Väärä asenne estää vaurastumisen
Eräässä harrastuksessani tarvitsen erinäisiä laitteita. Samankaltaisia laitteita saa toki ”rautakauppalaatuisina” kiinalaisvalmisteina kohtuullisen hintaisena, mutta itse olen aina päätynyt sveitsiläiseen, saksalaiseen tai liechtensteinilaiseen laatuun.
Minunkin jotkut ystäväni ovat kovasti ihmetelleet, että mitä järkeä on ostaa monikymmenkertaisella hinnalla tavaraa, jonka kaltaista voisi ostaa halvalla rautakaupoista ja hehtaarihalleista.
Tähän on selkeä syy. Haluan että minun hankkimani tuotteen tehnyt tehdastyöntekijä voi ajella työpaikalleen laadukkaalla uudenkarhealla saksalaisautolla. En halua tukea sellaista toimintaa, jossa tuotteen valmistanut aasialainen tehdastyöntekijä saa niin huonoa palkkaa, että hän pienillä rahoillaan saa kulkuvälineekseen korkeintaan myrkyltä löyhkäävät varvastossut.
Kuten nytkin hallitusohjelman laadintaprosessista huomataan, meillä on koko yhteiskunnassa kummallinen tarve jatkuvasti koittaa saada toiset ihmiset toimimaan halvemmalla ja vähempään tyytyväisinä. Samalla sitten itse valintamme verotusta ja vaurastumisen mahdottomuutta. Olemme itse rakentaneet ne vaurastumisen esteet vääränlaisella asenteella.
Henry Fordin kerrotaan joskus sanoneen muiden teollisuusmiesten ihmetellessä hänen maksamiaan hyviä palkkoja että ”Tottakai maksan sellaisia palkkoja, että työntekijät voivat ostaa Fordeja, eiväthän ne muuten menisi kaupaksi”.
Viitannet liechensteinilaisella laadulla Hiltin työkaluihin. Minä olen ymmärtänyt, että ammattilaiset käyttävät niitä siksi, että ne ovat ylivoimaisia. Kaveri, joka työskenteli konevuokraajalla, kertoi, etteivät halvemmat yksinkertaisesti kestä ammattikäytössä eikä varsinkaan vuokraamokäytössä.
Valintaperuste saattaa siis olla huomattavasti käytännönläheisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä oli pieni yllätys. Siis että Hilti on liechtensteinilainen yritys. Nimen Hilti olen kuullut varmaan ennen kuin opin lukemaankaan mutta maa oli yllätys.
Toinen perustaja Martin Hilti näyttää olleen kova natsi. Kuinka ihmeessä rakennustyöväen liiton kommunistipolitrukit ovat voineet antaa naulapyssyjen naulata aikoinaan??? 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tuotanto ei kuitenkaan liene kaikki Liechensteinissa, sillä Hilti työllistää 29.000 työntekijää ja Liechensteinissa on 38.000 asukasta. Tuskin kuitenkaan minkään muun maailman valtion bkt on yhtä paljon yhden yhtiön varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Laatupuolella ovat kuitenkin hyvin onnistuneet vaikka tuotantoa on muuallakin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika harva tietää tuota Hiltin kotimaata.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa Hiltistä ei ole tässä esimerkissä kysymys, vaikka muissa yhteyksissä toki ne ovatkin tuttuja ja käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tottakai maksan sellaisia palkkoja, että työntekijät voivat ostaa Fordeja, eiväthän ne muuten menisi kaupaksi”.
Minulle ei mene ”kaupaksi” tuo Fordin toteamus.
Suuren jatkuvasti käynnissä olevan autotehtaan kannattavuus ei suinkaan ole kiinni siitä pystyykö muutama sata liukuhihnatyöntekijää niitä autoja ostamaan. Ne liukuhihnaduunarit voi jossain vaiheessa vaihtaa roboteiksikin eivätkä robotit ainakaan niitä autoja osta.
Pikemminkin Fordin olisi pitänyt esittää toive, että MUUT tehtaat maksavat duunareilleen sellaisia palkkoja, että he pystyvät Fordeja ostamaan, vaikka Fordilla työskenneltäisiin nälkäpalkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea toki arvioida liki 100 vuoden takaisia asioita, mutta on tuossa väitetyssä sanomisessa viisautensa.
Ilmoita asiaton viesti
Tehtaan omistaja Ford käytti sitä valtaa mikä hänellä oli.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheena ts sekunda. (suomennos, joskin kyse laajakontekstisesta käsitteestä)
Mitä jos mainokset korvattaisiin kriteereillä, joita asettaisi tuotteisiin taho, joka ei ole se valmistaja, tai tuotannosta hyötyvä edunsaaja.
Miten paljon mainokset maksavat, ja aivopesevät maailmaa raiteiltaan? Miten laajaa tartunta mahtaa paraikaa olla.
Näissä jos missä, on sitä käytännön demokratian paikkaa. Jos ei arjessa ilmene se näkyvyyden mahdollisuus, jota tuotteiden välittämiseen liityttävä… voi olla jokseenkin turhaa pitää yllä demokratian laatunimikeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Myllärinen kuvaili edellä Neuvostoliitossa aikoinaan n. 75 vuoden ajan harjoitettua kokeilua. Siinähän vain yksi hömppä (markkinatalouden mainoslauseet ja -keinot) vaihtuivat keskusjohtoisen suunnitelmatalouden virkamiesten tuottamaan valhe-hömppään.
Hömpästä ei maailma taida päästä eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on käytännön demokratia-ajatuksesta, ja tosiaan demokratian toteutumista effektiivisyyden vinkkelistä.
Vähän samaan kuuluu sananvapaus, tosin voi jäädä aika laihaksi, jos ajattelee muuta konkretiamaailmaa, ja ihmisten toimintapanoksia.
L…
Samalla tapaa ajatellut mm äänestämisestä, ja tosiaan ajatellut ääneen monessa yhteydessä. En tarkoita, etteikö äänestäminen voisi periaatteessa olla demokratiaa tukeva.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole.
Efektiivisyys on tuosta elämälle vieraasta ehdotuksestasi kaukana.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti vieras ajatus… mutta mistä… tätä voi arvioida.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi tuotteet ovat ihmisten käyttämää hiljaista kieltä. Jos ostat laadukkaan tuotteen, siinä lukee ”Rakastan sinua ja välitän sinusta”. Monissa Aasian huonolaatuisissa tuotteissa sanotaan: ”Haluamme vain rahaa, emmekä välitä siitä, miltä sinusta tuntuu”. Vastauksessamme arvostamme niitä, jotka rakastavat meitä, ja jätämme huomiotta niitä, jotka eivät rakasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman lääketeollisutta Sveitsi olisi hukassa.Mitä muuta alaan liittyy ei ole soveliasta lasten korville kuultavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vertauksena Ruotsin ja Suomen välillä.
Suomalainen ei tajunnut, miksi?
Ruotsalainen tajusi vuosisadan, 1900, alussa että kun miehellä on akka, talo ja auto niin se ei lähde tekemään vallankumousta.
Eli maksetaan työväelle sen verrran hyvin että on edes jossain määrin tyytyväinen.
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ådalen_31
Ilmoita asiaton viesti
Olen tuon kertaalleen katsonut. Kenties kolme kertaa vuosien saatossa.
Ådalen oli yksi niistä harvoista tuollaisista tapahtumista Ruotsissa. Ja paljolti johti juuri tuohon lauseeseen ”akka…”. Tätä käyttivät ruotsalaiset perusteena sille että työmarkkinat olivat suhteellisen rauhalliset Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kivat sinulle noista laatuvaatimuksista. Kunhan saat omat asiakkaasi ymmärtmään, että laadulla on hintansa varsinkin kotimaisella.
Ilmoita asiaton viesti
Minun on nyt kyllä vaikea seurata tämän kirjoituksen logiikkaa.
Miten korkeampi hintaisten, Euroopassa valmistettujen tuotteiden ostaminen ja käyttäminen liittyy veroasteeseen ja sieltä vielä meidän/ minun vaurastumiseeni?
Sveitsiläinen ja saksalainen tehdastyöläinen ajelee kyllä uudella autolla, koska verotus ohjaa siellä niin tekemään, mutta minä en siitä yhtälöstä kostu yhtään mitään.
Lichtensteinissa ei taida muuten edes asua yhtään tehdastyöläistä, liekö siellä edes yhtään tehdasta? Uusia huippuautoja on kyllä ollut tiet täynnä ne kaksi kertaa, kun olen läpi mennyt.
Kiinassa on kovaa vauhtia ajettu ja ajetaan alas kaikkea saastuttavaa teollisuutta. Modernien tehtaiden työläiset tienaavat oikein hyvin paikalliseen palkkatasoon nähden ja hyvistä työläisistä kilpaillaan. Laadun mahdolliset ongelmat johtuvat siitä, että tilaaja asettaa tuotteelle rajahinnan ja tietoisesti tilaa halpaa laatua, etenkin niiltä osin, joka ei päälle näy. Vanha totuus; sitä saa mitä tilaa.
Paikallisen työläisen palkkaan tämä tuotteen hinta/laatu ei kuitenkaan vaikuta. Sen sääntelee ihan muut mekanismit.
Ilmoita asiaton viesti
Competition between cost and quality better to manage by favoring countries where no slave labor and concentration camps – isolate China
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin tekisin kotitöitä mielummin laatulaitteilla mutta kun minulla ei ole varaa maksaa porakoneesta ~1000 euroa, niin onkin tyytyminen Bilteman alle satasen porakoneeseen. Ikean huonekalutkin kasaan n. 50€ Bilteman sähkövääntimellä.
Ilmoita asiaton viesti