Kuka seisoo ruokajonossa

EU:n ruoka-apu

Euroopan komissio myönsi tällä viikolla Suomelle 22,5 miljoonaa euroa ruoka-apuun kaudelle 2014-2020. Tuo apu tulee tarpeeseen, sillä ruoka-apua tarvitsee viikottain 20’000 -25’000 suomalaista.
Näin kertoo UV pääkirjoituksessa 19.12.2014 otsikolla: ”Ruoka-avun tarve hätkähdyttävä”

Lehtikirjoituksen mukaan uutinen on hätkähdyttävä. Suomi, joka on tai sen pitäisi olla edelleen hyvinvointivaltio, on jakautunut kahtia. Huono-osaisilla ihmisillä menee entistä heikommin. Suomalainen sosiaaliturva ei enää riitä elämiseen. Apua tarvitsevat niin yksinäiset kuin perheetkin. Tutkimuksen mukaan viidennes ruoka-avun tarvitsijoista on työkyvyttömyyseläkkeellä.

    Näin joulun alla on hyvä muistaa , ettei kaikissa perheissä ole luvassa kovin runsasta joulua edes ruokapöydässä.

Kuka seisoo ruokajonossa?

Sekin on tutkittu. Itä-Suomen yliopiston valtiotieteen maisteri Maria Ohisalon sekä professori Juho Salon tutkimuksen mukaan ruoka-apua jonottavat eivät enää ole pelkästään syrjäytyneitä yksinäisiä miehiä, vaan apua hakee useampi pätkätyöläinen ja lapsiperhe. Tutkimus nimeää heikon toimeentulon syyksi korkeat asumisen menot.

    ”Köyhän pussissa ehkä satanen kuukaudeksi” 21.12.2014 UV ISSU Huovinen

Niukka toimeentulo tarkoittaa käytännössä sitä, että joka neljännelle ruokaa hakevalle jää kuussa korkeintaan 100 euroa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen ja joka viidennellä ei jää mitään.

Miten voivat ruokajonolaiset tässä hyvinvointivaltiossa Suomessa?

Ruoka-apua saavien ihmisten yleinen hyvinvointi on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin muun väestön sanoo Diakonian erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen.

Ruoka-avun hakijoista

  • 15,1 prosenttia tuntee itsensä nälkäiseksi melko usein.
  • 18,9 prosenttia tuntee itsensä huono-osaiseksi
  • 23,3 prosenttia elää työkyvyttömyyseläkkeellä
  • 78,0 prosenttia asuu vuokra-asunnoissa
  • 58,1 prosenttia ei pärjäisi ilman ruoka-apua
  • 35,2 prosenttia tuntee häpeää leipäjonossa.

Näin siis hyvinvointivaltiossa Suomessa!

Miten sanoikaan presidentti Kekkonen?

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa…

Kansalaiset.

Monissa maissa taloudellinen kasvu on pysähtynyt ja työttömyys nopeasti lisääntynyt.
Voimakkaan ja pitkäaikaisen suhdanne laman mahdollisuutta on ennustettu.
Olemme todenneet, että omankaan maamme kansalaiset eivät ole säästyneet kaikilta niiltä vaikeuksilta, joita syvälle käyvät ongelmat ja muutokset kansainvälisessä taloudellisessa järjestelmässä aiheuttavat …

Nimenomaan vaikeina aikoina
seurataan tarkoin, kykeneekö maan poliittinen johto huolehtimaan siitä, että kaikkien kansalaisten elämisen perustarpeet, ravinto, asunto, vaatetus, koulutus, sekä terveyden- ja sairaanhoito voidaan kohtuullisin kustannuksin tyydyttää.
Jos tässä epäonnistutaan, kansan luottamus poliittiseen järjestelmään kokonaisuudessaan voi saada pahoja säröjä.

Näin sanoi presidentti Kekkonen.

Nykyinen poliittinen johto

Tässä yhteydessä voimmekin kysyä, että kykeneekö nykyinen maan poliittinen johto huolehtimaan siitä, että kaikkien kansalaisten elämisen perustarpeet voidaan kohtuullisin kustannuksin tyydyttää? Jos ei, niin ”kansan luottamus poliittiseen järjestelmään kokonaisuudessaan voi saada pahoja säröjä”: sanoi presidentti Kekkonen.

Ennustan:
Niin on tapahtuva, jos poliittinen johto ei pysty hoitamaan maamme asioita kunnolla! Jos vähävarainen kansa joutuu odottamaan tipahtaneita muruja rikkaiden pöydältä!

Kaikesta huolimatta Oikein hyvää Joulua kaikille, niin köyhille kuin rikkaille!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu