Pietari on rakennettu inkerinsuomalaisten luiden päälle

Yleisestikin sanotaan Venäjällä, että Pietarin kaupunki on rakennettu luiden päälle; minä korostankin, että inkeriläisten luiden päälle, koska koko kaupunki ja sen esikaupungit sijaitsevat Venäjän Inkerinmaan alueella.

Kun Pietari I päätti rakentaa Venäjän uutta pääkaupunkia Ruotsilta valloitetulle alueella, päästäkseen lopettamaan Moskovan konservatiiviseen perinteen, joka kesti vuosisatoja. Hän valitsi Nevan suistossa sijaitsevan Jänissaaren, jonne alettiin rakentaa linnoitusta. Sen perustamispäivä on 16. (27.) toukokuuta 1703 ja sitä pidetään kaupungin syntymäpäivänä. Koska Suuri Pohjan sota oli vielä käynnissä (1700 – 1721). Ennen kaikkea piti kiirehtiä rakentamaan linnoitusta, joka sai nimeksensä Pietari-Paavalin linnoitus.

Pietarin rakentaminen

Pietari on rakennettu niin innokkaasti ja keskittyneesti, että on vaikea löytää analogiaa ainakaan Venäjän historiassa. Työkenttä oli jättimäinen ja vauhtia täynnä. Valtava linnoitus kasvoi harppauksin ja samalla rakennettiin kaupungin tärkeimpiä rakennuksia. Ulkomaalta kutsuttiin insinöörejä ja saadakseen rakennusmateriaalia suoperäiselle maalle ja kivitalojen rakentamisen nopeuttamiseen oli kielletty kivirakennukset koko Venäjällä paitsi Pietarissa. Jokainen, joka tuli kaupunkiin joutui kuljettamaan mukanaan joitakin kiviä, tai maksamaan veroa.

Ja pian alkoi hahmottua tuleva kaupunki. Samalla rakennettiin merisatamaa ja nuori kaupunki otti vastaan hollantilaisen kauppa-aluksen jo marraskuussa 1703. Siitä hyvästä aluksen kapteeni sai 500 ruplan palkkion. Linnoituksen ja kaupungin rakentajat saivat palkkaa 1 rupla kuukaudessa.

Mutta tämä hämmästyttävä menestys oli vaatinut suurta vaivaa ja uhrauksia.

Jättimäiselle rakennustyömaalle tuotiin kymmeniätuhansia työntekijöitä ja koska alue oli Inkerinmaata, niin tietenkin käytettiin työvoimana myös paikallisia inkeriläisiä. Kaupungin rakentaminen imi itseensä monia inkerinsuomalaisten asuttamia kyliä ja niitten asukkaat varmaankin olivat orjatyöntekijöitä. Joittenkin lähteitten mukaan pelkästään nyky-Pietarin keskustan alueella oli noin 40 asuttua kylää.

Kymmeniä tuhansia maaorjia ja valtion talonpoikija kutsuttiin eri maakunnista. Joittenkin lähteitten mukaan Pietaria rakentamassa oli kaudella 1703-1717 yli 300 000 ihmistä.

Rakennustyömaalla vastaan tulivat metsän kaataminen, ylitsepääsemättömät suot, vesitulvat olivat vaarana jotka vahingoittivat työmaa-alueen rakennuspenkereitä ja -tarvikkeita, epidemiat… Palkkaa maksettiin 1 rupla kuukaudessa.

Varmaan olosuhteen olivat niin raskaita, että monet karkasivat työkentältä, jolloin tsaari määräsi vangitsemaan heidän kaikki perheen jäsenet, saadakseen karkurit palamaan takaisiin,

Pietarin kenraalikuvernööri A. Menshikov (ensimmäinen Pietarin kenraalikuvernööri oli myös siinä sivussa Inkerin maakunnan kenraalikuvernööri) raportoi A. Makaroville: ”Pietarhovin ja Strelnan työntekijöitä kuolee jatkuvasti, tänä kesänä yli tuhat ihmistä kuollut” .

Suurista uhrimääristä löytyy ristiriitaisia tietoja 30 000 sataan tuhanteen.

Joten kaupunki ja sen esikaupungitkin on rakennettu Inkeriläisten luiden päälle.

Mutta historia ja ihminen unohtaa huonot asiat. Pietari I muistetaan ikuisesti Pietari Suurena, joka perusti Venäjän uuden pääkaupungin myös uuden voimakkaan Venäjän ja avasi ikkunan Eurooppaan.

Kaupungin rakentaminen otti ja antoi.

1700-luvulla kaupungin kasvaessaan ja laajentuessaan, Pietarin läänin alueella tapahtui eri talouden alojen erikoistumista ja pääkaupungin asukkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi syntyi myös kokonaan uusia toimialoja. Inkerin suomalaiset hyötyivät tästä kehityksestä: kaupungissa oli paljon kysyntää maitotuotteille, vihanneksille ja hedelmille. Ennen rautatien rakentamista miehet saivat lisää tienestejä toimiessaan ajureina.

Pietari I alkoi myös venäläistää alueetta.

Joittenkin lähteitten mukaan jo 1800-luvun alussa hän pakkosiirsi Länsi-Inkeriin 20 isoa venäläistä kylää asukkaineen.

Aatelisto pian seurasi hänen esimerkkiään ja alkoi muuttaa maaorjia omille tiloille eri puolilta Venäjää. Hallitus avoimesti tuki tätä uudelleen sijoittamista… Vuonna 1748 viljelijät saivat oikeuden ottaa omistukseensa uutta maata, jos he asettavat siihen asumaan venäläisiä talonpoikia ja siten lisäävät venäläisen väestön määrää alueella.

Nopeasti kasvava venäläisen väestön ”maahanmuutto” jatkui koko 1800-luvun loppuun asti

Uskotaan, että vuosisadan vaihteessa määrä Venäjän Inkerinmaalla Suomea puhuva väestöä oli saman verran kuin venäjää puhuvaa

  • Eli jo Pietari suuren aikana aloitettiin kovalla vauhdilla venäläistää Inkerinmaata, että saada suomensukuiset kansat alta pois!

Inkerin kansa on joutunut kamppailemaan

satoja vuosia olemassaolostaan tähän päivään asti ja on kokenut monta traagista kohtaloa aaltoineen joitten syvyyksiin kansa oli lähes täysin vajonnut, kunnes viimeisetkin inkeriläisten rippeet Venäjä onnistui Suomen avulla siirtämään pois alueelta paluumuuttoprosessin nimissä.

Inkerin maa on nyt tyhjennetty inkerinsuomalaisista ja täysin venäläistetty! Se on fakta!

Sitä, mitä ei onnistunut tekemään edes Stalin, teki Mauno Koivisto Yle Kakkosessa huhtikuussa 1990 rinnastaessaan Inkerinsuomalaiset Ruotsin ja Amerikan paluumuuttajiin. Hän avasi leveästi portit Suomeen.

Tuskin kukaan meistä oli todellinen ”paluumuuttaja”! – Olimme tavallisia Venäjän Ingermanlandian asukkaita; siellä syntyneet, siellä asuneet ja siellä kärsineet.

Lähteitä:
– Прибалтийско-финские народы. Составитель Мауно Ёокипии. Издательство ”Атеена” Ингерманландцы в тени Санкт-Петербурга / Inkerin suomalaiset Sankt-Peterburgin varjossa
– Venäjänkielinen wikipedia

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu