Aleksis Kiven vai maksalaatikon päivä?

Mi ikävyys, / mi hämäryys sieluni ympär / kuin syksy-iltanen autiol maall? Palojoen pojan runominä halusi maata halavain suojassa rauhassa niin, ettei edes kumpua hänen haudalleen kohoaisi, vaan multa kedoksi kamartuisi.

Välillä hän halusi nukkua makeasti kuin oravainen sammalhuoneessansa; sinnepä ei metsämiehen ansa eikä hallin hammas ehtineet milloinkaan.

Hän ei enää voi puolustautua. Hänen muistonsa ja suomen kieli ovat käsissämme kuin linnunpoikanen. Millaisissa käsissä ne ovat?

Taustoitan hieman, joten ole kärsivällinen, jos luet tämän. Uskon, että sydämesi sivistys ja silmiesi tarkka lyönti avaavat sidoksen.

1800-luvun alkupuolella Suomen kansan valtava enemmistö eleli rikkaan ja ilmaisuvoimaisen kielensä kanssa hädänalaisessa tilassa. Sivistyskieleksi suomesta ei ollut. Ei ollut suomenkielisiä kouluja, ei suomenkielistä teatteria, ei näkyvää suomenkielistä kaunokirjallisuutta vanhoja virsiä, balladeja ja kansanrunoutta lukuun ottamatta. Koulut, teatteri ja suomenkielinen kirjallisuus nähtiin muutamassa vuosikymmenessä. Kalevalan ja Kantelettaren kirjoittanut Elias Lönnrot ja hänen opiskelijansa häärivät Suomi-hankkeen todellisina työmyyrinä.

Miten opiskelet omalla kielelläsi, jos ei ole sanoja ja käsitteitä?

Luotiin suomalaisia sanoja ”sanamuukalaisuuksien” sijaan, mutta hyväksyttiin lainasanat silloin, kun ne sopivat hyvin suomeen ja niitä oli helppo johtaa uusiksi sanoiksi.

Aleksis Kivi loi kaunokirjallisuuden päälajeihin tasokasta taidetta. Bergbom sai suomenkielisen näytelmänsä, ja maa sai ensimmäisen suomenkielisen romaanin Seitsemän veljestä, jossa Kivi taiteen keinoin kuvasi koko romanttisen snellmanilaisen sivistysaatteen prosessin realistisissa olosuhteissa. Mestariteos! Kivi teki myös merkittävän runoelman.

Kanteletar kertoo paljon suomalaisesta naisesta. Tuosta luonnonvoimasta puski Minna Canth, tasa-arvon suuri matriarkka, joka opiskeli Kuopion kaupungin työväen tyttökoulussa jo suomeksi. Hänen ensimmäinen näytelmänsä Murtovarkaus hyväksyttiin Suomalaiseen Teatteriin Lönnrotin vielä eläessä. Yhteiskunnallisen muutoksen tuuli oli väkevä ja nopea!

Ilman tätä kehitystä itsenäisyys seuraavan vuosisadan alkupuolella olisi ollut mahdottomuus. Ilman Kalevalaa ei olisi itsenäisyyttä. Ilman Minna Canthia ei olisi itsenäisyyttä. Uusi lapsi demokraattisten valtioiden yhteyteen tarvitsi tämän kaiken. Yhtenäisyyden. Vaikka itsenäistymisen jälkeen haparoivassa demokratiassa alkoi julma rähinä, kulttuuripohja oli kestävä.

Kulttuuri on kaikkein pysyvintä, ja se säilyi. Muu on pelkkää pintaa. Kapinat, äärioikeistoliikkeet, kommunistiliikkeet, Nokiat, rallitähdet ja mäkihyppääjät tulevat ja menevät, mutta kulttuuri on kivijalka.

Ilman Aleksis Kiveä ei ole itsenäisyyttä.

Siksi on paikallaan kertoa, missä hallin hammas haukkuu tavallista kimakammin ja miten vieraat metsämiehet virittelevät ansojaan metsissämme.

Ehkä havainnollistava esimerkki (samanlaisia voisi koota paljon) kuvaa nykytilannetta parhaiten.

Kollegani Riitta Arvilommi sanoi 1990-luvulla, että ”kolmannen maailmansodan syttyessä HS on ainoa merkittävä lehti maailmassa, jonka etusivulla mainostetaan maksalaatikkoa”. Perjantain (8.10.2021) HS:n etusivu on maksalaatikkomainos. Maksalaatikko on hieno suomalainen perinneruoka. Kyllä sitä kelpaisi syödä ennen maailmanloppua. Itse pidän maksalaatikosta rusinoilla.

Ei siinä mitään. Kuitenkin se maailman humu, jolta veli Aleksis halusi rauhaa, esiintyy viiltävällä tavalla Saarioisten mainoksen kielessä. ”Limited Edition” saa irvistämään kuin pilaantunut rusina olisi osunut suuhun eikä ”Maksalaatikko Collection” ole raikkaampi ilmaisu. Tällä hallilla on selvästi vesikauhu. Kieliajattelu on saanut lyssaviruksen. Ei voi kuin sanoa, että tarvittaisiin kiireesti vahvempi kielitoimisto ja arvovaltaisempi kulttuuriväki, mutta kaupallinen maailma voisi ottaa myös asian omakseen.

Kaikki kunnia mainoksen kasvoille. Näyttäisikö keskellä oleva Jaajo Linnonmaa Simeonilta suomalainen perinneruoka kädessään. Ympärillä olevat nuoret ovat myös hauskoja. Olisivatko siinä Männistön Venla ja Jukolan Eero?

Epätoivoinen tulkinta taitaa olla… Epäilen, että Saarioisten markkinointiväki, joka väittää 10.10. vietettävän maailman maksalaatikkopäivää, toki tietää, että 10.10. on Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä mutta ne ovat sattuneesta syystä vähän toisarvoisia tämän Maksalaatikko Collection Limited Editionin takana. Odottakaamme silti vielä sunnuntaihin. Näemme ehkä uuden mainoksen, eräänlaisen kirjallisuuden päivän ja maksalaatikon koplauksen, jossa on Jukola-maksalaatikko.

Jos näin (ihannetapauksessa) olisi, moni toivoisi mainokseen puhdasta suomea. Rajoitettu erä. Valikoima.

Tuskin näemme.

Karkea piirros tästä tuli, mutta sepä on pakinan laki. Lisäksi näitä ajan muoteja vastaan painiessa voimat jo loppuvat, eikä tämä asia sivistyneesti selittämällä parane. Tulisipa uusi sukupolvi, vahva kuin Minna Canth, joka taistelee monien muiden päiväkohtaisten asioiden lisäksi myös suomen kielen puolesta eikä käperry poliittisesti ”asiallisena” koloonsa piipittämään aikana, jolloin suomalaisessa kaupungissa ja suomalaisessa ravintolassa suomalaiselle asiakkaalle suomenkielinen tai suomea osaava tarjoilija saattaa puhua englantia ja tuoda ruokalistan, johon on kaikki kirjoitettu englanniksi.

Perinneruokien puolesta ei tarvitse tapella, jos ne maistuvat hyviltä. Myydä niitä voi ja pitääkin. Aleksis saattaisi lounaillessaan haukata kimpaleen leipää, paistetun silakan ja ryypätä haarikosta piimää päälle.

Lepää rauhassa Aleksis Kivi, sinä joka kuvaat upeasti Eeroa Seitsemän veljeksen lopussa:

Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut. Hän tiesi sen rajat, sen meret, sen salaisesti hymyävät järvet ja nuo risu-aitoina juoksevat hongistoiset harjanteet. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen. Ja tästä kaikesta syntyi hänen tahtoonsa halua ja pyrkimistä kohden maamme onnea ja parasta.

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu