Venäjänkieli toiseksi kieleksi!

Puheenvuorossa on kova keskustelu pakkoruotsin poistamisesta ja toiseksi kansalliskieleksi pyrkimässä saamenkieli, vaikka se mielestäni onkin jo sitä, vaikkei toisena. Mutta kuka muistaa, että Suomessa toiseksi suurin ja nopeasti kasvava kieliryhmä on venäjänkieliset, joita on jo nyt yli 60’000.

Jos pakkoruotsi nyt ”nujerretaan”, niin tilalle käy pyrkimään venäjänkieli. Ainakin näillä kaakkoiskulmilla se on käytännössä jo epävirallisesti valloittanut osittain alueetta! Venäjänkielellä ei ole vähemmistökielen statusta niin kuin saamen-, romanin- ja viittomakielellä ja se vaikeuttaa venäjänkielen asemaa Suomessa.

Tarvitaanko Suomessa venäjänkielelle vähemmistökielen status?

Kyllä! Tätä mieltä olivat kansalaisyhteiskunnan edustajat, joita tapasi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, joka vieraili delegaatioineen Suomessa 11. – 13.kesäkuuta 2012 ja josta raportti Strasbourgista 25. syyskuuta 2012. Raportissa sanotaan:

    Kansalaisjärjestöjen edustajien mielestä venäjänkielisillä ei ole virallista kielivähemmistöasemaa Suomessa. Tämän vuoksi myös venäjänkielisiä tiedotusvälineitä ja koulutusta on erittäin vähän. Kansalaisyhteiskunnan edustajat kannattivat venäjän kielen virallistamista yhdeksi Suomen vähemmistökieleksi.

    FCNM:n neuvoa-antavaa komitea on painottanut, että venäjänkielisten koulujen suunnittelussa on huomioitava myös äidinkieleltään venäjänkielisten oppilaiden tarpeet. Komitea on kehottanut viranomaisia luomaan yhtenäisen menettelyn omankielisen opetuksen tarjoamiseksi syntyperäisille venäjänkielisille.

    Lisäksi komitea on todennut, ettei Suomessa ole riittävästi venäjänkielisiä tiedotusvälineitä, ja suositellut erityisen neuvottelumenettelyn perustamista venäjänkielisen väestön ja viranomaisten välille.”

EU

EU:ssa jopa 40 miljoonaa kansalaista puhuu säännöllisesti alue- tai vähemmistökieltä, joten iso tehtävä tuntuu olevan ihmisoikeusvaltuutetulla kiinnittää huomiota myös kaikissa jäsenvaltioissa kaikkien muiden ihmisoikeuksien kysymyksiin lisäksi myös vähemmistökielten asemaan. Raportissa on otettu kantaa myös muihin vähemmistökieliin Suomessa, mutta otin esille nyt vain venäjänkielen.

Eurooppalainen peruskirja

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla (1992) pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Peruskirja tunnustaa vähemmistökielet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä ja pyrkii edistämään niiden asemaa eurooppalaisten valtakielten joukossa. Tavoitteena on suojella pieniä katoamassa olevia kieliä, joita sopimusvaltioiden kansalaiset perinteisesti käyttävät valtioissaan. Peruskirja ei siten koske esimerkiksi maahanmuuttajien kieliä.

Joten eurooppalaisen vähemmistökieliä koskeva Peruskirjan säännöt ei koske venäjänkieltä, koska se on maahanmuuttajien kieli?

Toisaalta vähemmistövaltuutettu pitää niin kuin huolta venäjänkielestä Suomessa ja toisaalta eurooppalaisen peruskirjan mukaan, sille ei ole väliä miten hoidetaan maahanmuuttaja ryhmien kielet! Joten venäjänkielen laillistamista vähemmistökieleksi varmaan tarvitaan korjausta perustuslakiin ja kielilain muutosta?

Imatra

Olkoon niin tai näin ainakin Imatralla tuntuu toinen kieli olevan jo venäjä, jota täällä myös sanotaan myös itämaan kieleksi? ja Lappeenranta pelkää venäläistyä ja kansainvälistyy jo liikaa:

Imatralla Uutisvuoksi 10.8.13 Veera Honkanen otsikolla ”Itämaan kielellä” kirjoittaa:

    Imatralla kulkiessa voi hyvällä tuurilla tuntea olevansa jossain muualla. Näyteikkunoissa ja katukylteissä näkyy venäjä. Naapurimaan matkailija houkutellaan ostamaan milloin mitäkin, kankaista mansikkoihin.
    Venäjäksi saa tietysti myös palveluja: tarjolla on apua talon hankkimiseen, tulkkaukseen,remontteihin ja sisustukseen.

    Imatran Matkailuoppaiden varapuheenjohtaja Riitta Mustosen mukaan kaupungista puuttuu kuitenkin yksi olennainen opaste. Keskustakylttejä pitäisi olla ympäri kaupunkia. Se pitäisi olla myös ruotsiksi tai englanniksi, sillä kukaan ei ymmärrä keskusta-sanaa, Mustonen napauttaa.

Imatralla ruotsin kieltä ei kuule ei näe, mutta sen sijaan venäjää kyllä! Kyltit ja julisteet venäjänkielellä ovat tärkeimmät. Ei ole salaisuus, että venäläiset tuovat tänne rahaa. Вот так! – Kiitos, ja kymppi päälle! Raha ratkaisee ainakin näillä kulmilla, myös kielivalinnan suhteen!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu