Stalin ja Otto-Wille

Äänikirjana kuunnellut pyhien aikana Anne Applebaumin palkittua teosta Gulag (2003) . Olen ehkä joskus lueskellut sitä aiemmin mutta näin äänikirjat löytäneenä vaikuttaa jopa järisyttävämmältä. Vaikka toki olen tietoinen Josef Stalinin vainoista Neuvostoliitossa niin tuntuu edelleen vain täysin järjenvastaiselta elämänmuodolta. Esimerkiksi 1930-luvulla vangituksi ja kuolemaan tai vankileireille saattoi joutua aivan kuka tahansa. Aivan kuka tahansa koska mitään syytä ei varsinaisesti tarvittu ja se ainakin voitiin keksiä mistä tahansa. Putin ei taida vielä olla aivan samalla asteella mutta suunta on ainakin sama.

Pelko on tietysti kova keino hallita ihmisiä. Paras keino se taitaa olla ja varsinkin kuolemanpelko. Kirjassa , olen vasta kuunnellut kolmasosan 27 tunnin äänitteestä, kuvataan hyvin niitä öisiä pidätyksiä ja niissäkin tapahtuvaa muutosta. Vuonna 1934 yöllisessä ratsiassa oli mukana ”todistajia” ja pidätetylle luettiin jokin ”syyte”. Kotietsintä kesti aina aamuun asti kun asunto pengottiin tarkkaan. Mutta vuonna 1938 Lavrenti Berijan ollessa pomo (1938-1953) NKVD:ssä ratsia ei kestänyt kuin puolisen tuntia ja sen kummempia syytteitä ei luettu vaan poka autoon ja matkaan.

Voi vain kuvitella sitä yöllistä kauhua , tai ei sitä varmaan pysty edes kuvittelemaan tavallinen suomalainen, kun yöllä kuului saappaiden kopinaa rappusista. Venäläinen huumorintaju on tunnetusti hyvä ja seuraavan tapainen vitsi elää:

Kaksi vanhusta , Olga ja Mihail, heräävät yöllä kun asuntonsa ovea rynkytetään voimalla. Vanhukset menevät aivan kalman kalpeiksi ja ovat kuolla kauhusta. Mutta sitten helpotus on erittäin voimakas kun oven takana ollut naapuri sanoo ”Talomme on tulessa.Poistukaa välittömästi.”

Suomalaisia esiintyy jo kirjassa jonkin verran kansallisuutena joihin kohdistui, kuten tiedämme, kova vaino kuten muihinkin ulkomaalaisiin.

Yhtä asiaa olen aina ihmetellyt. Eli sitä kuinka Otto-Wille Kuusinen joka operoi suuren osan elämästään juuri Neuvostoliitossa ja tarkalleen ottaen vuodet 1918 – 1964 saattoi säilyttää henkensä ja taisi urakin olla nousujohteinen! Onko historiantutkimus pystynyt antamaan selitystä hänen onnistumiselleen vai onko vain pelkkää sattumaa. Vai oliko hänellä jotain kykyjä luovia vuosi vuodelta ja tilanne tilanteelta tuossa lähinnä kafkamaisessa hulluudessa?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu