Hölötyksiä
Hallitus jatkaa saatuaan odotetusti luottamuslauseen eilen. Mutta ei tämä oikein hyvältä jatkoa ajatellen näytä tai tietysti riippuu mistä näkökulmasta asioita tarkastelee. Sanomalehden omistajan ja toimittajan kannalta tilanne on herkullinen koska duunia riittää syksyn ja ensi vuoden alkuun saakka kiihtyvällä vauhdilla. Ja varmaan äänestetään luottamuksesta uudelleen useastikin.
Jussi Halla-aho ja muu puhemiesneuvosto teki ratkaisun joka oli ainoa oikea tässä tilanteessa eli toimitaan kuten aiemminkin ja Sanna Marinin ero hyväksytään. Toki näitä asioita tulisi selkiyttää ja sääntöjä muuttaa. On penätty jopa karenssia koska johtavalla politiikolla on sellaista salaista tietoa jota muilla ei ole. Mutta jos toimit neuvonantajana korkealla tasolla niin lähtökohtahan on joka tapauksessa olla erittäin luotettava.
Aamun mediassa kiinnitti huomioni ennen kaikkea Henrik Meinanderin mainio Vieraskynä johon yhdyn täysin paitsi ehkä juuri tuon Leninpuiston uudelleen nimeämisen kohdalta. Kolumnissa oli yksi kohta joka eritoten pisti silmääni ja en ole kovin havainnut aiemmin keskustelua siitä. Saa nähdäkö alkaa nyt. Se on tuossa kursivoituna ja koko kirjoitus linkin takana.
Leninin seuraava Suomea koskenut päätös oli itse asiassa paljon kauaskantoisempi. Maaliskuun 1918 alussa neuvostojohto joutui allekirjoittamaan Saksan kanssa Brest-Litovskin rauhansopimuksen, jossa luvattiin vetää jäljellä olleet venäläiset sotajoukot pois Suomesta ja lopettaa kaikki agitaatio Suomen laillista hallitusta vastaan.
Puoluetoverit syyttivät oikeutetusti Leniniä Suomen vallankumouksen pettämisestä, sillä sopimus ratkaisi maassamme riehuneet taistelut valkoisten hyväksi. Porvarillisella puolella on ollut vaikea myöntää, että valkoisten voitto oli paljolti tämän sopimuksen sivutuote.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009823337.html
Putiniin verrattuna Lenin oli Suomen näkökulmasta melkeinpä kunnon mies.
Ilmoita asiaton viesti
Lenin uskoi, että Suomi tulee liittymään kuitenkin Neuvosto-Venäjään hamassa tulevaisuudessa Punakaartien ottaessa vallan Suomessa. Punakaartilla ei tässä tarkoiteta silloista ns. Kansanvaltuuskuntaa, vaan Punakaartin johtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli Vapaussota oli sittenkin todella vapaussota?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän siitä ole mitään epäselvyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä mainitusta rauhansopimuksesta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha
Ilmoita asiaton viesti
No näin pelkkänä maisterina väittäisin Meinanderin vähän liiottelevan Brest-Litovskin sopimuksen merkitystä valkoisten voiton kannalta. Ensinnäkin Suomessa olevien venäläisten motivaatio taistella punaisten rinnalla ei ollut kovin korkea. Toiseksi venäläisjoukkojen aseistariisunta tammikuun lopulla Pohjanmaalla eliminoi jo merkittävän uhan valkoisten kannalta. Kolmanneksi epäilen, ettei bolsuilla olisi edes ollut resursseja lähettää enemmälti sotilaita Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne sen tarkemmin kuin tietysti perustiedot hänestä. Tietysti professorina ei luulisi uskottavuuttaan laittavan kovin turhaan koetukselle.
Olen lukenut kirjansa ”Suomi 1944” ja kiinnitin huomiota siinä että sanoo suoraan Suomen olleen Saksan liittolainen.
Kansalaissota on jäänyt hieman taka-alalle. Se on sota josta ei tee mieli edes juuri lukeakaan aina. Toki Helsingin osalta tunnen aika hyvinkin koska olen kiinnostunut kaupungin historiasta mutta sehän pääsi aika vähällä loppujen lopuksi Tampereeseen verrattuna.
Mutta tuon Meinanderin väitteen luulisi poikivan lähipäivinä vastakommentteja. Ehkä hän oli siksi sen kirjoittanutkin.
Ilmoita asiaton viesti
> On penätty jopa karenssia koska johtavalla politiikolla on sellaista salaista tietoa jota muilla ei ole.
Toinen, ehkä merkittävämpi ongelma on se, että jos poliitikko tavoittelee vaikkapa rahakasta työpaikkaa jossain muualla, hänellä on aivan liian suuri kiusaus ajaa tuon tulevan tai mahdollisen työnantajan intressejä jo tuota työpaikkaa odotellessaan/varmistellessaan, ja todistaakseen lojaalisuutensa uutta työnantajaansa kohtaan, tai saadakseen palkkion oikean suuntaisesta poliittisesta toiminnastaan. Pahimmillaan kyse voi olla suoranaiseta lahjonnasta, korruptiosta, ja tarkoituksellisesta toiminnasta Suomen vahingoksi.
Näistä syistä poliitikolle on hyvä maksaa kunnon palkka, ja eristää hänet mahdollisista kansanedustajan toimintaa korruptoivista tekijöistä.
Ilmoita asiaton viesti
En usko Brest-Litovskin rauhansopimuksen vaikutuksen olleen kovin suuri. Neuvosto-Venäjä oli liian heikko vaikuttaakseen merkittävästi toteutunutta enemmän sodan tulokseen. Sisällissota jatkui Venäjällä vielä pitkään, joten ei ehkä ollut varaakaan lähteä seikkailemaan Suomeen.
Käsittääkseni venäläisten panos Suomessa väheni jo ennen Brest-Litovskin rauhansopimusta, koska joukkoja tarvittiin muualla. Karjalan kannaksen suunnassa aseapua tuli kai vielä myöhemminkin, joten Brest-Litovskin sopimus ei merkinnyt täydellistä osallistumisen loppumista.
Tampereen valtaus ja saksalaisten maihinnousu Manner-Suomeen tapahtuivat vasta Brest-Litovskin rauhansopimuksen jälkeen, mutta tuskin apu olisi ehtinyt ja vaikuttanut merkittävästi, vaikka halua uudelleenaktivoitumiseen olisi ollut.
Ilmoita asiaton viesti