahtunut. Pidän sitä kuitenkin mahdollisena ja tutkimisen arvoisena. Nimittäin intressiristiriita yhtäältä Trumpin & hänen kannattajiensa ja toisaalta Bidenin hallinnon & tämän kanssa poliittisesti pääosin samoilla linjoilla olevan valtavan vaikutusvaltaisen Big Techin kanssa näyttää ilmeiseltä. Vai kiistätkö tämän?
Ilmoita asiaton viesti
Trump oli koko virkakautensa ajan rikkonut noiden yhtiöiden sääntöjä. Hän siis sai erikoiskohtelua vuosien ajan. Kohtelua jota kukaan muu ei saanut.
Vasta kiihottaminen Capitolin vandalisointiin ylitti kynnyksen, ja Trump bännättiin. Ei siinä ollut kyse mistään valtamedian haastamisesta. Kuppi meni nurin; ja meni aivan liian myöhään.
Jos minä kysyn suoraan ja henkilökohtaisesti: Miksi Päivänsalo fanittaa Trumpia?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos suorasta kysymyksestä, Riikonen.
Alun perin suhtauduin Trumpiin pääosin kielteisesti esimerkiksi siksi, että hän vaikutti olevan lähinnä ison rahan asialla ja lisäksi olevan jonkinlainen kiusaaja. Kuten yllä kirjoitin, vähitellen aloin kuitenkin ihmettelemään, että onko Trumpista tullut jo enemmän kiusattu. Teksti kuin teksti, vitsi kuin vitsi, ne näyttivät olevan suunnattuja Trumpia vastaan. Ja kaikkien isoimman rahan eliitti, kuten asia alkoi hahmottua, on sittenkin lähinnä Trump-vastaista (Soros, Zuckerberg…).
Kiusattuja pitää puolustaa. Ja vaikka Trump olisi paljonkin kritiikkiä ansainnut, suuri osa hänen kannattajaväestään on ihan tavallista porukkaa, enenevässä määrin myös mustia ja latinoja. (Tsekkaa vaikka, miten Vernon Jones haastaa perinteistä eliittiä Georgian osavaltiossa.)
Aloin siis oikeasti miettiä, mitä ajatella mistäkin Trumpiin liittyvästä kysymyksestä. Monessa kysymyksessä en missään tapauksessa ole Trumpin kannalla eikä yo. kirjoituksestani pitäisi kai voida päätellä minun fanittavan Trumpia. Minusta hänen kritiikissään on ollut ylilyöntejä, joiden osalta keskustelua tulee arvioida uudelleen. That’s it. Clear and simple.
Onhan tästä ollut onneksi merkkejä jo näkyvissä. Kun huomattiin, että Trump oli sittenkin ollut Wuhankin laboratorioteoriasta oikeilla jäljillä, alettiin jo myöntelemään: ehkä Trump saattoi olla välillä oikeassa. Ehkä oli sosiaalisen median jäteiltä virhe aikanaan sensuroida ko. teoriaa. Ehkä aika paljon kuolemia oltaisiin voitu välttää, jos ei olisi menty niin vahva Trump-kritiikki edellä.
Eli en minä Trumpia erityisemmin fanita, vaikka joissain kysymyksissä häntä puolustankin.
Ilmoita asiaton viesti
Kausti Rantalainen, lähtökohtaisesti sosiaalisen median yrityksillä on tuollainen oikeus. Yhdysvaltain lainsäädännössä yksi oleellinen pykälä on tässä ”the Communications Decency Act (CDA) of 1996 (a common name for Title V of the Telecommunications Act of 1996), formally codified as Section 230 of the Communications Act of 1934 at 47 U.S.C.” (Wikipedia)
Sen ansiosta sosiaalisen median jätit eivät ole toimituksellisten julkaisujen tapaan vastuussa niillä julkaistujen viestien sisällöstä, kuten puhelinyhtiö ei ole vastuussa puhelujen sisällöstä. Siten ne voivat toimia oikeasti vapaan kommunikaation kanavina.
Noin vuodesta 2018 lähtien sosiaalisen median alustojen tämä etuoikeus on kuitenkin käynyt entistä kiistanalaisemmaksi. Kuten Wikipedia sanoo, ”protections from Section 230 have come under more scrutiny on issues related to hate speech and ideological biases in relation to the power technology companies can hold on political discussions, and became a major issue during the 2020 United States presidential election.”
Eli nyt on sopiva aika arvioida ko. pykälän perustuslaillisuutta, koska se ei toimi enää kuten alun perin oli tarkoitettu.
Toinen asia on se, onko hallinto vaikuttanut sosiaalisen median liputus- ja bännäyspolitiikkaan. Tästähän on jo ennakkotapaus: kun näin on tehty Massachusettsin osavaltiossa, tuomari on puuttunut asiaan. Eli tasapuolisesti tutkiva media voisi hyvin selvittää, onko merkkejä hallituksen pyrkimyksistä politisoida sosiaalista mediaa Trumpia vastaan.
Mielestäni tämä ei ole huono, mahdottoman vaikea eikä epärelevantti kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
”Myös Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleja on tutkittu virallisten tahojen puolesta varsin nihkeästi verrattuna vuoden 2016 vaaleihin, vaikka valaehtoisia todistajanlausuntoja väärinkäytöksistä on ollut runsaasti.”
”Valaehtoisia todistajanlausuntoja” on esitetty oikeussalien ulkopuolella. Vain oikeudessa annetulla todistajanlausunnolla on merkitystä. Trumpin kampanja on ajanut kanteita useita kertoja. Ilman menestystä. Syynä on se, että kanteissa ei ole ollut päätä eikä häntää.
”Donald Trump And His Lawyers Are Making Sweeping Allegations of Voter Fraud In Public. In Court, They Say No Such Thing”
https://time.com/5914377/donald-trump-no-evidence-fraud/
Ilmoita asiaton viesti
Oikeusistuimet eivät ole juurikaan suostuneet käsittelemään vaalivilppikanteita Yhdysvalloissa, eivätkä kuulemaan valaehtoisia todistajia. Olitpa mitä mieltä tahansa yksittäistä todistajanlausunnoista, joita sinäkin varmaan olet lukenut/kuunnellut paljon kun olet asioita seurannut, oman kirjoitukseni pääpointsi tässä oli ylipäänsä puoltaa niiden tutkimista. Ennen luulin, että oikeusvaltiossa kiistoja on tarkoitus ratkaista oikeudessa.
Somejätit ovat välillä sensuroineet pelkästään sanaa vaalivilppi (voter fraud). Tämä pitäisi kai nähdä vain ko. yksityissektorin toimijoiden politiikkana. Kun en ole kiireiltäni ehtinyt Suomen mediaa niin seurata, en oikein tiedä olisiko täälläkään toivottua aiheesta keskustella.
Toivottavasti joku jaksaisi avata Yhdysvaltain vaalivilppiasiaa Suomessakin, mennä lähteille! Eihän siitä varmasti paljon kiitosta saisi.
Bidenia lähellä olevat oikeustieteen proffat Harvardista ja Arizonasta kirjoittivat muuten ihan myönteiseen sävyyn sananvapauden kontrollista Kiinassa. He selittävät, että Yhdysvalloissa sanavapauden kontrolloinnin rooli on toki enemmän yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Joka tapauksessa he näkevät tervetulleena, että koronan myötä tullut uusi kovemman kontrollin vaihe jää pysyväksi.
”As surprising as it may sound, digital surveillance and speech control in the United States already show many similarities to what one finds in authoritarian states such as China. Constitutional and cultural differences mean that the private sector, rather than the federal and state governments, currently takes the lead in these practices, which further values and address threats different from those in China.
But the trend toward greater surveillance and speech control here, and toward the growing involvement of government, is undeniable and likely inexorable.”
https://www.theatlantic.com/ideas/archive/2020/04/what-covid-revealed-about-internet/610549/
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeusistuimet eivät ole juurikaan suostuneet käsittelemään vaalivilppikanteita Yhdysvalloissa, eivätkä kuulemaan valaehtoisia todistajia. ”
Oikeusistuin ei ota käsittelyyn asiaa, jossa ei ole asiaa. Kun Trumpin kampanjan lakimies oikeuskäsittelyssä toteaa, että he eivät väitä vaalivilppiä tapahtuneen niin on kohtuullista, että asiaa ei käsitellä sen enempää. Kun ei käsiteltävää asiaa ole niin todistajien kuuleminen olisi perin outoa.
Voit tehdä niin räväkästi, että luet tämän jo aiemminkin linkkaamani jutun.
”Donald Trump And His Lawyers Are Making Sweeping Allegations of Voter Fraud In Public. In Court, They Say No Such Thing”
https://time.com/5914377/donald-trump-no-evidence-fraud/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos linkistä, nyt ehdin lukea ko. kirjoituksen ajatuksella. Se oli kyllä hieman hämmentävä. Ovathan Rudy Guilliani ja Sydney Powell keränneet (lähes) jatkuvasti lisää todistusaineistoa vaalivilpistä ja pyrkineet saamaan siitä juttuja oikeuden kuultavaksi. Osa Trumpin lakimiehistä kyllä luopui yrityksestä.
Kun todistusaineistoa on kertynyt, nykyisellään Rasmussen Poll -tutkimuslaitoksen mukaan 55% yhdysvaltalaisista äänestäjistä tukee ko. vaalitapahtumien täyttä selvitystä. https://www.rasmussenreports.com/public_content/politics/general_politics/june_2021/55_of_voters_support_election_audits
Jotkut muut tutkimuslaitokset antaisivat varmasti jonkin verran alhaisempia lukemia, mutta tämäkin kertoo jotain ainakin kohun mittasuhteista. Minusta se kertoo ainakin sen, että parempi olisi ollut tuomarien vaivautua saman tien kuulemaan evidenssi kuin antaa kansakunnan jakautua tästä asiasta.
Ja sen, että ehkä Suomessakin aiheesta voisivat kirjoittaa molemmilta kannoilta jotkut, joille se on duunia esim. journalistina.
Esim. Guilliania on yritetty mustamaalata ja vaientaa. Hän oli kuitenkin se New Yorkin pormestari, jonka johdolla saatiin 5 mafiaperhettä tuomiolle yhtä aikaa. Jättikaupunki turvalliseksi!
En tiedä, jaksanko yrittää tätä supervaikeaa aihetta alkaa itse enempää purkamaan. Mutta kirjoitukseni pointsi oli, että Trumpia on syytetty monesti melko hataran evidenssin pohjalta. Ukraina-syytöksessä ei tainnut olla paljon muuta kuin yksi nimetön whistleblower. Uskon, että jokainen englanninkielentaitoinen kykenee halutessaan ottamaan selvää Guillianin ja monen muun esittämästä evidenssistä… ja huomaa sitä kyllä olevan (esimerkiksi vaalivilpistä) paljon enemmän kuin valtavirtamedia on antanut ymmärtää.
Mutta päähuoleni ei tässä siis ole Trump, vaan demokratia, laillisuus, sananvapaus ym. Paljon kiitoksia kommenteista!
Ilmoita asiaton viesti
”Ennen luulin, että oikeusvaltiossa kiistoja on tarkoitus ratkaista oikeudessa.”
Sinulla on kummallinen käsitys oikeusvaltiosta. Toki oikeusvaltioon liittyy oikeudenkäynti, mutta siihen liittyy esitutkinta, tutkinta ja syyttämättäjättämispäätös.
Sillä, että jokin asia ei etene oikeudenkäyntiin, ei voi perustella oikeusvaltion puutetta.
Ymmärtääkseni Yhdysvalloissa voi tehdä asiasta siviilikanteen, mutta sitä ei olla käytetty syystä tai toisesta. (Syy on se, että kanteet eivät olisi edenneet.) Voi korjata, jos muistan väärin.
EDIT: Tuosta siviilikanteesta vielä se, että häviäjälle se voi tulla kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos myös tästä kommentista. Edellinen kommenttini vastannee toivottavasti hieman siihenkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Esim. Guilliania on yritetty mustamaalata ja vaientaa. Hän oli kuitenkin se New Yorkin pormestari, jonka johdolla saatiin 5 mafiaperhettä tuomiolle yhtä aikaa. Jättikaupunki turvalliseksi!”
Tuo ei ole argumentti mihinkään. Se, että joku teki joskus jotain, ei tarkoita sitä, että olisi oikeassa jossain toisessa asiassa.
”Mutta kirjoitukseni pointsi oli, että Trumpia on syytetty monesti melko hataran evidenssin pohjalta.”
Tuokaan ei liity oikein mihinkään, vähiten oikeusvaltioperiaatteeseen.
Onko syytetty valtion taholta, lehdistön vai yksityisten toimijoiden?
Ilmoita asiaton viesti