Suomen koronastrategiasta

Suomen maltillisesti edenneestä koronatautitilanteesta ja rajoituksista ei käy ilmi, että hallitus/THL on oikeastaan ollut lääketieteellisesti Ruotsin linjoilla koronavirusepidemiassa. En tiedä, oliko rajoituksien käyttöönotossa alun alkaen ratkaisevaa opposition painostus vai muiden maiden esimerkki. Epidemian alussa hallituksen/THL:n asenne oli erittäin vähättelevä, mutta se onneksi muuttui.

 

Hallitus/THL nojaa yhä strategiassa laumaimmuniteetin syntyyn. Jos todetaan, että sitä ei synny, tulee strategiaa muuttaa ja kokeilla tukahduttamista – sen oleellisena osina tietysti mm. jatkuva rajakontrolli sekä testaa ja jäljitä -menettely.

 

Hallituksen/THL:n nykyisellä linjalla tartunnat jatkuvat hitaasti, eikä yhteiskunnan avaaminen viruksen yhä aktiivisesti kiertäessä ole helppoa tai ainakin se on riskialtista. Teoriassa Suomessa päädytään samaan lopputulokseen kuin Ruotsissa, mutta hitaammin. Toisaalta koronastrategia vaikuttaa globaalistikin olevan rokotetta tai lääkehoitoa odottavaa hidastamiskamppailua. Toivoa toki saa, että virus katoaisi itsestään, mutta sen toivon varaan ei voi paljoa laskea.

 

Jälkikäteen voi todeta, että kun tartuntoja oli alle 200, niin perussuomalaisten 12.3.2020 esittämä malli pitää vain apteekit ja ruokakaupat auki olisi ollut hyvä. Tähän joudutaan kenties yhä menemään, jos tilanne lähtee lapasesta. Täysi tukahduttaminen olisi sitä helpompaa ja tehokkaampaa, mitä aiemmassa vaiheessa niin päätettäisiin toimia. Toisaalta tätä lähelle mentiin joka tapauksessa. Erityisesti kansan oma hygieniataso ja etäisyyden pito on ollut ratkaisevassa asemassa.

 

Olen edelleen koronaviruksen suhteen enemmän tukahduttamisen kannalla kuin hidastamisen. Tukahduttamisstrategia merkitsee joko laajaa hengityssuojaimien käyttöä (kuten Hongkongissa) tai lyhyttä kattavampaa sulkua (kuten Uudessa-Seelannissa). Hidastamisstrategia taas merkitsee pidempään kestäviä laajempia rajoituksia, jotka tulevat taloudelle kalliimmiksi.

 

Rajoitustoimenpiteissä olisi syytä miettiä alueellisuutta, koska tauti on selvästi jakaantunut eri määrin eri puolella Suomea. Tartuntamäärät ovat olleet jo minimeissä maakunnittain. Nykyisellään ei ole toteutettu alueellisuutta Uudenmaan sulkua lukuun ottamatta.

 

Huoleni on, että nykymallissa tapahtuva viruksen hidas mutta ”vapaa” eteneminen on venäläistä rulettia terveydellä. Jos pidetään siitä lähtökohdasta kiinni, että virus on tappavan vaarallinen kymmenille tuhansille suomalaisille, ei ole jatkossakaan muuta vaihtoehtoa kuin yhdessä uhrata elintapaamme rajoituksin, kunnes rokote tai vähintään lääkehoito on kehittynyt. Rajoitusten on toki oltava lääketieteellisesti perusteltuja.

 

Rajoitusten puolestapuhujanakin tahdon silti kiinnittää huomiota talouden realiteetteihin. Toissijaisesti jos jatketaan hallituksen/THL:n hidastamisstrategiaa, on rajoitusten oltava oikeasuhtaisia talouden ja yrittäjien tasapuolisuuden näkökulmasta. Aivan yksinkertaistaen voi sanoa, että paikan X kiinni pitäminen ei ole tehokasta, jos ihmiset tapaavat silti paikassa Y. Jos väki saa kokoontua piknikille puistoon, en tiedä, miksi eivät ruokaravintoloiden terassit voisi olla hygieniakorostettuina ja turvavälein avoinna päiväsaikaan.

 

Ensisijaisesti tartunnat tulee saada minimiin. Toissijaisesti tulee tarkastella rajoitustoimien tehokkuutta sekä tasapuolisuutta talouden ja mielenterveysongelmien kannalta.

VilleTavio

Kansanedustaja, PS:n eduskuntaryhmän pj, Turun kaupunginvaltuutettu, OTM.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu