Kun rupla romahti

Kun nyt puhutaan paljon EU-n kestävyydestä ja vieläpä euron romahtamisesta, niin tulikin mieleeni eräs tapaus ruplan romahtamisesta Neuvostoliitossa. Nyt jälkikäteen tiedän, että se oli sitä, mutta silloin me lapset emme aavistaneet mitään.

Inkeriläisinä siirtolaisina asuimme viime sodan jälkeisinä vuosina 1947-48 mm. Virossa. Olin silloin kouluikäinen. Me lapset aina pyörimme koulun jälkeen ja lomilla paikallisella torilla katselemassa torielämää ja joskus saimme virolaisilta myyjiltä omenan päivän iloksi… Joskus kävimme vanhempien kanssa jotain ostamassakin. Torilla oli aina vilkas elämä. Hevoset hirnuivat, ympärillä rattaita, joilla virolaiset toivat tavaraa torille ja kauppa kävi…

Päivä miljonäärinä

Muistan kun kerran tavalliseen tapaan tulimme torille, niin yllätykseksemme huomasimme ettei myyjiä ollut eikä tavaraa pöydillä. Yksi ainoa myyjä ja hänen edessä yksi ainoa leipä.. (буханка хлеба) ja vihaisia ihmisiä liikkui joka puolella. Joku laittoi kilon leivän eteen ison kasan rahaa, muttei myyjä halunnut niitä ja eikä antanut hänelle sitä leipää, joten hän vihaisena repi rahoja ja heitti ne ilmaan! Tuuli vei rahoja ja ne leijuivat ilmassa. Me lapset juoksimme kilpaa keräämään niitä, jopa ihan lennosta, kuka enemmän saisi, mutta kova oli pettymys: vaikka rahaa oli kädessä, sillä ei voinut enää ostaa mitään.

Siis ruplan romahtamisen seurauksena vuonna 1947 Neuvostoliitossa tunsin hetken olevani ”miljonääri!”, kun kädet olivat täynnä rahaa, mutta koko Neuvostoliiton kansan kohdalla olivat aika synkät ajat.

Rahanuudistus vuonna 1947 – Денежная реформа 1947 года

Rahan uudistus vuonna 1947 toi ehkä monelle tosi miljonäärille ja monelle muullekin varakkaalle pettymyksen, koska joutuivat pahan paikan eteen jos eivät ehtineet sijoittaman rahaa jonnekin.

    Neuvostoliiton Valtion Pankin (Госбанка СССР) mukaan vanhaa rahaa vaihdettiin 37,2 mldr ruplaa ja vaihtamatta jäi noin 6 mldr. ruplaa.

76% kaikesta rahasta poistettiin markkinoilta. Kiertoon jäi rahaa keskimäärin 200 ruplaa per / henkilö. Vaihdossa 95% kansalaisista oli tyytyväisiä enimmäismäärään, 3’000 ruplaa. Eniten kärsivät ne, joilla olivat isot summat pankeissa säästetty, ehkä ei ihan rehellisellä työllä. Häviäjiä olivat myös ne, jotka hyötyivät sodan aikana ja säilyttivät rahansa kotona, niin sanotusti sukanvarressa.

Neuvostoliiton 1947 rahanuudistuksen tarkoitus oli ensisijaisesti inflaation vastainen toimenpide, joka kohdistui kaikenlaisia väärinkäytöksiä, varkaita ja spekulantteja vastaan.

Toinen tärkeä kohta rahanuudistuksessa, oli propaganda: poistamalla sodan kärsineiltä kansalaisilta elintarvikkeiden säännöstely kuponkien mukaan, piti osoittaa ulkomaille Nl:n talouden kestävyyttä ja voimaa.

Uudistus valmisteltiin salassa, mutta tieto vuoti kansakuntaan ja alkoi kuumeinen kiire ostaa kaikki mitä eteen sattuu. Se näkyi kauppojen hyllyissä ja tietenkin toreilla, jossa me silloin kouluikäisinä liikuimme, asiasta tietämättä mitään.

Rahanuudistuksen jälkeen oli poistettu ruokakupongit ja vaikka tuotteiden hinnat laskivat 10%, niin palkat laskivat enemmän.

Sellaistan ​​elintarvikkeitten kuten lihan, ruokaöljyn, sokerin, jne., saanti kaupan hyllyille puhumattakaan teollisuustuotteista vaikeutui entisestään…

Rahan uudistukset Venäjällä

Neuvostoliitossa oli myös muitakin rahanuudistuksia ja Wikipedian (Википедиа) mukaa : ”Viimeisen viiden sadan vuoden aikana Venäjällä pidettiin yli 10 rahan uudistusta, jossa joko rahajärjestelmä oli uusittu kokonaan tai osittain tarkoituksena oman rahan / valutan tehostamiseksi ja sen arvon vakauttamiseksi.

Ensimmäiset rahanvaihdot olivat jo Moskovan ruhtinaskunnassa, jolloin

  • Ivana Julman äiti Elena Glinskaja, kielsi kaikki muut kolikot, joita oli niin venäläisiä ja ulkomaalaisia ja vielä väärennettyjäkin ja ne vaikeuttivat kaupan käyntiä, joten hän vaihtoi ne kopekka-kolikkoon. – Tämä oli kopeekan synty.

Venäjällä rahaa on uudistettu

  • 1535 г. Денежные реформы Елены Глинской

  • 1654 г. Реформа Алексея Михайловича Романова

  • 1700—1718 гг. Финансовая реформа Петра I

  • 1730—1755 гг. Выкуп легковесной монеты

  • 1769 г. Первые бумажные деньги России

  • 1839—1843 гг. Реформы Николая I

  • 1897 г. Денежная реформа Николая II

  • 1922—1924 гг.

  • 1947 г.

  • 1961 г.

  • 1991 г. — Павловская реформа

  • 1993 г.

  • Деноминация 1998 г.

Eli Venäjällä päin on mennyt tähän asti näin rahan uudistuksissa! En ole asiantuntija finanssialalla, mutta tulevatko nämä uudistukset silloin, kun on painettu liikaa rahaa vaiko silloin kun talous on kriisissä?

Milloin tulee euron ”rahanuudistus”

Kirjoituksen alussa mainitsinkin epäilystä euron romahtamisesta. En ole pyrkimässä jotain ennustamaan, mutta miten lienee Euron tulevaisuus katsottuna vaikkapa 50 vuotta eteenpäin? Kestääkö se talouskriisin paineita? Nuo edellä mainitut rahanuudistukset Venäjän historiassa ovat tapahtuneet kaikki talouskriisin yhteydessä. Vai onko kenties syy-seuraussuhde, että liikaa painettu rahaa aiheuttaa talouskriisin?

Onko Euro niin vahva valuutta ja talous hoidetaan nyt niin hyvin ja viisaasti, ettei mitään rahan uudistusta ole odotettavissa?

Lähteet:

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu