Pietari on rakennettu inkerinsuomalaisten luiden päälle
Yleisestikin sanotaan Venäjällä, että Pietarin kaupunki on rakennettu luiden päälle; minä korostankin, että inkeriläisten luiden päälle, koska koko kaupunki ja sen esikaupungit sijaitsevat Venäjän Inkerinmaan alueella.
Kun Pietari I päätti rakentaa Venäjän uutta pääkaupunkia Ruotsilta valloitetulle alueella, päästäkseen lopettamaan Moskovan konservatiiviseen perinteen, joka kesti vuosisatoja. Hän valitsi Nevan suistossa sijaitsevan Jänissaaren, jonne alettiin rakentaa linnoitusta. Sen perustamispäivä on 16. (27.) toukokuuta 1703 ja sitä pidetään kaupungin syntymäpäivänä. Koska Suuri Pohjan sota oli vielä käynnissä (1700 – 1721). Ennen kaikkea piti kiirehtiä rakentamaan linnoitusta, joka sai nimeksensä Pietari-Paavalin linnoitus.
Pietarin rakentaminen
Pietari on rakennettu niin innokkaasti ja keskittyneesti, että on vaikea löytää analogiaa ainakaan Venäjän historiassa. Työkenttä oli jättimäinen ja vauhtia täynnä. Valtava linnoitus kasvoi harppauksin ja samalla rakennettiin kaupungin tärkeimpiä rakennuksia. Ulkomaalta kutsuttiin insinöörejä ja saadakseen rakennusmateriaalia suoperäiselle maalle ja kivitalojen rakentamisen nopeuttamiseen oli kielletty kivirakennukset koko Venäjällä paitsi Pietarissa. Jokainen, joka tuli kaupunkiin joutui kuljettamaan mukanaan joitakin kiviä, tai maksamaan veroa.
Ja pian alkoi hahmottua tuleva kaupunki. Samalla rakennettiin merisatamaa ja nuori kaupunki otti vastaan hollantilaisen kauppa-aluksen jo marraskuussa 1703. Siitä hyvästä aluksen kapteeni sai 500 ruplan palkkion. Linnoituksen ja kaupungin rakentajat saivat palkkaa 1 rupla kuukaudessa.
Mutta tämä hämmästyttävä menestys oli vaatinut suurta vaivaa ja uhrauksia.
Jättimäiselle rakennustyömaalle tuotiin kymmeniätuhansia työntekijöitä ja koska alue oli Inkerinmaata, niin tietenkin käytettiin työvoimana myös paikallisia inkeriläisiä. Kaupungin rakentaminen imi itseensä monia inkerinsuomalaisten asuttamia kyliä ja niitten asukkaat varmaankin olivat orjatyöntekijöitä. Joittenkin lähteitten mukaan pelkästään nyky-Pietarin keskustan alueella oli noin 40 asuttua kylää.
Kymmeniä tuhansia maaorjia ja valtion talonpoikija kutsuttiin eri maakunnista. Joittenkin lähteitten mukaan Pietaria rakentamassa oli kaudella 1703-1717 yli 300 000 ihmistä.
Rakennustyömaalla vastaan tulivat metsän kaataminen, ylitsepääsemättömät suot, vesitulvat olivat vaarana jotka vahingoittivat työmaa-alueen rakennuspenkereitä ja -tarvikkeita, epidemiat… Palkkaa maksettiin 1 rupla kuukaudessa.
Varmaan olosuhteen olivat niin raskaita, että monet karkasivat työkentältä, jolloin tsaari määräsi vangitsemaan heidän kaikki perheen jäsenet, saadakseen karkurit palamaan takaisiin,
Pietarin kenraalikuvernööri A. Menshikov (ensimmäinen Pietarin kenraalikuvernööri oli myös siinä sivussa Inkerin maakunnan kenraalikuvernööri) raportoi A. Makaroville: ”Pietarhovin ja Strelnan työntekijöitä kuolee jatkuvasti, tänä kesänä yli tuhat ihmistä kuollut” .
Suurista uhrimääristä löytyy ristiriitaisia tietoja 30 000 sataan tuhanteen.
Joten kaupunki ja sen esikaupungitkin on rakennettu Inkeriläisten luiden päälle.
Mutta historia ja ihminen unohtaa huonot asiat. Pietari I muistetaan ikuisesti Pietari Suurena, joka perusti Venäjän uuden pääkaupungin myös uuden voimakkaan Venäjän ja avasi ikkunan Eurooppaan.
Kaupungin rakentaminen otti ja antoi.
1700-luvulla kaupungin kasvaessaan ja laajentuessaan, Pietarin läänin alueella tapahtui eri talouden alojen erikoistumista ja pääkaupungin asukkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi syntyi myös kokonaan uusia toimialoja. Inkerin suomalaiset hyötyivät tästä kehityksestä: kaupungissa oli paljon kysyntää maitotuotteille, vihanneksille ja hedelmille. Ennen rautatien rakentamista miehet saivat lisää tienestejä toimiessaan ajureina.
Pietari I alkoi myös venäläistää alueetta.
Joittenkin lähteitten mukaan jo 1800-luvun alussa hän pakkosiirsi Länsi-Inkeriin 20 isoa venäläistä kylää asukkaineen.
Aatelisto pian seurasi hänen esimerkkiään ja alkoi muuttaa maaorjia omille tiloille eri puolilta Venäjää. Hallitus avoimesti tuki tätä uudelleen sijoittamista… Vuonna 1748 viljelijät saivat oikeuden ottaa omistukseensa uutta maata, jos he asettavat siihen asumaan venäläisiä talonpoikia ja siten lisäävät venäläisen väestön määrää alueella.
Nopeasti kasvava venäläisen väestön ”maahanmuutto” jatkui koko 1800-luvun loppuun asti
Uskotaan, että vuosisadan vaihteessa määrä Venäjän Inkerinmaalla Suomea puhuva väestöä oli saman verran kuin venäjää puhuvaa
- Eli jo Pietari suuren aikana aloitettiin kovalla vauhdilla venäläistää Inkerinmaata, että saada suomensukuiset kansat alta pois!
Inkerin kansa on joutunut kamppailemaan
satoja vuosia olemassaolostaan tähän päivään asti ja on kokenut monta traagista kohtaloa aaltoineen joitten syvyyksiin kansa oli lähes täysin vajonnut, kunnes viimeisetkin inkeriläisten rippeet Venäjä onnistui Suomen avulla siirtämään pois alueelta paluumuuttoprosessin nimissä.
Inkerin maa on nyt tyhjennetty inkerinsuomalaisista ja täysin venäläistetty! Se on fakta!
Sitä, mitä ei onnistunut tekemään edes Stalin, teki Mauno Koivisto Yle Kakkosessa huhtikuussa 1990 rinnastaessaan Inkerinsuomalaiset Ruotsin ja Amerikan paluumuuttajiin. Hän avasi leveästi portit Suomeen.
Tuskin kukaan meistä oli todellinen ”paluumuuttaja”! – Olimme tavallisia Venäjän Ingermanlandian asukkaita; siellä syntyneet, siellä asuneet ja siellä kärsineet.
Lähteitä:
– Прибалтийско-финские народы. Составитель Мауно Ёокипии. Издательство ”Атеена” Ингерманландцы в тени Санкт-Петербурга / Inkerin suomalaiset Sankt-Peterburgin varjossa
– Venäjänkielinen wikipedia
Onhan tuossa kuitenkin se, että Koivisto ei tietääkseni pakkosiirtänyt ketään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Koivisto pakkosiirtänytkään ketään, vaan toimi Neuvostoliiton tahdon mukaan, koska suomenkielisten neuvostokansalaisten keskuudessa alkoi perestroikan seurauksena kova kansan nousu just rajan pinnalla, joka piti pysäytää ja tehdä loppu suomenkielisille kansalaisille ja siirtää ne pois hinnalla millä tahansa.Ei paljon tarvittu kun avattiin portit Suomeen, jonne kansa riensi paremman elämän toivossa!
Näin rauhanomaisesti tapahtui kansanmurha!
Ilmoita asiaton viesti
En myöskään ymmärrä tuota Koiviston syyllistämistä. Jos hän olisi sanonut, että inkeriläisillä ei ole tänne mitään asiaa, niin hän olisi päinvastoin toiminut saman perinteeen jatkajana kuin Neuvostoliittoon pakottaminen merkitsi inkeriläisille sodan jälkeen.
Sinänsä ansiokas kirjoitus ja sen pääsanoma venäläisten valloittamien alueiden venäläistämispolitiikasta on tärkeä. Ensin valloitetaan maat, sitten ne puhdistetaan etnisesti ja sitten onkin aika siirtää rajaa uudelleen, jotta ”pidetään huolta venäläisten turvallisuudesta”. Eiköhän se Viipurinkin turvallisuuden takaaminen kohta ala edellyttää rajan siirtoa.
Mutta toistan vielä: jos jonkin kansan saama vapaus muuttaa pois asuinsijoiltaan on mielestäsi etnistä puhdistusta ja kansan tuohoamista, niin jokin mättää logiikassasi pahoin. Saavathan suomalaisetkin muuttaa Ruotsiin eikä siitä Kalle Kustaata syytetä Suomen kansan tuhoamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein Johan Lom!
Tosin suomenkieli on kitketty pois seuraavasta sukupolvesta.
Minkä nimityksen tälle operaatiolle sitten haluaakin itsekukin antaa.
Olisiko ”todellinen pakkoruotsi” oikea?
Ilmoita asiaton viesti
8.7.2012 20:06 Johan Lom kirjoitti :”…jokin mättää logiikassasi pahoin.”
– Eniten mättää mielestäni jokin pahoin tässä koko paluumuuttoprosessissa!Totuus tästäkin asista tulee koskaan julki.
Itse Mauno Koivisto vetoaa Ruotsin vallan aikoihin : ”Inkeriläiset ovat suomalaisia, Koivisto sanoi. Heidän esi-isänsä ovat aikoinaan Ruotsin vallan toimesta sinne siirrettyjä, ja he ovat siellä monia kokeneet” (Pekka Hakala. Hs haastattelu 6.2.2011″Inkeriläisten tarina kosketti”) . Mielestäni olikin todella ajankohtaista ”puuttua” Ruotsin vallan aikaisiin asioihin!
Muut läsnäolijat poliitikot Suomessa ”ei muista mitään” niin kuin myös silloinen KGB:n Helsingin-päällikkö Feliks Karasev. ”Oikeammin Karasov, alkuperäiseltä sukunimeltään Sutyrin, on 81 vuotias Neuvostoliiton ulkomaantiedustelun veteranikenraali. Niin että kenen idea paluumuutto oli? ”Oioi” Karasev vastaa (puhelimeen toimittajalle)”Se oli siihen aikan kun isä lampun osti.En muista, en muista sellaista. En muista, että olisin keskustellut jonkun kanssa” ( Hs 6.2.2011 Pekka Hakala).
Vaikkakin samassa ylempänä mainitussa Hs kirjoituksessa tuodaan esille tohtori Kimmo Rentolan vuonna 2009 ilmestyneestä suojelupoliisin historikista ”Ratakatu 12″ seuraavaa tietoa : ” ”Inkeriläisten maahanmuutto tuli esiin ”suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Tiitisen ja KGB:n Helsingin-päällikön Feliks Karasevin keskustelussa 2. kesäkuuta 1988.”,
joten totuus on hämärän peiton takana!
Kansan rauhanomainenkin ja vapaaehtoinen siirto paikasta toiseen on vähiten etnistä puhdistusta, mutta kun repäistään koko kansa juuriltan ”tarjoamalla porkkanaa” on koko kansan tuhoamista.
Ilmoita asiaton viesti
”kun repäistään koko kansa juuriltan ”tarjoamalla porkkanaa” on koko kansan tuhoamista.”
Periaatteelliselta ja moraaliselta kannalta katsottuna porkkanan tarjoamista ei koskaan voi pitää vääränä. Varsinkin sellaisella perusteella, että kansa on saanut kärsiä. Niihin aikoihinhan julkaistiin joitakin elämänkertaromaaneja, joissa inkeriläisvanhukset kertoivat kovasta elämänkohtalostaan (esim. Maria Kajava, Pitkä Taival) ja ne saavuttivat Suomen kansan sydämissä aivan erityisen sympatian. Koiviston lausunto upposi siis ajallisesti otolliseen maaperään.
Logiikkasi tavallaan lähtee siitä, että Neuvostoliitto oli niin hirmuinen helvetin esikartano, että jokainen, joka saa mahdollisuuden sieltä muuttaa pois, myös tuota mahdollisuutta käyttää ja siksi sellaisen mahdollisuuden tarjoaminen on käytännössä sama asia kuin etninen puhdistus.
Tietysti asiaa voidaan tarkastella myös tällaiselta pragmaattiselta kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Tiitisen mukaan Koivisto toimi niin kuin toimi KGB:n pyynnöstä.
Eli Koivisto oli KGB:n sätkynukke tässäkin kysymyksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että KGB tai Neuvostoliiton hallitus/politbyroo oli asian takana, mutta kun kyseessä oli muuttovapauden tarjoaminen, ei painostus tai pakottaminen, niin asiassa ei sinänsä ollut mitään väärää.
No, tietysti kun puhutaan Neuvostoliitosta, niin moisen vapauden suominen oli niin erikoista, että käytännössä se toki merkitsi sitä, että vapautta myös hyödynnettiin. Neuvostoliittohan oli valtio, jossa vielä sen luhistumiseen asti oli voimassa sisämaan passit ja passittomat kolhoositalonpojat, jotka eivät saaneet matkustaa minnekään, vaan ainoastaan kuljailla kylänsä raitilla.
Ilmoita asiaton viesti
Koko Suomeen muuttamisen peruste oli täysin väärä. Kysyttiin vain jonkin isovanhemman ns. etnisyyttä eikä esim. suomen kielen taitoa. Parempi olisi ollut ottaa suomea taitavia venäläisiä kuin näitä ns. inkeriläisiä ja heidän jälkeläisiän.
Mitä tulee ns. suomalaisten kunniavelkaan. Sitä tuskin oli olemassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti Väänänen: Kunniavelka tarkoitti tässä yheydessä eräiden suomettmispoliitikkojen huonoa omaatuntoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kymmenientuhansien inkeriläisten pakottaminen Neuvostoliittoon Stalinin kidutettaviksi oli sellainen asia, että siitä syntyi kunniavelka. Koivisto esitti vain pääperiaatteen, muut lähtivät sitä toteuttamaan ja siinä toteutuksessa meneteltiin väärin.
Viola kiukuttelee täällä, että hänelle annettiin mahdollisuus muuttaa Suomeeen. Onko sellaisessa mitään järkeä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos suomalaiset ottivat neuvostokansalaisia, jotka olivat saksalaisten miehittämillä alueilla, vastaan, niin tuleeko siitä mitään kunniavelkaa?
En itse usko mihinkään muuhun kunniavelkaan, kuin niiden neuvostokansalaisten osalta, jotka taistelivat Suomen puolella, ja jotka luovutettiin Nl:ään. Näitä kaikkia veteraaneja Koiviston kutsu ei kuitenkaan koskenut.
Saksalaisten vallan olleet inkeriläiset olisivat kuitenkin joutuneet NL:n kostotoimien kohteeksi. Ryssien ja suomalaisten kommunistien konnuksiista ei tule Suomea syyllistää.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä olivat etniset suomalaiset, jotka eivät olleet Neuvostoliiton herrakansaa venäläisiä, sen lähempänä kuin kukaan meistä. Suomen hallitus, eivät kommunistit, passsittivat heidät takaisin vasten tahtoaan Neuvostoliitton, jossa kaikki muut joutuivat Siperiaan paitsi ne, jotka tapettiin.
Osa inkeriläisistä pääsi pakoon Ruotsiin ja osaa ammuttiin rautatieasemalla jalkoihin, jotta heidät olisi saatu junaan. Eikö todellakaan kunniavelkaa?
Ilmoita asiaton viesti
Johan Lom,
Minkähänlaisen kohtalon nämä Suomesta NL:ään pakotetut inkeriläiset olisivat kokeneet, jos olisivat jääneet sakslaisten armoille? Suomi kuitenkin tarjosi heille väliaikaisesti kohtuullisen hyvät oltavat.
Ehkäpä kuitenkin Suomi olisi voinut ottaa takaisin näitä NL:ään luovutettuja humanitäärisistä syistä johtuen. Näin ei olisi tarvinnut ottaa vastaan NL:n riveissä taistelleita kuin nyt mahdollisesti tehtiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti heillä oli Suomessa turvallisemmat oltavat kuin sotatantereella, mutta eivät ne saksalaiset varsinaisesti inkeriläisiä varmaankaan olisi vainonneet eivätkä vainonneetkaan. Jäihän heitä sinne kotiseuduilleenkin.
Neuvostoliiton riveissä taistelivat inkeriläiset niinkuin muutkin neuvostoliittolaiset eikä heiltä kysytty haluavatko he taistella Suomea vastaan. Luovutus Neuvostoliittoon oli massiivinen operaatio, aivan jotain muuta kuin vaikkapa ”Luovutetut” -teoksesa kerrotut muutama tusina juutalaista, jotka hatarin todistuksin on osoitettu luovetuksi Saksalle. Eikä Stalinille luovuttaminen ollut pätkääkään humanitaarisempaa kuin natseille luovuttaminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Neuvostoliiton riveissä taistelivat inkeriläiset niinkuin muutkin neuvostoliittolaiset eikä heiltä kysytty haluavatko he taistella Suomea vastaan.”
Nyt kuitenkin on otettu Suomeen asumaan mm. desanttien venäläistyneitä jälkeläsiä (eli täysiä r*siä). Myöskin tämän plokin kirjoittaja Viola Heistonen on sukulaisineen tiettävästi ollut koko jatkosodan ajan NL:ssä, ja nyt hän ei ole tyytyväinen eloonsa Suomessa. Olisiko ollut syytä jo alunperin rajoittaa inkeriläistulvaa Suomeen?
Ilmoita asiaton viesti
8.7.2012 20:21 Pertti Väänäselle.
Komsomoljskaja pravda-lehti kommenttoi Koiviston haastattelua 6.2.2011 Helsingin sanomissa ja pravda lehtikirjoituksen mukaan (vapaamuotoisesti käännettynä): ”Presidentti Koivisto on ehkä eniten kyseenalainen poliittinen persoona Suomessa.Hänen tarkoituksena oli rakentaa erityissuhde Neuvostoliittoon, jota sanotaan ”suomettumiseksi”.
Lähde: Komsomoljskaja pravda. Arhiv. Politikka.
Ilmoita asiaton viesti
(kirjautuminen facebookin kautta)
Pertille: Jos en väärin muista niin inkerinsuomalaisten tulkinta kolmanteen tai nyt jo neljänteen polveen asti suomalaisiksi johtui yksinomaan taannoisesta presidentti Mauno Koiviston linjauksesta.
Mauno Koivisto nimenomaisesti oli sitä mieltä, että lapsenlapset ovat myös täysiä suomalaisia vaikka olivatkin ummikkovenäläisiä kielitaitoa myöten.
Myöhemmin Mauno Koivisto on kiistänyt sanoneensa mitään vaan häntä oli mielestään tulkittu väärin. Jostain syystä kuitenkin presidentin valesanominen on jäänyt voimaan. Varmaan presidenttinä ei kannattaisi antaa monimielisiä ja tulkinnanvaraisia lausuntoja, joita sitten joudutaan lehdistössä pohtimaan, että mitähän se tarkoitti.
Korjatkaa jos muistan väärin.
Eikä minulla inkerinsuomalaisia vastaan mitään ole, tuossa naapurissakin asuu tosi mukava mummo inkeristä ja ihan suomea puhuu, että voidaan tervehtää ja vaihtaa muutama sana silloin tällöin kohdatessa.
PS: Ei ihme että Pietari on pysynyt noin kauan pystyssä, sillä sehän on rakennettu suomalaiselle luustolle.
Ilmoita asiaton viesti
9.7.2012 10:11 Johan Lom kirjoitti: ”Logiikkasi tavallaan lähtee siitä, että Neuvostoliitto oli niin hirmuinen helvetin esikartano, että jokainen, joka saa mahdollisuuden sieltä muuttaa pois, myös tuota mahdollisuutta käyttää ja siksi sellaisen mahdollisuuden tarjoaminen on käytännössä sama asia kuin etninen puhdistus.
Tietysti asiaa voidaan tarkastella myös tällaiselta pragmaattiselta kannalta.”,
– niin tarkastellankin. Neuvostoliitto ei halunnut aikanaan päästää ketään maasta pois ja erityisesti ”seulottiin” suomenkielisiä matkustamisesta Suomeen ja yhtäkkiä annetaan mahdollisuus lähteä sankoin joukoin mihin muuhunkaan kuin Suomeen, niin kansa tietenkin riemastui.
Nyt siis Suomeen on muuttanut Neuvostoliitosta/Venäjältä lähes 60 000 henkilöä, joista noin 70% on inkerin suomalaisia.
Sirtolaisinstituutin tutkimuksen mukaan viimesodan jälkeisenä aikana Neuvostoliiton alueella oli 51 808 suomalaisia. Ei ole vaikea laskea, että 42 000 on muuttanut Suomeen, joten mitä sinne on jäänyt ympäri Venäjää?
Ilmoita asiaton viesti
Asialle ei oikeastaan voi mitään. Edelleen olen sitä mieltä, että ”paluumuuton” salliminen oli humanitaarista. Historia kulkee kulkuaan ja kansat tulevat ja menevät ollen milloin minkinlaisen kohtalon alaisena. Aikoinaan inkeriläisten esi-isät todennäköisesti lähes pakkosiirrettiin Itämeren sopukkaan, jotta Ruotsi olisi saanut oikeutuksen kutsua sitä aluetta legitiimisti omakseen, Ortodoksiset karjalaiset pakenivat sekalaisena laumana kohti etelää.
Olen itsekin mieleltäni nostalginen ja hyvin kiinnostunut kansojen sekä heidän puhumiensa kielten kohtalosta. Mutta mihin aikakauteen sitten se historian ”pysäyttäminen” tulisi naulita? Nyt esimerkiksi Karjalan kannaksella asuu melkein pelkästään venäläisiä tai muita slaaavilaisia venäläisten sukulaiskansoja. Jos alue palautettaisiin Suomelle ja he lähtisivät tai heidät lähetettäisiin sieltä itään, niin tilanne olisi jälleen analoginen sen kanssa, että kansan elinsijat puhdistetaan etnisesti.
Kimuranttteja moraalikysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tuntuu, että lähdettyään mukaan STP:n porukoihin, Violalle ei ole lainkaan epäselvää, kummalla puolen rajaa pahuus asuu. Kuten yltäkin saamme lukea, mm. Mauno Koivisto on suorittanut ”kansanmurhan”. Se vaan ei edelleenkään aukea minulle STP-leirin logiikassa, että kuinka kommunistit voivat ihailla nykyistä järjestelmää Venäjällä.
Viola, suorittiko Stalin etnisiä puhdistuksia tai kansanmurhaa? Suoritettiinko Suomen luovuttamilla alueilla ”kansanmurha” Suomen vaiko Neuvostoliiton toimesta?
Ilmoita asiaton viesti
8.7.2012 22:32 Pertti Väänänen kirjoitti : ”…Myöskin tämän plokin kirjoittaja Viola Heistonen on sukulaisineen tiettävästi ollut koko jatkosodan ajan NL:ssä, ja nyt hän ei ole tyytyväinen eloonsa Suomessa. Olisiko ollut syytä jo alunperin rajoittaa inkeriläistulvaa Suomeen?…
– Ei olisi pitännyt aloittaakaan inkeriläistulvaa Suomeen!
Yli 20 vuotta sitten Suomeen muuttaneena voin todeta, että Suomi ei onnistunut hyödyntää meidän osaamistamme, työpanostamme eikä koulutustamme! Ehkä paluumuutto oli kiireellisesti tehty ja huonosti valmisteltu ja sanoisin jopa virheellinen.
Meillä ehkä olisi ollut vielä mahdollisuus ainakin yrittää siellä omilla kotiseuduilla taistella ihmisarvon elämän puolesta.
Raskasta oli siellä, mutta täällä Suomessa meitä pidetään myös toisen luokan kansalaisina ja inkeriläiset paluumuuttajat Väestöliiton mukaan kuuluvat etnisiin venäläisiin. Jopa meidän suomalaisuus täällä pyyhitään pois!?
Jos kiinnostaa, niin linkki puheenvuoro kirjoitukseni ”Nouse Inkeri” löytyy alempana.
Olkaa hyvä! Пожалуйста!
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86430-nouse…
Ilmoita asiaton viesti
8.7.2012 20:32 Pertti Väänänen kirjoitti :”Koko Suomeen muuttamisen peruste oli täysin väärä. Kysyttiin vain jonkin isovanhemman ns. etnisyyttä eikä esim. suomen kielen taitoa. Parempi olisi ollut ottaa suomea taitavia venäläisiä kuin näitä ns. inkeriläisiä ja heidän jälkeläisiän.”,
– kiitos ”kunniasta” ns.inkeriläisä kohtaan!
Tuntuukin siltä, että Suomessa käytännössä ruohonjuuri tasolla kunnioitetaan enemmän venäläisiä ja jopa mielistellään heille (oma näkemykseni) ja inkeriläisiä enemmän halveksitaan ja jopa rys..llään.
Mielestäni siksi kaikki Neuvostoliitosta/Venäjältä muuttaneet luokitaan Suomessa ”venäjänkielisiin” tai nyt jo ”etnisiin venäläisiin” vaikka suurempi osaa tuli Suomeen paluumuuttaja-statuksella.
Mitä tulee etnisyyten kysymisestä, niin tuntuu siltä, että Suomella oli kova halu saada mitä enemmän ns. inkeriläisiä, koska paluumuutto-statuksen sai henkilö, joka neuvostoaikaisen asiakirjojen mukaan pystyi osoittamaan, että hänen neljästä isovanhemmastaan ainakin yksi oli suomalainen.
Ilmoita asiaton viesti
8.7.2012 20:56 Johan Lom kirjoitti :”Viola kiukuttelee täällä, että hänelle annettiin mahdollisuus muuttaa Suomeeen. Onko sellaisessa mitään järkeä?”,
– Näen järkevyyttä siinä, että tuon esille oman mielipiteeni Inkerin kansan kohtalosta, käyttäen sananvapautta perustuslain mukaan.
Tuntuukin siltä, että te kiukuttelette minulle, miksi en ole hiljaa ja nöyräästi tyytyväinen siihen, että edes sain tulla tänne.
Itse henkilökohtaisesti olenkin pettynyt siihen miten inkeriläisille kävi tässä viimeisessä siirtoaallossa!
Ilmoita asiaton viesti
9.7.2012 15:42 Jooel Jaakkola kirjoitti:”Viola, suorittiko Stalin etnisiä puhdistuksia tai kansanmurhaa? Suoritettiinko Suomen luovuttamilla alueilla ”kansanmurha” Suomen vaiko Neuvostoliiton toimesta?”
-niin, Stalinin terrorin aikana pakkosiirtoaallon mukana karkotettiin vakituisilta asuinpaikoiltaan väkivaltaisesti joidenkin arvioiden mukaan 1930-luvun loppuun menneessä noin 50 000 henkilöä, jotka hajaantuivat ympäri Venäjää eniten Siperian suuntan. Tuolloin tekosyynä käytettiin neutraalin rajavyöhykkeen laajentamista.
Eli suomea puhuva kansa Venäjän ja Suomen rajan vyöhykeellä ei ollut neitraali! se piti saada alta pois!Stalinin aikana oli yritys tuhota kansa fyysisesti, mutta ei onnistunut täydellisesti.
Nyt paluumuuttoprosessi ilman verenvuotoa ja väkivaltaa sai ”siistittyä” Venäjän rajavyöhykkeen neutraaliksi!
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä inkerinsuomalaisten paluumuutto-asiassa on mielenkiintoisia käänteitä, mutta mielestäni sitä ei ole vielä tutkittu niin että voitaisiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Venäjän tilanne oli tuolloin kaoottinen. Toki on mahdollista, että Venäjä halusi inkeriläisistä eroon, mutta maalla oli paljon pahempiakin ongelmia. KGB on saattanut olla asiassa aktiivinen, riippumatta siitä oliko se muuttoliikkeen alullepanija. Välttämättä ei kuitenkaan ollut mitään suurta suunnitelmaa, asiat saattoivat edetä omalla voimallaan.
Koiviston lausunto inkeriläisistä paluumuuttajina on historiallinen tosiasia. Toisaalta asiasta päättäminen ei kuulunut presidentin toimivaltaan, joten tätäkin puolta pitäisi tutkia tarkemmin ennen kuin hutkitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jan Gustafsson.
Henkilökohtaisesti en ole minkäänlaisia johtopäätöksiä tekemässä vaan näen tarvetta tuoda esille näkemystäni asiasta, koska itse olen Neuvostoliitosta Suomeen lähtenyt paremman elämän perässä. Kuitenkin tulin töihin.
Asiassa ihmetyttää se kuinka pelkkä presidentin lausuma johti siihen, että paluumuuttoprosessi lähti liikkeelle ilman mitään virallista päätöstä. En tiedä oliko sitä olemassakaan tai milloin olisi tehdy?
Ei mielestäni paluumuutto tuonut Suomeen ”kärsineitä” inkeriläisiä, joille Koiviston mukaan Suomi olisi ollut ”kunniavelkaa” vaan loi uuden venäjänkielisen vähemmistön, johon sulautettiin inkeriläiset.
Ilmoita asiaton viesti