Ydinvoimala Svetogorskiin
Edullista energiaa
Ydinvoima on halpa ja ympäristöystävällinen energianlähde. Nykypäivänä teknologia on täällä alalla kehittynyt hyvin, joten turvallisuuden riskit ovat pienet, jos hoitaa turvallisuusasiat kunnolla.
En ole käynyt suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa ja tieto perustuu yleisiin tietoihin, että suomalainen osaaminen takaa ydinvoiman turvallisuuden. Asiantuntijoiden mukaan Suomen osaaminen ydinjätteiden loppusijoittamisessa on maailman huipputasoa.
Eli
Suomi nauttii korkeaa luottamusta maailmalla ydinvoimalaitosten pyörittämisessä.
Suomalainen osaaminen
Tuntuu siltä, että Suomessa ei ole ydinvoimalan rakennuttamiseen osaamista, koska Olkiluoto 3:a rakennetaan kuin Iisaakin kirkkoa, vaikka siihen todennäköisesti oli palkattu maamme parhaimmat aivot ja ulkomaalaista voimaakin lähes 4’000 henkilöä 55 eri maasta? Ja kyseessä on kautta aikojen suurin teollinen projekti koko Pohjois-Euroopassa. Vai oliko sittenkin vika ulkomaalaisissa insinööreissä?
Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, jotka tuottavat noin neljänneksen Suomessa käytetystä sähköstä.
Viidettä, Olkiluoto 3:a on rakennettu jo kymmenen vuotta eikä loppua näy. Työt aloitettiin 12. elokuuta 2005. Sen piti alunperin alkaa tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon vuoden 2009 kesäkuussa, mutta voimalan valmistumista on lykätty eteenpäin lukuisia kertoja. Voimalaitoksen arvioitu kokonaiskustannus on noussut alkuperäisestä noin 3 miljardista eurosta noin 8,5 miljardiin euroon.
Oliko otettu liian iso projekti Suomen harteille?
Ydinvoimala Svetogorskiin
Ennen kuin tuo Olkiluoto 3 valmistuu, niin lähtisimmekö hieman, näin arvelisin, pienempään yhteistyö projektiin rajanaapuri Svetogorskin kanssa ja rakennuttaisimme tai rakentaisimme yhteisvoimin Venäjän kanssa ydinvoimalan, josta hyötyisivät niin Imatra kuin Svetogorskikin.
Imatran ja Svetogorskin väliset suhteet ovat tiiviit. Molempien kaupunkien johtajat pudistelevat kättä tyytyväisinä yhteistyöhön. Rahoitustakin on saatu eri projekteihin niin Suomesta kuin Venäjältä ja myös Euroopan rahastosta asti.
Se, että maljoja kilistellään ja juhlapuheita pidetään puolin ja toisin, ei kuitenkaan edistä imatralaisen tehdastyöläisen toimeentuloa. Kukaan ei menestystä tule tarjoamaan hopealautasella.
On itse ryhdyttävä toimiin!
Jääskeen kombinaatti
En ole ydinvoimaloitten rakentamisessa asiantuntija, mutta ajattelin vain, ja minulla on jo nimikin tälle yhteistyöprojektille: Jääskeen kombinaatti. Nimessä yhdistyisivät historia: Karjala, Neuvostoliitto, Venäjä, Imatra ja Enso.
Ydinvoimalan rakentaminen Imatra-Svetogorsk -alueelle merkitsisi alueen taloudelle samaa kuin uuden Imatrankosken löytäminen ja valjastaminen voiman tuotantoon.
Niin, ja kun Enso palautuu takaisin Suomelle, niin Suomi saisi sen ydinvoimalan ilmaiseksi, niin kuin Neuvostoliittokin aikoinaan kaikki Enson paperi- ja sellutehtaat.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeassa olet, niin minäkin ajattelin. 🙂
Olit nopea. Kiitos kommentista.
Ilmoita asiaton viesti
#1
Eiköhän sitä juhannuksena sodita perinteisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Poltetaan Juhannuskokkoa! Ei muuta tulitusta.
Ilmoita asiaton viesti
Missä on Svetogorsk?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten ylempää on jo käynyt ilmi se on Enso Karjalan kannaksella.
Ilmoita asiaton viesti
Svetogorsk, eli Enso, on se osa Imatraa joka jäi rajan taakse. Imatran keskustasta Svetogorskin keskustaan on matkaa 7 km. Välissä Imatran rajanylityspaikka.
Ilmoita asiaton viesti
Olis se paljon kivempi, jos se voimala voitasiin rakentaa Suomen puolelle, mutta jostain kumman syystä ydinvoimala vaatii eduskunnan hyväksynnän. Tuulisilppureita veronmaksajat vaan joutuvat tukemaan hirveillä summilla ja niiden rakentamiseen eduskunta ei ota kantaa, korkeintaan haluaa lieventää lupabyrokratiaa ihmisten saamiseksi hermoraunioiksi myllyjen humahtelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tapani Lahnakoski kirjoitti: [Olis se paljon kivempi, jos se voimala voitaisiin rakentaa Suomen puolelle,],
– Parempi se olisi tietenkin. Mutta kun ajatus tuli siitä, että Olkiluoto-3 rakennetaan jo 10 vuotta ja emme tiedä milloin se tulee valmiiksi.
Ajattelin että jos yhdistäisimme venäläisten osaamisen rakentaa ja suomalaisten huippu osaamisen jälkihoidossa…Mutta ajatukseni on kuin tuuleen heitetty unelma.
Ainahan voi unelmoida.
Tuulivoimalatkin varmaan alkoivat jonkun unelmasta. Niitten rakentamiseen tarvitaan vain kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Lieneekö Suomessa niistä enemmän hyötyä vai haittaa? Ne tuottaa noin 1,3% sähkön kokonaiskulutuksesta.
Mutta kustannukset jotka menevät rakentamiseen, korjauksiin ja ylläpitoon palautuvatko ne silloin kun purku aika tulee, eli noin parikymmentä vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin sinne Ensoon mitään ydinvoimalaa tulee! Tietenkin Ensosta voi tulla hyvinkin venäläisten eteen työnnetty ydinohjus tukikohta.
Ilmoita asiaton viesti
Toivotaan ettei niin käy. Venäjä kyllä on vapaa toimimaan omalla alueella niin kuin näkee parhaaksi, mutta ajatellaan tulevaisuutta hieman valoisammissa merkeissä!
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä on nyt niin aggressiivinen, että mikään yhteistyö ei ole ajankohtaista.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan siirtää hieman tuonnemmaksikin. Molemmat maat ovat vaikeuksissa.Myrskyn jälkeen aina tulee pouta sää…silloin lähdetään liikkeelle.
Huonot ja hyvät ajat vaihtuvat syklisesti.Nyt ovat ne huonommat.Täytyy jaksaa odottaa parempia aikoja ja uskoa siihen, että ne tulee. Varmasti tulee ja aurinko paistaa sitten ystävällisesti molemmin puolin rajaa!:)
Ilmoita asiaton viesti
Sain sähköpostiini kommentin, jonka julkaisen lähettäjän luvalla:
”Tuo ”ydinvoimala Svetogorskiin” ei ole ollenkaan hullumpi ajatus. Se lisäisi myös Imatrankosken tuotantoa, ei niinkään määrällä mitaten vaan hinnalla.
Jokainen ydinvoimala tarvitsee kylkeensä niin kutsuttua säätövoimaa, jolla tasataan sähkön nopeita kulutusvaihteluja. Ydinvoimala ei pysty mitenkään nopeasti vastaamaan kulutuksen vaihteluihin: se syöttää tasaiseen tahtiin sähköä verkkoon vaikka kulutus välillä lisääntyy, välillä vähenee.
Erityinen etu Imatran säätövoimalan ja Svetogorskin ydinvoimalan tuotannolliselle yhteistyölle on näiden tuotantolaitosten fyysinen läheisyys. Sähköverkon pitää olla monipuolinen, jotta se pystyy selviämään erilaisista tilanteista. Nykyisessä sähköntuotantomallissa säätövoima on jossain äärimmäisessä pohjolassa mutta ydinvoimala taas äärimmäisessä etelässä.”
Ilmoita asiaton viesti