Talvisodan syy Väinö Linnan mielestä
Vanhaa Helsingin Sanomat arkistoa selatessani osui silmiini akateemikko Väinö Linnan ruotsalaiselle lehdelle antama haastattelu. Se on 17.4.1973 ilmestyneessä Hesarissa. Eli aikaa on kulunut 50 vuotta. Onko tämä nyt sitä suomettuneisuutta vai mitä?
SUOMEN talvisota oli suoranaista seurausta siitä, että maan kohtaloista niihin aikoihin vastuussa olleet miehet eivät olleet kypsiä tehtäviinsä, sanoi kirjailija Väinö Linna maanantaina Norrköpingissä ilmestyvälle Folkbladet Östgöten -lehdelle antamassaan haastattelussa.
Linna on parhaillaan Norrköpingissä pidettävillä suomalaisilla kulttuuripäivillä.
Linna sanoi haastattelussa olevansa sitä mieltä, että talvisota oli seurausta Suomen sisäpoliittisesta jännityksestä, joka puolestaan oli kansalaissodan perintöä.
Ennen talvisotaa Suomen vallanpitäjät pitivät Neuvostoliittoa vihollisena numero yksi, sanoi Linna.
Hänen mielestään vain kaksi suomalaista poliitikkoa – J. K. Paasikivi ja Mannerheim –pystyivät näkemään tilanteen selvästi.
Linna sanoi kuitenkin vain Mannerheimilla olleen kylliksi arvovaltaa voidakseen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.
Hän sanoi uskovansa, että sota olisi mahdollisesti voitu välttää, jos Mannerheim olisi pannut kaiken arvovaltansa peliin.
”Mannerheim ei sitä kuitenkaan tehnyt, ja ehkä se olisi ollutkin liikaa vaadittu. Olihan hän itse ’valkoisen Suomen’ huomattavin edustaja”, sanoi Linna.
Toinen luotettavan oloinen arvioija tuntus olevan myös Paavo Haavikko. Kirjoitti ajatuksiaan kirjassa: Kansakunnan linja.
Yleistä näissä on, että tulevat vähän laidalta. Kaikki uusi on oikeasti tätä, ennen kuin vakiintuu ja yleistyy.
Ei tarkoita, etteikö uuden ja osuvan löytämisessä olisi hyvin laaja osuus kaikilla, jollain tapaa.
Siinä missä ajatellaan ihmisen kyvyistä kokonaisuutena, ja samoin painoja koskien, sama koskee myös ihmisten määrästä lähtevää toimijuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko tämä nyt sitä suomettuneisuutta vai mitä?”
Sitäpä juuri. Ajateltiin, että Neuvostoliitto on mikä on ikään kuin luonnonvoimaan verrattavalla tavalla ja että suomalaisten on jotenkin yritettävä pärjätä sen kanssa. Eikä ajatus nyt ihan vääräkään ollut, vaikkakin voidaan hyvin epäillä, olisiko Suomi voinut myönnytyksiä tekemällä voinut välttää sekä sodan että Baltian kohtalon.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin. Rivien välistä kerrotaan, että meillä on naapurina peto ja siihen tosiseikkaan on reagoitu väärällä tavalla.
Hiukan sama kuin muuan Suomeen muuttanut inkeriläinen tällä alustalla antaa usein ymmärtää, että Koivisto tuhosi Inkerin kansan sallimalla heidän muuttaa Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Totaaliselviytyminen varmana, tuollaisen (globaali)asetelman jälkeen… ja jos ei todennäköisesti, parempi oli käydä reilusti sodan kautta, ja saada se sankaruus palvontoineen.
Positiivista venymisen koettelemuksissa on se, että kun ollaan oikeasti rintamalla, mahdollisuus oppimiseen on aivan toista luokkaa.
Oppimisen ja selviämisen paikkaa voi arviointiin voinee käyttää myös objektiivista argumenttia…
Kun ihminen pelkää ja varautuu… asioita tulee tehdyksi, ellei nuppi hajoa. Kun aika on loppu, voi rentouta rauhassa… minkä ihminen tekee, kun tietää (=koknaisesti tajuaa) kohtalonsa.
Esimerkkinä käy korkeat paikat, ja putominen. Ei kovin epäarkista, ainakaan Venäjällä. Jännyys on siinä, mitä noita tapahtumia ennen.
Draaman veto selittyy samalla tavoin kokemuksellisesti, ja oikeasti tässä on kyse selviytymistilanteesta, kun se vastakohta on pää puskassa. Kun syödään, silloin on parempi olla tuntematta enempiä (eläinmaailma).
Näihin voi löytyä yllättävän vähällä tolkkua. Eräs tolkun löydös on minusta Harari. Ei huonoja kirjoja, eikä myöskään täystolkuttomia puheita. Jokin täsmää, vaikkei ole kovin vanha heppu.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää myös muistaa, että Linna on nostettu usein aivan väärälle jalustalle. Miehen tiedot historiasta ja politiikasta olivat osin puutteellisia ja jopa vääriäkin. Siinä mielestä tämäkin kommentti talvisodasta on ymmärettävissä.
Linna oli erinomainen kirjailija, mutta ei häntä ole syytä pitää kummoisenakaan historioitsijana.
Ilmoita asiaton viesti
Linna ei ottanut vastaan hänelle tarjottua taiteen akateemikon titteliä vaan vaati tulla tieteen akateemikoksi mikä onnistui Kekkosen nimittämänä vasta vuonna 1980.
Ilmoita asiaton viesti
*sisältää sarkasmia*
Väinö Linnan (eikä Eljas Erkon) aikaan ollut vielä tekoälyä. Kysäisin siltä (QGPT Chat) asiasta ja kymmenen sekuntia pohdittuaan:
K: Olisiko Suomi voinut välttää kokonaan Talvisodan vuonna 1939?
V: On vaikea sanoa varmuudella, olisiko Suomi voinut välttää kokonaan Talvisodan vuonna 1939. Suomi pyrki välttämään konfliktia Neuvostoliiton kanssa, mutta Neuvostoliitto oli valmis käyttämään voimakeinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Talvisodan syynä oli Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallinnut alueellinen kiista. Neuvostoliitto vaati Suomelta alueluovutuksia, mikä Suomen hallitus katsoi olevan vastoin maan etuja. Neuvostoliiton tavoitteena oli turvata Leningradin alue, joka oli lähellä Suomen rajaa.
Vaikka Suomen hallitus yritti neuvotella rauhanomaisesti Neuvostoliiton kanssa, neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin. Neuvostoliiton sotilaallinen voima oli ylivoimainen Suomeen nähden, ja Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan 30. marraskuuta 1939.
Suomi pyrki puolustamaan itsenäisyyttään ja vastustamaan Neuvostoliiton hyökkäystä, mutta valitettavasti Suomen armeijan voimavarat eivät riittäneet kestämään pitkää sotaa Neuvostoliiton kanssa. Sota päättyi Moskovan rauhansopimukseen 13. maaliskuuta 1940, jossa Suomi joutui luovuttamaan osan alueistaan Neuvostoliitolle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi pyrki välttämään Talvisodan, mutta Neuvostoliiton aggressiiviset tavoitteet ja sotilaallinen ylivoima johtivat lopulta sotaan. On vaikea arvioida, olisiko Suomi voinut välttää kokonaan Talvisodan, mutta olisi epätodennäköistä, että se olisi ollut mahdollista Neuvostoliiton vaatimusten ja sotilaallisen voiman takia.
Ilmoita asiaton viesti
… On vaikea arvioida, olisiko Suomi voinut välttää kokonaan Talvisodan, mutta olisi epätodennäköistä, että se olisi ollut mahdollista Neuvostoliiton vaatimusten ja sotilaallisen voiman takia.
Alkuun jotain sopivaa, ja loppujuttu yhtä huttua. Aivan kuin kyseessä olisi klisemaatti.
Kyllä pessee, ja linkoilee.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntemattomassa Sotilaassa ja Sotaromaanissa oli paljon sellaista ajatusta, ettei Suomi (vrt, Ukraina) ollut millään lailla syyllinen hyökkäykseen itseään kohtaan. Minulle yllättävä, ja uusi tieto on, jos kirjailija Linna on pitänyt venäläisiä arvossa?
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, venäläisten arvossa pitämisestä en tiedä, mutta kyllähän Tuntemattomassa on kritiikkiä Karjalan mäntyyn päätään lyöneitä Suomen herroja kohtaan ja ”Sotaromaanissa” vielä enemmän.
Esseissä ”Suomi” ja ”Ulkopoliittiset asenteemme kansallisen tietoisuutemme osana” (julkaistu ainakin kokoelmassa ”Murroksia”) Linna toistelee kritiikittä silloista ulkopoliittista liturgiaa ja ylistää yksimielisyyttä Kekkosen uudelleenvalinnan takana.
Ilmoita asiaton viesti
Okei, tuo puoli Linnasta on minulta mennyt ihan ohi. Demariksi aina tiedetty, mutta kekkoslaiseksi en ole arvannut. Se, että teoksessa esittelee mielipiteitä monipuolisesti, ei tietenkään itsessään ole mikään arvovalinta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mutta ”Sotaromaanista” poistetut kohdat ovat paljolti muistaakseni suoraa ”sodanvastaista” paasausta.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on Sotaromaani-versio myös ja olen sen lukenut. Nuo lainausmerkit sodanvastaisuudessa ovat todella paikallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Silloinen pappisoikeisto hermostui ”pasifismin” lisäksi siitä, että sotilaiden ja upseeriston suhteita ja olemusta kuvattiin realistisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Palstalla näkemäni tekoälyn vastaukset, kuten tässä, tuovat mieleeni muiston parin vuosikymmenen takaa. Puppugeneraattorien teksti – paljon porua ja vähän villoja.
Ilmoita asiaton viesti
Väinö Linna oli Kekkosen historiankäsityksen perässähiihtäjä, 1960-70 luvuilla stalinistisia ajatuksia viljellyt pahasti suomettunut kansalainen, jolta ei riittänyt myötätuntoa Neuvostoliitossa vainotuille toisinajattelijoille, ei edes kirjailijoille.
Linnan poliittisen falskiuden vaistosivat normaalit kansalaiset, jotka eivät valinneet tätä edes Kekkosen valitsijamieheksi vuonna 1978 sitoutumattomana ehdokkaana sosiaalidemokraattien listoilta vaikka Linna kirjailijana olikin erittäin suosittu ja arvostettu.
Ilmoita asiaton viesti
”stalinistisia ajatuksia”???
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti nimesi Haavikon ja Linnan. Kyllä he olivat ilman muuta kulttuurieliittiä, sanoisiko, vakavasti otettavia valtakunnan älyköitä.
Suomessa ns. ”älykköeliitin” jäsen on yleensä valtakulttuurin nöyrä palvelija. Ranskassa valtakunnan älyköiden yksi ominaisuus on taloudellinen riippumattomuus.
Linna ja Haavisto olivat aitoja älykkäeliitin jäseniä. Kumpikin taloudellisesti riippumatom valtiovallan tms. instanssin rahoista. Se on Suomessa harvinaista.
Ilmoita asiaton viesti
En nimennyt Haavikkoa alkuperäisessä blogissani.
Otskko oli huono mielestäni. Linna ei nimennyt syyllistä talvisotaan koska olihan se Neuvostoliitto joka loukkasi kansainvälistä oikeutta varmaan Linnankin mielestä.
Enemmänhän tuo lausunto käsittelee sitä että olisiko sota voitu välttää?
Ilmoita asiaton viesti
Niin mutta tuohon tapaan tosiaan puhuttiin 1970-luvulla. Puolidokumentaarisessa TV-sarjassa Sodan ja rauhan miehet kysyttiin eri haastateltavilta, kuka oli talvisotaan syyllinen, ja tuntui shokeeravalta, kun Johan Nykopp vastasikin ”Stalin”.
Ilmoita asiaton viesti
Samalla tavalla vastasi muuten myös kommunisti Arvo Tuominen eräässä TV-haastattelussa 70-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Arvo Poika ollut tuolloin jo demari?
Ilmoita asiaton viesti
Oli kai jo elokuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen tultua julki..
Oliskohan dokkari tämä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/10/29/itse-asiassa-kuultuna-arvo-poika-tuominen
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla tuo haastattelu. En ryhtynyt nyt kuuntelemaan linkkiäsi, mutta samoihin aikoihin kuitenkin oli. Muistan vain siitä, kun sen ohjelman katsoin.
Arvo Tuomisen teoksista suosittelen jokaisen suomalaisen lukemaan kirjat ”Sirpin ja vasaran tie” sekä ”Kremlin kellot”. Hän kertoo asioista Neuvostoliitossa toimineena kommunistina.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä 1970-luvun Väinö Linnan mielestä Suomi oli syyllinen myös talvisotaan koska torpparikapinan jälkeen oli hänen mielestään tehty ensin 30 vuotta pelkkiä virheitä suhteiden hoidossa Neuvostoliittoon ja seuraavat 30 vuotta olivat sitten kuluneet näiden virheiden korjaamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä loppu tuntuu olevan löydöksen arvoista matskua, vaikka saattoi lipsahtaa osin arveluna:
Linna ja Haavisto olivat aitoja älykkäeliitin jäseniä. Kumpikin taloudellisesti riippumatom valtiovallan tms. instanssin rahoista. Se on Suomessa harvinaista.
Mitä päätelmiä… vaikea heti hoksata.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjää/Neuvostoliittoa (kyse on olennaisesti samasta) voi luonnehtia epävakaaksi persoonaksi.
Vaatii kunnioitusta ja tekee parhaansa ettei kunnioitusta ansaitse.
Alemmuuskompleksi yhdistyy ylemmyyskompleksiin, vakavia oirehtimisia.
Tämän kaltaisen naapurin kanssa voi olla hankala tulla toimeen.
70-luvulla elettiin toisenlaista aikaa ja ajateltiin toisin. Linnakin on saattanut ajatella toisin 40-luvulla kuin 70-luvulla.
Jos Linna ja Koivisto olisivat nyt elossa, todennäköisesti olisivat mielissään päästessään NATOon.
Linnan Tuntematon sotilas on faabeli, satu. Joskin vetävä satu. Ihan niin leukavia lohkaisuja tuskin mosureilta putoilee sellaiseen tahtiin.
Tuntematon sotilas on misogyniassaan aika yököttävä ja Linna tahraa itsensä yrittäessään tahrata lottien mainetta.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnehdinta Venäjästä voi olla tässä hyvä.
Tarkoittaa toisaalta aika toisen tason selviytymistilanteita venäläisille, ja tämä voi unohtua, koska kyseessä on ns suurvalta.
Harha voi olla mittava, ihan näinkin esitettynä, ja tarkoittaa paremminvoivien ”kykyä” (=venymisvaje) seurata todellisuutta.
Päättely ja sen mukana kulkeva suhtautuminen, on populistista, yksioikoista ja helppoa.
Tällaiset myy hyvin, mikä ei tarkoita sitä, että asiat lähtisivät paranemaan.
Väkivalta yhdistetään nykyään paljon mm vähäiseen älyyn. Toisaalta omiin käsityksiin pidättäytyen, voi olla vakuuttavammin suhtautuva, jos olisi saattanut itseään ajatuksellisempiin venyjäisiin.
Yksinkertaisuus on jotain sukua diktatuurien kaltaisille tiloille. Uskonnollinen imbessilliys on oletettua oikeutusta olla uskonnon suojissa.
Tyhmyydessä pidättäytyminen aktiivisesti, on toisaalta voimaa, ja sen käytön mahdollisuutta.
Muuten NATO (jne) voisi olla sopivakin, tosin näissä olisi väline hallussa. Mitä tästä tiedetään aiemman perusteella, kun välinepotentiaalia alkaa olla käyttöönotettavissa?
Kekkosta kiinnosti länsi eniten, ja vakuutti venäläisille pelaavansa myös heidän oloja heikentämättä. Tässä mielessä saattoi olla sitä mitä oli Rytköset Saksalle, sota-apua koskevan käänteen tekemisessä.
Kekkosen toimikuvaa ja vaikutusta kokonaisemmin, ei osaa käsittää, joten EM ehkä vähän turha kommentti. Jälki ei kuitenkaan ollut ihan sopiva, mitä seurasi hänen kuoleman jälkeen. Tämänkin voi toisaalta nähdä tarkastelupaikkana (+toimijuuskulman avautuminen), johon riitti K-henkilö.
Ilmoita asiaton viesti
Väinö Linna oli ihan oikeassa. Nykypäättäjillä on koko kimara: epäpätevyys, epäkypsyys, epärehellisuus ja kaukojohdettavuus. Harvoin on nähty, miten pelkkä sanomalehti ja muutama Davos -reissu saavat kokonaisen kansakunnan muuttumaan suurvallan etämiinaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo elää vielä 70-luvun illuusiossaan ja on autuaan tietämätön että 70-luvulla neukkula aikoi järjestää vallankaappauksen Suomessa. Se kompastui vain siihen että kommunistit olivat liian riitaisia keskenään. Taistolaiset eivät saaneet revareita, saarislaisia ruotuun.
Linna oli siinä asiassa hyväuskoinen hölmö kuten useimmat suomalaiset.
Vaikka kaikki mitenkuten järjestyikin, ei pitäisi unohtaa että neukkulalla oli kaiken aikaa pahat mielessä. 1920-luvulta alkaen aina näihin päiviin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Linnaan pitäs tutustua enemmän, ja sen tuotantoon.
Kaunokirjallista kerrontaa mitä kuunnelluut, tuo esiin hiukan idealistisuutta, ja kutkuttavaa toivoa ja onnea, mitä kurjuuteen liittää myös Aki Kaurismäki.
Perussanoma tuollaisena, voi kolahtaa suomalaisiin, eikä aiheetta.
Kokonaisemmin, Linnan tuotantoa vaikea luonnehtia. EM osuuden voi ajatella osaksi suomalaista selviytymistä.
Oletus maailman helppoudesta, ilman esim tuollaisia voimavaroja,.. voi olla oikeasti pöhkömpää, jotain epärealistista pullistelua, mitä on liittää enemmän Venäjään.
Ja Venäjä tosiaan tuonkin perusteella,.. jäisi vähemmän terveeksi, aivan kuin siitä maasta olet luonnehdintaa tehnytkin.
(Puhun lähinnä omista mielikuvista)
BTW
Paavo Haavikosta tulee mieleen myös inhorealismi. Mitä taas kokonaisuus… ei ole paljoa väittää vakuuttavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Älä nyt, Nevalainen vain pyrkii Suomen johtavien disinformaattoreiden joukkoon…
Ilmoita asiaton viesti
Minä luulen, ettei sinne pyritä, tuommoiseen asemaan nimetään…
Ilmoita asiaton viesti
2020 -lukua minä tässä elän. Suomella on 2030 -luku hiukan kadoksissa. Kellohan lyö kaikki ajallaan, mutta ontuvakin vielä kävelee.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntematon sopimus? Talvisodan syy oli se, että Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat jakaneet salaisella sopimuksella Itä-Euroopan kahtia ja Suomi kuului Neuvostoliitolle. Mutta tämä lienee tuntematon sopimus niin Linnalle kuin tekoälyllekin.
Ilmoita asiaton viesti
Oli tosi yllättävä, joo.
Ilmoita asiaton viesti
Linnan arvioille en paljon painoa tämän osalta antaisi. Kun vielä otetaan huomioon, että lausunnon antamisen hetkellä elettiin pahimpia suomettumisen aikoja, jota media pönkitti, suhteutuu kommentti aikaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Linnan arvioille en paljon painoa tämän osalta antaisi.
Ei suoria perusteita itsellänikään tähän.
Potentiaalista annillisuutta oletuksena voi ajatella taustalle. Perusteena omistautuminen (aidon!/?) kulttuurin alueelle, ja toisaalta tavalla, joka on puhutellut ihmisiä.
Hyvä muistaa, että kansan pohjavire kun jotain… tällainen voi realisoitua myös korkeamman tason päätöksissä.
Noinollen, liittymä vallankäyttöön, päätöksiin ja sopivaan kulkuun, voi olla monipuolisemmin otettava, kuin mitä on tapana ajatella relevantiksi.
Pitkämielisen oloinen kulttuuri valmistavana, voi antaa automaattieväitä myös nopeiden käänteiden vaiheissa.
Perusteena simpilistisyys, ja kuormittuneisuuden vaje, ts parempi mahdollisuus olla kosketuksissa sen kanssa, mitä tilanteet oikeasti ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Linna oli erinomainen kirjailija, joka tuo esille kirjoissaan suomalaisen miehen sisintä. Historioitsija hän ei ole ainakaan kansainvälisellä tasolla. 1970-luvulla elettiin suomettuneisuuden ”kulta-aikaa.” Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että ”lapsuksia” pääsi syntymään.
Edvard Radzinski kirjoitti kirjan STALIN ja se julkaistiin vuonna 1995. Linna kuoli vuonna 1992.
Tässä on vähän faktaa Talvisotaan liittyen:
”Marsalkka Konev kertoo muistelmissaan, että Isäntä oli Suomen sotaa aloittaessaan sanonut Vorošilovin ja amiraali Isakovin kuulleen: ”Suomalaiset on asutettava muualle… Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle…” (lähde: Edvard Radzinski: STALIN, sivu 505).
Itse asiassa Stalin aloitti ”suomalaisten asuttamisen muualle” Inkeristä jo ennen Talvisotaa 1930-luvulla.
Mitä Radzinskin kirjaan tulee, niin suosittelen vilpittömästi sen lukemista. Se on erittäin ajankohtainen. Kirja on arvokas, koska itänaapurissa elettiin ”suojasään” aikaa ja kirjailija pääsi tutustumaan presidentin arkistoihin.
Itänaapurin osalta on todettava vanha viisaus ”Historia toistaa itseään.” Stalinismi on noussut uuteen arvoonsa putinismin muodossa. Viimeisenä tietona on ”neljänneksen” käyttöön otto, kun toisinajattelija tuomittiin 25 vuoden vankeuteen. Maa on vajonnut stalinismiin = putinismiin ja tilanne tulee entisestään pahentumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Linna oli väärässä muissakin asioissa, kuten siinä, kun hän piti torppareittemme kurjaa tilaa merkittävänä punakapinan syynä.
Torpparit eivät suinkaan olleet tämän maan kurjalistoa, ei sinne päinkään. Puna-agitaattorit kiersivät maata lähinnä kaupunkien työväestön keskuudessa kertomassa heille, kuinka kurjaa heillä oli ja kuinka hyväksi kaikki muuttuisi, kun ottaisimme itänaapurista esimerkkiä, siirtyisimme sosialismiin ja tappaisimme kaikki kapitalistit ja porvarit.
Ilmoita asiaton viesti
Talvisodan syyt ovat periytyneet jo isonvihan ja pikkuvihan ajoilta ja Pietari Suuren (203 cm pitkä) perustaman Pietarin sijainnista, sekä silloin ehkä muotoutuneen venäläisyyden voimasta. Pietari Suuri ja Venäjä pelkäsivät Ruotsia niin paljon että ohjeisti sotilaansa kurittamaan ihmisiä ryöstelemällä ja polttamaan sadan kilometrin vyöhykkeen Pohjanlahden rannikolta sisämaahan päin. Satoja lapsia ryöstettiin ja vietiin maaorjiksi Venäjälle. Se oli sen aikuista etupiirijakoa.
Talvisodan syynä Stalinilla oli Pietarin/Leningradin puolustaminen. Venäjä on luonnevikainen kompleksinen kansa.
Ilmoita asiaton viesti