Suomalaisten alkuperä

Missä on suomalais-ugrilaisten alkukoti?

Olen kuullut Suomessa jo monesti Volgan mutkasta kun keskustellaan suomalais-ugrilaisten kansoista, joita yhdistää yhteinen kielellinen sukulaisuus. Vaikka emme ymmärtäisi kaikkia kielisukulaisiamme, niin joskus hyvin havaitsemme kuulolta, että monet kielet ovat meitä lähellä olevia kieliä, muttemme tietenkään pysty ymmärtämään ja keskustelemaan ilman erityiskoulutusta. Me voimme ymmärtää vain omakielistä informaatiota.

Tiedämme, että on olemassa ainakin kaksi versiota.

Perinteisen erityisesti kielitieteilijöiden suosiman teorian mukaan suomalais-ugrilaisten alkukoti olisi ollut Venäjällä, Volgan yläjuoksun alueella ns. Volgan mutkassa, josta sittemmin eri kielikansoiksi muotoutuivat ryhmät olisivat vuosisatojen ja – tuhansien myötä siirtyneet nykyisille seuduilleen. Suomalaiset olisivat siis siirtyneet länteen ja luoteeseen.

Toinen näkemys olettaa suomalaisten lähtöseutujen sijoittuneen keskiseen Eurooppaan, josta he olisivat seuranneet sulava jäätä ja olleet siis pohjoisen Euroopan alkuperäiskansoja.Tämän näkemyksen mukaan suomalais-ugrilainen laajeneminen olisi tapahtunut käytännössä lännestä itään ja koilliseen.

Monet kielitieteilijät pitävät edelleen Volgan mutkan aluetta perustelluimpana, mutta jätetään kuitenkin tämä kielitieteellinen teoretisointi niille, jotka siihen ovat perehtyneet tai perehtymässä ja lähdetään etsimään Volgan mutkaa.

Volga

Mutta ensin itse Volga joki (ven. Волга), joka sijaitsee kokonaisuudessaan Venäjällä ja vie Venäjän sydämeen. Joidenkin teorioiden mukaan sana Volga tulisi Volgan rannoilla eläneiden suomensukuisten kansojen vettä merkitsevästä sanasta valka. Volgaa sanotaan kaunottareksi Venäjällä, Красавица Волга, laulujakin on paljon omistettu.

Volgan mutka on veden alla.

Ylä-Volga alkaa Valdain ylängöltä ja päättyy Mologan mutkaan, jossa ennen sijaitsi Mologan kaupunki, jonka nykyisin peittää Rybinskin tekojärvi. Rybinskin tekojärvi on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin. Valtavan järven rakennutti aikanaan Josif Stalin. Sen alle jäi muun muassa historiallinen Mologan kaupunki ja 663 kylää, ja noin 130’000 ihmistä joutui muuttamaan.

Volgan mutka

Rybinski tekojärveä käytetään tällä hetkellä vesiliikenteeseen ja siellä on useita risteilyaluksia. Paikallinen kansa hyötyy paljon kalastuksesta.

Mologan kaupunki

Mologa (ven. Моло́га) on entinen kaupunki Venäjällä. Se sijaitsi Volgaan laskevan Mologajoen suussa 32 kilometrin päässä Rybinskistä.joka ensimmäistä kertaa mainitaan vuonna 1149. 1300–1500 -luvuilla se oli itsenäisen lääniruhtinaskunnan keskus ja myöhemmin huomattava kauppapaikka. Vuonna 1777 siitä tuli Jaroslavlin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1900-luvun alussa asukkaita oli noin 5’000 henkeä.

Volgan mutka
Volgan mutka

Vuonna 1941 kaupunki jäi Rybinskin vesivoimalan rakentamisen yhteydessä syntyneen Rybinskin tekojärven alle. Asukkaat siirrettiin etupäässä Rybinskiin, jossa nykyään toimii Mologan seudulle omistettu museo. Tekojärven pinnan ollessa matalalla veden alta paljastuu Mologan katuja, talojen perustuksia ja hautausmaan kiviä.

Eli Mologan mutka on Volgan mutka ja se on nyt veden alla. Kuitenkin sieltä peräisin taidamme olla, ainakin kielellisesti, jos ei geneettisesti. Meitä suomalais-ugrialaisia on kaikkiaan noin 23 miljoonaa, joista unkarilaisten ja suomalaisten osuus on lähes 90 prosenttia.

    Lähteet:
    – Wikipedia.
    – Lassi Saressalo. Kansan kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt.

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu