Työelämäuudistukset purevat pahiten niihin, jotka ajattelivat olevansa turvatussa asemassa.

Mitenkähän nuo työelämäuudistukset vaikuttavat jos ne toteutuvat?

Taitaa käydä niin, että ensin työmotivaatio laskee monilla sellaisissa yrityksissä, joissa lähdetään tuohon halpuuttamisen. Vähitellen ihmiset hakeutuvat sellaisiin työpaikkoihin, joissa saa asiallisen ansion ja joissa työsuhdeasiat on hoidettu asiallisesti.

Meillä hallitus ja sen taustaryhmät taitavat uskoa, että ihmiset tulisivat nöyrinä alistumaan heikkoon palkkaan ja kaikenlaiseen huonoon kohteluun, mutta se ei toimi pitkään.

Huonosti motivoituneet työntekijät saattavat tehdä työnsä hitaammin ja huonommin. Irtisanominenkaan ei auta, koska tilalle tulee yhä huonompaa eli halvempaa väkeä. Tällainen yritys menettää vähitellen markkinaosuuksiaan ja viimein ajautuu vaikeuksiin.

Yksilön kannalta tilanne on huono jonkin aikaa, mutta pidemmän päälle asia kehittyy täysin eri suuntaan. Modernit ja hyvin johdetut yritykset saavat parhaat työntekijät ja niiden markkinaosuus kasvaa. Huonosti johdetun yrityksen johtaja tai yrittäjä ei saa koskaan yritystään halutuimpien työpaikkojen listalle.

Monelle pienyrittäjälle ostovoiman lasku tarkoittaa toiminnan lopettamista. Joku pienyrittäjä sentään saattaa huomata, että Orpon opeilla ei pärjää. Hyvällä tuurilla hän osaakin lähteä monien yrittäjien jatkuvan valittamisen ja yhteiskunnan moittimisen sijasta hakemaan uusia mahdollisuuksia. Saattaapa palkata muutaman samanhenkisen työhönkin ja voi jopa kasvattaa uusia menestystarinoita.

Teen rakennuttajana vuositasolla vaihtelevasti rakennusalan hankintoja noin 10 – 30 miljoonan euron edestä. Tervehdin ilolla sitä kehitystä, jossa alkuhuuman hälvettyä yhä useampi rähisevä ”mersupersuyrittäjä” joutuu vaikeuksiin ja poistuu markkinoilta. Jo nytkin sellaisilta ostamista moni kaltaiseni ammattilainen välttää viimeiseen saakka.

Suurimpia häviäjiä tässä kehityksessä eivät ole SAK:laisissa ammateissa toimivat ”duunarit”, vaan monet alempaan keskiluokkaan tai ”keskijohtoon” kuuluvat yli 50-vuotiaat suhteellisen matalalla koulutustasolla olevat palkansaajat. Heidän ammattitaitonsa, kielitaito, kansainvälinen kokemus, tietotekniikkaosaaminen, nykyaikaisen johtamisen osaaminen ja moni muu ominaisuus on usein niin puutteellista, että hyvin harvassa modernissa yrityksessä on heille enää tarvetta.

Toinen suuri häviäjien ryhmä ovat nuo mersupersuyrittäjät sekä niukalla tieto- ja  koulutustaustalla olevat sellaiset pääosin perussuomalaisten kannattajat, joiden asenteet ja käytöstaidot eivät enää riitä nykyaikaiseen työelämään tuon alkuhuuman jälkeen.

Joitain pienyrittäjiä – itselläkin 27. vuosi yrittäjänä – käy sääliksi, koska he ovat nyt täysin sokaistuneet ja lähteneet mukaan tuohon vihaan eivätkä huomaa, että samalla he vihaavat monia asiakkaitaan. Ei ole kovin uskottavaa, kun kolhuisella pakettiautolla ajeleva mimimitason YEL:ä maksava yksinyrittäjä kiroaa ja sanoo AY-liikkeen olevan hänen menestymisensä este.

Onnea vaan hänellekin valitsemallaan tiellä. Tosin hänenkin olisi hyvä havaita, että hän ei ole hallitusohjelman toteutuessa yhdessäkään asiassa saamapuolella.

VilleVarjo
Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Diplomi-insinööri ja yrittäjä. Ammattina rakennuttaja. Vaimo, neljä aikuista lasta ja jackrusselinterrieri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu