Näkymättömät aseet

Bakteerit, virukset, ne pienet eliöt elävät kaikkialla, missä on elämää: vedessä, maassa, muissa eliöissä ja myös ihmisessä. Ihmisen iholla ja limakalvoilla on jatkuvasti suuri määrä bakteereja, jotka auttavat ihmisen immuuni puolustusta tauteja aiheuttavia bakteereita vastaan. Nämä bakteerit ovat ihmiskeholle hyödyllisiä ja niitä kutsutaan normaaliflooraksi. Mutta monet bakteerit voivat olla haitallisia eli patogeenisiä.

    Patogeenisuudella tarkoitetaan bakteerin ominaisuutta saada aikaan elimistössä tauti. Bakteerit ovat yksisoluisia mikroskooppisen pieniä eliöitä eli mikrobeja. Kuitenkaan useimmat bakteerit eivät ole patogeenisiä.

Nykyään tiedämme paljon näistä, niin hyödyllisistä kuin haitallisistakin, bakteereista. Miten oli muinaisaikoina. Tunnistiko ihminen niitten olemassaoloa?

Jos sukellamme syvemmälle ihmiskunnan historiaan, niin
Vanhasta testamentista löytyy sellaisia uhkia ihmistä kohtaan, jota nykypäivänä voisi sanoa sapelinkalisteluksi.
Esimerkiksi Mooseksen kolmas kirja jae 26:16 ja 25

    niin minä rankaisen teitä. Minä lähetän teille varoitukseksi hivuttavan taudin ja kuumeen, jotka riuduttavat silmänne ja kuluttavat elinvoimanne … minä lähetän ruton teidän keskuuteenne ja te joudutte vihollistenne armoille.

Patogeenisiä bakteereita ihmiset ovat käyttänyt aseena jo muinaisajoista vaikka bakteeri-nimeä eivät vielä tienneetkään.
Tautien avulla sota-aikana on yritetty aiheuttaa kuolemaa jo 1300-luvulla. Mustan surman riehuessa Euroopassa vuosina viholliskaupunkeihin ammuttiin tautiin kuolleiden ruumiita katapultilla.

Vasta 1800-luvun lopulla havaittiin, että tartuntatauteja aiheuttavat mikrobit. Havainto avasi uusia ja kauhistuttavia mahdollisuuksia käyttää taudinaiheuttajia aseiksi.

Bakteerit – biologinen ase, jonka avulla voi hyökätä sodan syttyessä vihollista kohti. Eli biologinen sodankäynti. Tämä tarkoittaa tautia aiheuttavien bakteerien tahalliseen levittämiseen. Tämä ase ei tuhoa mitään rakennuksia tai koneita vaan se on suunnattu ensisijaisesti ihmisiä, karjaa ja viljelmiä vastaan. Näkymätön ja tappavana Bioaseisku voi lamauttaa väestön aiheuttamalla paniikin. Karjaan ja viljelmille kohdistuvat iskut voivat johtaa elintarvikepulaan ja talouskatastrofiin.

Voiko nykypäivänä säästyä bioaseiskusta?
Rauhan aikana ehkä, mutta sodan syttyessä bioaseita koskevat sopimukset eivät ole voimassa.

Geneven sopimus

Ihmisten havahtuminen tällaisten joukkotuhoaseiden vaaroihin vaati toimintaa, joten vuonna 1925 oli laadittu Geneven sopimus, jonka mukaan kiellettiin kemiallisten ja bakteriologisten aseiden käyttö. Vuonna 1972 sopimusta laajennettiin (Bioasekonventio) siten, että se kieltää kaiken biologisten aseiden tuotannon, kuljetuksen, varastoinnin ja käytön lukuun ottamatta tutkimustyötä pienessä mittakaavassa, jotta vastakeinoja voidaan kehittää.

Sopimusten ongelmana on se, että ne ovat voimassa lähinnä vain rauhan aikana. Sota merkitsee sopimuksetonta tilaa, jolloin on varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin. Myös sopimuksen edelleen kehittäminen on ollut vaikeaa ja 7.12.2001 päättynyt konferenssi jäi tuloksettomaksi.

On se todella ironista, että toiset älykkäät tutkijat omistavat elämänsä bakteerien tautien nujertamiseen ihmisessä ja toiset taas innokkaasti keskittyvät ihmisten nujertamiseen tautien välityksellä.

Toivotaan, että nuo ensimmäiset älykkäät pitävät pintansa korkeammalla kuin nuo toiset, jotka haluavat meidät nujertaa tautien avulla.

Lähteitä:
Arno Forsius
Wikipedia
Äänettömät aseet – kuinka todellinen uhka on?

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu