Kehitysvammaisten palvelut kuntoon
Seminaari Helsingissä 22.11.2012: Kehitysvammaisten ja autistien psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut
Siihen osallistui lähes 200 ammattilaista ja omaista.
Valitettavasti itse en päässyt osallistumaan seminaariin.
”Ihmisoikeudet vammaisten arkeen” verkoston puheenvuoron käyttivät Juha Kovanen, joka nosti esille kehitysvammaisten ylilääkityksen ja Kalevi Mattila teemalla ”Omainen on kehitysvammaisen paras tukija”
Tavoitteena yhdenvertaisuus
22.11.2012
Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto
Kalevi Mattila ja Juha Kovanen
Mikä verkosto?
- näemme monet vammaisten kokemat
ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä - kokoamme vammaisten ihmisoikeuksista
kiinnostuneita ihmisiä yhteen yli järjestö-,
puolue-, ikä- ym. rajojen - Facebook-sivu
- seminaarit
- suora vaikuttamistyö
Keskeisiä tavoitteitamme
- YK:n vammaissopimus ratifioitava
- kehitysvammalain pakkokeinopykälä (§42)
purettava - vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta
vahvistettva - ylilääkitykseen puututtava
- kaikilla oikeus omaisiin ja läheisiin ja esteetön
tapaamisoikeus
Keskeisiä teemojamme seminaarin aiheeseen liittyen
- kehitysvammaisuus ei ole sairaus,
mutta kehitysvammaisella ihmisellä voi olla monenlaisia
myös erikoissairaanhoitoa vaativia sairauksia
niinkuin meillä muillakin - kehitysvammainen pääsee esim. narkoosihammashoitoon
lääkärin lähetteellä, jopa yksityislääkärin,
ja kunnan johtavan hammaslääkärin antamalla
maksusitoumuksella
Keskeisiä teemojamme 2:
- kun kehitysvammainen sairastuu psyykkisesti
tai tulee haastavaa käyttäytymistä,
hoitoon pääsy ei toimikaan - kriisistilanteessa on epävarmaa pääseekö
päivystyksen kautta psykiatriselle osastolle, - erityishuoltopiirien tukikeskuksilla tai
kehitysvammalaitoksilla ei ole kriisipäivystystä - erityishuollon tukikeskuksiin tai laitoksiin
tarvitaan sosiaalitoimen (vammaispalvelun)
maksusitoumus kehitysvammaisten
tilapäishoidosta, lääkärin lähete ei riitä - ylilääkitys on jäänne laitosvallan ajoilta
Ratkaisu
- nykyiset kehitysvammaisten erityishuollon psykiatriset palvelut
siirretään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon piiriin - erikoissairaanhoidon psykiatriset poliklinikat ja
mielenterveystoimistot hoitavat ennaltaehkäisyä,
jälkihoitoa ja lääkityksen seurantaa - erityishuollon tukikeskukset psykiatristen osastojen
alaisuuteen - yksityiset palvelut lääkärin lähetteellä tai omalla
kustannuksella
Verkoston ja K-U kehitysvammaisten tuki r.y.:n
yksityiskohtaisempi kannanotto esitepöydällä
Hallinnon / lainsäädännön muutokset
- Kehitysvammalain terveydenhuoltopykälä 2 § kumottava,
muut kehitysvammaisten tukitoimet yhdistettyyn vammaislakiin - Uutta terveydenhuoltolakia noudatettava
-
Erityishuoltopiirit purettava, tilalle tulevat SOTE – alueet
-YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin jälkeen 25. artiklan
mukaisesti vammaisille samanlaajuiset, -laatuiset ja -tasoiset
terveydenhuoltopalvelut kuin muillekin ihmisille -
2014 ? voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivin
perusteella jokaisella pitäisi olla valinnanvapaus
terveydenhuollon palvelujen valinnassa
Kehitysvammapsykiatrian ja kehitysvammalääketieteen osaaminen
- juurruttaminen osaksi perus- ja erikoissairaanhoitoa:
- lääkärikoulutukseen 1-2 opintopisteen jakso kehitysvammaisuudesta
- Suomen kehitysvammalääkärit ry:ssa on 120 jäsentä,
joilla monilla on kehitysvammapsykiatrian osaamista tai
kehitysvammalääketieteen erityispätevyys, - viimeistään laitosten purkamisen yhteydessä
nämä osaajat kentälle - kehitysvammapsykiatrian osaamiskeskuksia
keskussairaalapiireihin
Omainen – vihollinen vai yhteistyökumppani?
Verkostomme kanta: omainen on kehitysvammaisen paras tukija
Verkostomme adoptoima inkeriläinen isoäiti on taistellut vammaisen
lapsenlapsensa ylilääkitystä vastaan Suomessa jo 20 vuotta.
Hän nimeää kemiallisen sitomisen kaltoinkohteluksi. Tästä
rohkeudestaan Viola Heistonen on saanut
maksaa kalliin hinnan lapsenlapsensa tapaamiskiellolla.
Verkoston addressi esitepöydällä!
Seminaari 22.11.2012
Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut
Omaisen puheenvuoro Juha Kovanen
Ylilääkitys – vaiettu ongelma on otettava puheeksi
Viisi tyypillistä esimerkkiä ylilääkityksestä
Omainen kohtaa ylilääkityksen esimerkiksi viedessään kehitysvammaisensa intervallille Rinnekotiin kymmenen muun täysin autettavan joukko yhden hoitajan hoidettavaksi. Ilman lääkkeiden myötävaikutusta hoito ei onnistu. Kunnat ostavat palvelun edullisesti.
Kouvolassa Kuusaan kuntoutuskeskuksessa vallitsi pari vuotta sitten erityisen lääkemyönteinen kulttuuri. Autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle aloitettiin kyseenalainen klotsapiini-lääkitys, mikä edellyttää muun lääkityksen alasajoa. Äkisti huonontuneiden veriarvojen vuoksi vasta aloitettu klotsapiini jouduttiin ajamaan nopeasti alas, jolloin alkoivat kouristelut, mikä johti sairaalaan. Nuorella ei ole epilepsiaa. Sairaalassa häntä hoitaneet virolaiset ja venäläiset lääkärit, jotka ovat tottuneet koviin lääkityksiin, ihmettelivät edelleen päällä olevaa runsasta lääkekoktailia.
Minulla on perhekohtainen kokemus Rinnekodista. Alaikäiselle annettiin EEG- tutkimuksen esilääkkeenä kloraalihydraattia vanhemmille kertomatta. Kloraalihydraattia käytetään myös rauhoittamistarkoitukseen väkisin juottamalla.
Vammaisten palveluasumisessa käytöshäiriöt hoidetaan liian usein lääkkeillä, vaikka tiedetään syyn olevan ympäristössä ja kommunikaation puutteissa.
Mitä ylilääkintä on ja mistä johtuu?
Maallikkona määrittelen ylilääkityksen eli kemiallisen kaltoin kohtelun henkilön lääkitsemisenä tilanteessa, jossa muilla menetelmillä ja vähemmällä lääkitsemisellä päästäisiin asiakkaan kannalta samoihin tai parempiin tuloksiin.
Edelleen maallikkona näen kehitysvammaisten ja autistien ylilääkitykseen tärkeimpinä syinä kustannusten minimoimisen, jolloin euro toimii hoidollisena ja lääketieteellisenä konsulttina, sekä kehitysvammalääketieteen vaatimattoman tason. Kolmantena tekijänä on lääketeollisuuden vaikutus. Kehitysvammalain §42, se lainsääntömme häpeäpilkku, on antanut tilaa huonoille käytännöille.
Mitä olisi tehtävä?
Jos ylilääkitys koetaan ongelmaksi, täytyy pohtia, miten sitä voitaisiin vähentää. Kunnille on kerrottava, että ostamalla halpaa, saatatte ostaa hoidon asemesta pelkkää lääkintää. Tätä viestiä ei kuitenkaan oteta kunnissa vakavasti, koska kehitysvamma- alaa edustavat tahot eivät tunnusta ylilääkinnän olemassaoloa saatikka sen haittoja. Tästä tilanteesta on päästävä eroon mm. avoimen kansalaiskeskustelun avulla.
Ihmisoikeudet vammaisten arkeen –verkosto tapasi kansanedustaja Aila Paloniemen alkusyksystä. Paloniemi tiesi kehitysvammalääketieteen tilasta puhutun akateemisissa päättävissä elimissä. Hänen mukaansa siellä ei ole nähty tarvetta panostaa kehitysvamma-alan koulutukseen. Oma käsitykseni on, että koulutuksen kehittämistarvetta ei tunneta, kun kentältä tulee viesti, että hyvin menee.
YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin viivästyminen
Vuosikausia viivästyneeseen ratifiointiin en ole kuullut yhtään asiallista syytä. Väitän, että viivästymisen syy on kehitysvammalain §42 ja sen varjossa muotoutuneet huonot, mutta halvat hoitotavat, mm. ylilääkintä. §42 on luovuttava ennen ratifiointia, mutta halvoista hoitotavoista ei haluttaisi luopua. Ratkaisuksi on esitetty laillisten pakkokeinojen laajentamista koskemaan kehitysvammaisia. Mielestäni tätä nykyisten käytäntöjen sementointia ei voi hyväksyä, vaan uusien lakien on tuettava pyrkimystä parempien hoitotapojen kehittämiseen.
Lopuksi
Julkisuudessa esitetyt kielteiset kannanotot ihmisarvosta tai ns. alempiarvoisesta aineksesta ovat yleistyneet. Ne tuntuvat uhkaavilta ja viittaavat vammaisasioissa paljon läheisempään menneisyyteen kuin yleisesti yhteiskunnassa. Tämänkin vuoksi meidän on parannettava alan keskinäistä yhteistyötä ottamalla huomioon mm. ylilääkintää koskevat tosiasiat. Omaiset ovat valmiita antamaan tähän oman panoksensa.
Ilmoita asiaton viesti