Nainen perheväkivallan uhrina Suomessa

Suomessa naisten todennäköisyys joutua perheväkivallan uhriksi on yli kaksinkertainen Euroopan unionin
keskiarvoon verrattuna.

Näin totesi Euroopan ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, joka vieraili delegaatioineen Suomessa 11.–13.kesäkuuta 2012 ja josta raportti Strasbourgista 25. syyskuuta 2012

Naisiin kohdistuva perheväkivalta Suomessa on yli kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna.

Vierailun aikana
ihmisoikeusvaltuutettu keskusteli Suomen viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa
ihmisoikeuksien järjestelmällisestä toimeenpanosta, syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisuuslainsäädännön
uudistamisesta sekä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksista.

Naisiin kohdistuva väkivalta on

  • edelleen vakava ongelma. On arvioitu, että
  • Suomessa 20 – 26 naista
    vuodessa joutuu nykyisen tai entisen mieskumppaninsa surmaamaksi. Hiljattain julkaistun vertailevan
    tutkimuksen mukaan parisuhdeväkivaltaa saattaa harjoittaa
  • yhtä usein nainen kuin mieskin. Naiset joutuvat
    kuitenkin miehiä useammin
  • entisen kumppaninsa väkivallan kohteeksi. Lisäksi
  • lähisuhdeväkivallan fyysiset
    ja psyykkiset seuraukset ovat vakavampia naisilla kuin miehillä.

Viranomaiset ovat myöntäneet, että naisten
todennäköisyys joutua perheväkivallan uhriksi on Suomessa yli kaksinkertainen Euroopan unionin
keskiarvoon verrattuna ja että vain pieni osa raiskauksista ilmoitetaan poliisille.

CEDAW

CEDAW on arvostellut Suomea siitä, ettei väkivallan uhreiksi joutuneille naisille ole riittävästi turvakoteja eikä
maan hallitus koordinoi ja valvo toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. CEDAW on myös
kehottanut Suomea kriminalisoimaan seksuaalisen häirinnän.

Suomessa toteutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen kansallista ohjelmaa, joka on laadittu
vuosille 2010 – 2015.

    Ihmisoikeusvaltuutetun tapaamat
    kansalaisyhteiskunnan edustajat arvostelivat kansallista väkivallan
    vähentämisohjelmaa siitä, ettei ohjelman toteuttamiseen ole varattu riittävästi rahoitusta eikä hallitus
    koordinoi sen toteutusta. He myös huomauttivat, ettei Suomessa ole lakisääteistä velvoitetta järjestää
    väkivallan uhreille turvakoteja ja että niitä on tällä hetkellä liian vähän ja ne ovat alueellisesti epätasaisesti
    jakaantuneet. Sosiaali– ja terveysministeriön hiljattain teettämä selvitys vahvistaa, että turvakodeista on
    puutetta, palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja ja väkivallan uhrit eivät saa riittävästi vertaistukea.

Näin siis kirjoitetaan Euroopan ihmisoikeusvaltuutetun raportissa naisten asemasta Suomessa! En ole mistään löytänyt tietoa naisuhrien määrästä Suomessa? Onko niin väkivaltainen suomalainen mies? Ja onko Suomi kärkipäässä naisiin kohdistuvassa väkivallassa.

Maahanmuutajanaiset ja väkivalta

Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta ei ole vähentynyt viime vuosina. Ohjaus– ja neuvontapalvelua maahanmuuttajanaisille tarjoavasta Monika Naisten Voimavarakeskuksesta hakee vuositasolla apua noin 4’500 – 5’000 naista yli 60 eri maasta.

Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset naiset kokevat lähisuhteissaan väkivaltaa kolme kertaa useammin kuin kantaväestöön kuuluvat naiset, sanoo maahanmuuttajanaisia auttavan Monika–Naiset liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi. Arvio perustuu poliisin vuodesta 2005 keräämiin tilastoihin sekä asiaa koskeviin useisiin selvityksiin.

Ilmiön laajuudesta huolimatta maahanmuuttajanaisten ahdinko jää Nurmen mukaan yhä usein piiloon.Kun kaikki väkivallan tyypit otetaan huomioon, nousee uhrien määrä Nurmen mukaan erittäin suureksi. Suuri väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten määrä näkyy myös turvakotien toiminnassa.

    Turvakodin asukkaista reilut 33 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, kertoo Pääkaupungin turvakodin toiminnanjohtaja Karola Grönlund. Avo– ja asumisyksikön asiakkaista vastaava luku on 65 – 70 prosenttia.

    Grönlundin mukaan väkivaltaa kokeneiden naisten kokemus on sama, on uhri kotoisin Suomesta tai muualta.

Vammainen nainen ja väkivalta

Vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on tutkinut Åbo Akademin tutkija Vappu Viemerö ja hän on havainnut väkivaltaa tapahtuvan niin kodeissa, perheissä kuin laitoksissakin. Väkivalta on edelleen tabu, mutta erityinen tabu se on, kun kerrotaan vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta.

Viemerö on havainnut, että lähes aina vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta on jatkuvaa ja säännöllistä ja sitä voi esiintyä jo lapsuuden kodissa. Eikä väkivalta aina ole pelkästään fyysistä vaan se voi olla myös henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa. Taloudellinen väkivalta voi olla esim. sitä, että auttaja vie kokonaan autettavansa rahat ja jättää tämän kokonaan ilman omaa rahaa.

EU:n parlamentissa tehdyn Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasiain-valiokunnan lausunnossa mainittiin lukuja, joiden mukaan Euroopassa lähes 80 % vammaisista naisista on väkivallan uhreja ja vammaisten naisten seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisen riski on neljä kertaa suurempi kuin muiden naisten.

Vammaisten naisten väkivallan estämiseksi tarvitaan poliittista tahtoa vaikuttaa asioihin, enemmän turvakoteja, mutta ennen kaikkea ihmisten välittämistä muista ja puutumista asioihin, jos he huomaavat väkivaltaa tapahtuvaksi.

Miten ihmeessä nykynaiselle on käynyt näin ikävästi?

Pitäisikö meidän naisten palata matriarkaattiin ja ottaa ylivalta ainakin moraalisesti yhteiskunnassa ja julistaa: SEIS!, ainakin ensisijaisesti perheväkivallalle!? Eikös ole perinteisesti monissa kulttuureissa niin, että nainen on suojeluobjekti tilanteessa missä tahansa, puhumattakaan perhesuhteessa ja näin olleen naisen edut on vaaratilanteissa asetettava miehen etujen edelle?

Esimerkiksi ”Titanicin upotessa pelastusveneisiin, joita oli liian vähän, otettavat ihmiset valikoitiin myös sukupuolen perusteella: pelastusveneisiin otettiin vain naisia, tyttöjä ja alle 12-vuotiaita poikia.”, kertoo wikipedia.

Sumuinen harmaa aamu

Vladimir Vysotskin laulama lyyrinen romanssi: Утро туманное утро седое
liittyy parisuhteeseen, joten liitän sen tekstin loppuun, keventääkseni aiheetta.

Слова И. Тургенева. Музыка В. Абазы. Исполняет Владимир Высоцкий.

Tässä hän muistelee entisiä aikoja ja rakkaansa ääntä ja intohimoja puheita niin myös ensimmäistä ja viimeistä tapaamista… ja eroamisen outoa hymyä.

Sumuinen, aamu harmaa,
Niitty suruinen, niitty luminen …
En haluaisi muistaa aikoja menneitä,
Ja kasvoja unholaan jääneitä.

Muistelen vuolaita, lempeitä puheita
Katseita rakkaani, hellästi ahmien
Katseen ensimmäisen, katseen viimeisen
Hiljaiset rakkaani äänet muistan.

Muistan eromme, oudon hymysi
Mieleeni pulppuaa, rakkaita muistoja
Kuuntelen kohtalon pyörien jatkuvaa kolketta
Taivasta avaraa miettien katselen.

Venäjänkieliset sanat

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu