Voiton päivä 13.3.

Oliko Suomella ollut mahdollisuus välttää Talvisotaa Neuvostoliiton kanssa? Tätä kyselevät myös tutkijat Venäjällä.

Jos mennään Talvisodasta 1939-40 hieman historiassa taaksepäin, niin Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli Vuonna 1932 Helsingissä solmittu ystävyys- ja hyökkäämättömyyssopimus joka oli uudistettu Moskovassa vuonna 1934, jolloin sitä pidennettiin 31. joulukuuta 1945 asti.

Siis, vuonna 1938 tämä sopimus oli vielä voimassa kun Neuvostoliitto alkoi pyytää rajan siirtämistä Leningradin kaupungista kauemmaksi ja strategisia alueita tukikohtia varten ainakin Hankoniemeä vuokrattavaksi.

Suomen delegaatio

Toimiko Suomen delegaatio silloin Moskovassa oikein kun ei suostunut antamaan Karjalankannakselta parinkymmenen kilometriä vyöhykettä Neuvostoliitolle ja poistui neuvotteluista. Tämä oli haaste Stalinille.

Sen seurauksena Mainilan laukaukset ja nootti Suomelle. 30. marraskuuta varhain aamulla punatähtiset neuvostosoturit Isä Stalinin innoittamana laulaen lähtivät auttamaan Suomi-Kaunotarta / Suomi-Красавица. ”Tulemme auttamaan tekemään selvää”:

Leningradin sotilaspiirin pieni operaatio:

Suomen valloittaminen oli suunniteltu kuin se olisi Leningradin sotilaspiirin pieni operaatio ja voitto oli tarkoitus saavuttaa Stalinin syntymäpäivään mennessä, eli 21. joulukuuta. Mutta sodan kuluessa niin ei käynyt ja taistelukentälle piti siirtää muistakin sotilaspiireistä ihmisvoimaa. Joittenkin venäläisten tutkijoitten mukaan Suomen lumiin, soihin, metsiin ja tienvarsiin jäi punatähtisiä sotureita noin puoli miljoonaa.
Tämä Moskovan rauha astui voimaan 13. maaliskuuta 1940.

Lopulta Neuvostoliitto otti kuitenkin sen mitä halusi, eli siirsi rajan Leningradista kauemmas ja sille tuli mahdollisuus laittaa tukikohtia mielin määrin valloitetuille alueille.

Moskovan rauha

Wikipedia:
”Luovutettuihin alueisiin kuuluivat:

  • Karjalankannas (muun muassa Viipurin ja Käkisalmen kaupungit)
  • Laatokan Karjala (muun muassa Sortavalan kaupunki)
  • Osia Sallasta ja Kuusamosta eli Sallan–Kuusamon alue
  • Suomen hallitsema osa Kalastajasaarentoa Petsamosta
  • Suomenlahden ulkosaaret: Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari

Muita rauhanehtoja olivat muun muassa:

  • Hangon vuokraaminen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi seuraaviksi 30 vuodeksi
  • Menetettyjen alueiden taloudellisten laitosten palauttaminen (koneet ym.)
  • Liittoutumattomuus Neuvostoliittoa vastaan.

Eli vuonna 1938 Neuvostoliiton pyynnöt olivat paljon pienemmät kuin mihin rauhansopimuksessa lopulta päästiin. Olisiko ollut viisaampaa jatkaa silloin neuvotteluja Moskovassa ja ehkä päästä helpommalla kuin loppujen lopuksi kävi?

Nykyinen keskustelu

Venäläisessä mediassa asiasta keskustellaan niin tutkijoitten kesken kuin laajasti TV ohjelmissa, eli oliko tämän sodan syy Neuvostoliiton alueen laajentaminen vaiko strategiset tavoitteet? Asiaan liittyviä arkistoja kuulemma ei ole vielä avattu Venäjällä eikä Suomessakaan.

Minua asia kiinnostaa, koska kauan uskoin Neuvostoliiton suomalaisena, että meitä vihataan erityisesti sen takia, että valkosuomalaiset (белофинны) hyökkäsivät silloin ja jossain vaiheessa sota oli nimeltäänkin ”Белофинская война” – ”Valkosuomalaisten sota”.

Mutta nyt mennään tätä päivää ja iloitsen siitä, että tämä 13. maaliskuuta oli tuon sodan Voitonpäivä Suomelle, joten onnittelut puolestani!

Hyvä Suomi, säilytit itsenäisyyden!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu