Vetoomus Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille

Vetoomus Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille

Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkostomme on nimensä mukaisesti sitä mieltä, että vammaisten ihmisten ongelmia on tarkasteltava entistä enemmän ihmisoikeuksien näkökannalta. Erityisesti olemme huolestuneet siitä, että ylilääkitystä ja tapaamisrajoituksia ei vielä selvästi tunnisteta pakkokeinoiksi.

Hyvä peruspalveluministeri,

tammikuussa käydessämme luonanne kerroitte kiinnittäneenne ministeriönne itsemääräämisoikeustyöryhmän huomiota ylilääkitykseen. Mutta työryhmän jäsen Viveca Arrhenius on julkisuudessa todennut, että ylilääkitykseen ei työryhmä ota kantaa, koska ”Lääkitys on aina lääkärin määräämää” (Hämeen Sanomat 18.6.2012). Kuitenkin lääkäri jopa saattaa määrätä lääkkeet potilasta näkemättä, laitoksen henkilöstön toiveiden mukaisesti. Tämä on tullut esiin esimerkiksi maaliskuussa Keravalla Keski-Uudenmaan Vammaismessujen kanssa järjestämässämme seminaarissa Ylilääkinnän kipupisteet.

Ministeriönne itsemääräämisoikeusseminaarissa 5.6.2012 selvisi, että tapaamisrajoituksia käsiteltäisiin työryhmässä vain omaisuuden haltuunottona, esimerkiksi kännykän poisottona.

Kun edustajamme osallistuivat tuohon STM:n seminaariin, he yllättyivät siellä esitetyistä linjauksista, erityisesti itsemääräämisoikeustyöryhmän jäsenen Håkan Stoorin alustuksessa ”Itsemääräämisoikeuden rajoitukseen liittyvistä oikeusturvakysymyksistä”. Olemme toimittaneet tästä kannanottomme suoraan myös työryhmälle.

Pakkokeinolain valmistelu lopetettava

Emme voi hyväksyä itsemääräämisoikeustyöryhmän lakiluonnoksessa esitettyä pakkokeinojen laajaa soveltamista. Siksi olemmekin esittäneet, että asiakkaan perusoikeuksien rajoittamisehdotusten valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä tulee lopettaa ja sen sijaan siirtyä valmistelemaan tuetun päätöksenteon lakisääteistämistä Suomessa. Nythän itsemääräämisoikeuden vahvistaminen näyttää jääneen työryhmän työssä sivuun.

Pohjaa tuetun päätöksenteon lakisääteistämiselle on jo STM:n tilaamassa Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuoren selvityksessä ”Tuetun päätöksenteon kehittäminen Suomessa” (www.vane.to/images/stories/TUETTUPAATOKSENTEKO31­122010.pdf). Itsemääräämisoikeusseminaarissa kaivattiin jotain valmista aineistoa.

Koska YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin esteenä

on kehitysvammalain pakkokeinopykälä 42, ehdotamme. että tuo pykälä poistetaan ja sovelletaan myös kehitysvammaisiin henkilöihin perustuslakia.

Itsemääräämisoikeustyöryhmän työ on osa kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. ”Käytännön ongelmana on, että yleiset periaatteet ja käytännön arki jäävät herkästi toisistaan irrallisiksi”, totesi eduskunnan lakivaliokunta vuonna 2009 lausunnossaan Valtioneuvoston selonteosta Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (LaVL 28/2009). Vetoamme teihin, hyvä peruspalveluministeri, että näin ei tarvitsisi todeta enää, kun valtioneuvosto antaa eduskunnalle ihmisoikeuspoliittisen selontekonsa eduskuntavaalikauden lopulla.

Miten vammaislakien yhdistäminen etenee?

Kerroitte meille tammikuussa, että vammaislainsäädännön uudistaminen oli tarkoitus aloittaa jo tänä keväänä, sosiaalilainsäädännön uudistamisesitysten selvittyä.

Miten tulee ratkaistavaksi laitosrakenteen purkaminen, erityishuoltopiirijaon purkaminen, kehitysvamma-alan erityisosaamisen ja kehitysvammalääketieteen osaamisen siirtäminen kunnallisiin ja valtakunnallisiin palveluihin?

Mielestämme erityishuollon ja kehitysvammalääketieteen osaaminen tulee keskittää sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille tai yhteistoiminta-alueille. Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskusten tulee toimia terveydenhuollon alaisuudessa, jolloin niiden palveluihin pääsee terveydenhuollon lähetteellä.

Laitosasumisesta

tulee mielestämme päästä kokonaan pois. Monivammaisten, vaikeavammaisten ja hyvin haastavasti käyttäytyvien henkilöiden asuminen tulee järjestää pienissä avohoidon yksiköissä terveydenhuollon alaisuudessa, kotisairaalatoimintaa käyttäen.

Kehitysvammaisuuteen ja autisminkirjoon pätevöityneitä terveyspalveluja on ollut vaikeata löytää sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidossa sekä kehitysvammapsykiatrian että neuropsykiatrian osaamista on ollut useimmiten vain erityishuollon palveluissa, joihin on tarvittu kunnan kehitysvammahuollon tai vammaishuollon maksusitoumus.

Kehitysvammalääketieteen

osaamisen vahvistamiseksi olisi perustettava professuuri, lääkärikoulutukseen lisättävä muutaman viikon opintojakso sekä edistettävä tutkimusta.

Hyvä peruspalveluministeri, ehdotamme, että perustaisitte työryhmän selvittämään kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämistä lakimuutosten yhteydessä. Ehdotamme työryhmään kehitysvammapsykiatrian, autisminkirjon neuropsykiatrian, hauraiden ja vammaisten ihmisten lääkehoidon asiantuntijoita sekä omaisten edustusta.

Kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden ylilääkityksen ongelmat tulee selvittää tutkimuksilla, kuten vanhusten ylilääkitysongelman kohdalla on toimittu.

Laki kaltoinkohdeltuun puuttumisesta

Aikuistuvien vammaisten haastavaa käyttäytymistä erityisen helposti hoidetaan pelkästään lääkityksellä. Omaiset ovat arkoja puuttumaan ylilääkitykseen, koska siitä voi olla seurauksena yhteydenpidon rajoituksia. Ruotsin mallin mukainen Lex Sarah, työntekijöiden ilmoitusvelvollisuus asiakkaiden kaltoinkohtelusta, tulisi saada Suomeenkin. Siihen tulisi lisätä omaisten oikeus puuttua kaltoinkohdeltuun sekä vastatoimien kielto.

Jos Suomessa olisi tällainen laki, ei Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkostomme ehkä olisi tarvinnut kerätä adressia inkerinsuomalaisen isoäidin ja hänen puhumattoman lapsenlapsensa yhteydenpidon palauttamiseksi. Imatralainen toimintakeskus ja Vantaan ensimmäinen edunvalvoja ovat estäneet heidän tapaamisensa jo kolmen vuoden ajan. Tapaamiskielto alkoi, kun isoäiti kyseli lapsenlapsensa lääkityksestä.

Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkoston puolesta

Helsingissä 15.elokuuta 2012
Eeva-Liisa Niinioja
Pirkko Leskinen
Viola Heistonen

Ryhmämme asiantuntija:
Sirkka-Liisa Kivelä
emeritaprofessori, Turun yliopisto/dosentti, Helsingin yliopisto

Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto
ihmisoikeudet.arkeen@gmail.com
http://www.facebook.com/ihmisoikeudet.vammaisten.arkeen