Uus-inkeriläisyys

Suo­men In­ke­ri-­Lii­ton pu­heen­joh­ta­ja A­li­na-­Si­nik­ka Sa­lo­nen In­ke­ri­läis­ten Vies­tin 2/2015
pää­kir­joi­tuk­ses­sa tuo e­sil­le ter­min ”uus­in­ke­ri­läi­syys”.

    O­len nä­kö­a­la­pai­kal­la: saan u­sein ol­la to­dis­ta­mas­sa ”uus­in­ke­ri­läis­ten” syn­ty­mää.Tar­koi­tan
    tääl­lä si­tä, et­tä y­hä u­se­am­pi myö­hem­män pol­ven in­ke­ri­läis­taus­tai­nen ha­vah­tuu ym­mär­tä­mään,
    et­tä hä­nel­lä on poik­ke­a­van jän­nit­tä­vä su­ku­his­to­ri­a ta­ka­na.. In­ke­ri-­juu­rien i­kä­vä
    on i­ha­na a­si­a, mut­ta sil­lä on tai­pu­mus syn­ty­ä vas­ta kun hen­ki­löt, jot­ka o­li­si­vat
    o­san­neet vas­ta­ta ky­sy­myk­siim­me, o­vat jo pois­sa. It­se a­si­as­sa he o­vat e­lä­es­sään ker­to­neet,
    mut­ta me em­me o­le kuun­nel­leet.

    Ei tar­vit­se kuin sa­no­a si­säi­sel­le ää­nel­le: Tah­don. Täs­tä lu­pauk­ses­ta al­kaa kut­kut­ta­va
    ha­lu saa­da tie­tää, ku­ka mi­nä o­len, ja mi­ten mi­nä tai su­ku­ni o­lem­me pää­ty­neet ta­kai­sin
    Suo­meen. Näin al­kaa suu­ri seik­kai­lu.

Kuin­ka oi­ke­as­sa A­li­na-­Si­nik­ka on­kaan!, et­tä ”em­me o­le kuun­nel­leet”. Niin se on
mo­neen­kin koh­dal­la, va­li­tet­ta­vas­ti. Niin mi­nun­kin.

Uus-in­ke­ri­läi­syys

Mut­ta on­ko to­del­la­kin syn­ty­mäs­sä ”uus­in­ke­ri­läi­syys”?
Jos on, niin se on hie­no­a ja sen paik­ka on nyt Suo­mi, kos­ka Suo­mes­sa a­suu nyt
noin 50’000 in­ke­ri­läis­tä per­hei­neen (T.F.)

Tut­ki­ja, tri Toi­vo Flink kir­joit­taa sa­mas­sa ”In­ke­ri­läis­ten Vies­tis­sä” suo­ma­lais­ta
In­ke­rin­maa­ta, jos­sa o­li a­su­nut noin 140’000 lu­te­ri­lais­ta suo­ma­lais­ta, ei e­nää o­le
ol­lut o­le­mas­sa noin sa­taan vuo­teen… Näin ker­too tut­ki­ja.

Mut­ta en kui­ten­kaan ha­lu­a näin hel­pos­ti luo­pu­a In­ke­rin maas­ta. Jos pa­la­taan in­ke­ri­läis­ten
his­to­ri­aan. Se on pi­dem­pi kuin sa­ta vuot­ta. Mo­ni muis­taa, et­tä se al­koi 1600-lu­vun
a­lus­sa ja vaik­ka­pa mai­ni­taan en­sim­mäi­sen lu­te­ri­lai­sen seu­ra­kun­nan vuo­del­ta 1611
ja vuon­na 1656 In­ke­rin­maal­la toi­mi jo 58 e­van­ke­lis­ta seu­ra­kun­taa, joi­den o­mis­tuk­ses­sa
o­li 36 kirk­ko­a ja jois­sa toi­mi 42 pap­pi­a.

Sit­tem­min 1800-lu­vun a­lus­sa al­koi kir­kon a­loit­tees­ta ke­hit­ty­ä kou­lu­jär­jes­tel­mä.
Vuon­na 1863 pe­rus­tet­tiin Kolp­pa­nan o­pet­ta­ja­se­mi­naa­ri jos­ta tu­li­kin In­ke­rin­maan kult­tuu­rin
ku­kois­tuk­sen ja hen­ki­sen e­lä­män kes­kus. Si­vis­ty­nei­den pe­da­go­gien an­si­os­ta kou­luis­sa
jär­jes­tet­tiin lau­sun­ta­ker­ho­ja, lau­lu­kuo­ro­ja ja or­kes­te­rei­ta. Ja sil­loin jo pi­det­tiin
In­ke­rin­maal­la Lau­lu­juh­li­a, jon­ne ke­rään­tyi par­haim­mil­laan noin 4’000 o­sal­lis­tu­jaa.
Tä­män kai­ken an­si­os­ta in­ke­rin­suo­ma­lais­ten si­vis­tys­ta­so o­li huo­mat­ta­vas­ti kor­ke­am­pi
kuin ve­nä­läi­sel­lä vä­es­töl­lä, jo­ka o­li suu­rel­ta osin lu­ku­tai­do­ton.

In­ke­rin ku­kois­tus­kau­si

E­li on ol­lut In­ke­rin­maan, in­ke­ri­läis­ten his­to­ri­as­sa ku­kois­tus­kau­si­a­kin…
Val­lan­ku­mous Ve­nä­jäl­lä toi puh­dis­tuk­set, vai­not, pak­ko­siir­rot. Al­koi­vat hyök­käyk­set
lu­te­ri­lais­ta kirk­ko­a vas­taan ja suo­men­kie­li kiel­let­tiin ”na­ti­o­na­lis­ti-­vas­ta­val­lan­ku­mouk­sel­lis­ten”
kie­le­nä.

Sit­ten so­ta (1941-1945) pyyh­käi­si y­li In­ke­rin maan ja in­ke­ri­läi­set hei­tel­tiin Suo­meen
(n. 63’000) ja Suo­mes­ta ta­kai­siin Neu­vos­to­liit­toon (1944-45) noin 56’000.
Nyt sit­ten 1900-lu­vun a­lus­sa pre­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­ton siu­nauk­sel­la käyn­nis­tyi
pa­luu­muut­to­pro­ses­si Suo­meen.
Tut­ki­ja Toi­vo Flin­kin mu­kaan

    pa­luu­muut­to on tuo­nut Suo­meen run­saat 50’000 in­ke­rin­suo­ma­lais­ta
    per­hei­neen.
    In­ke­rin­maal­la su­ku­juu­ril­taan in­ke­rin­suo­ma­lai­si­a on tääl­lä het­kel­lä al­le 10’000.
    Vi­ros­sa mää­rä on sa­maa suu­ruus­luok­kaa. Ruot­sis­sa in­ke­rin­suo­ma­lai­set o­vat jo käy­tän­nös­sä
    su­lau­tu­neet val­ta­vä­es­töön.

Joit­ten­kin ti­las­to­jen mu­kaan ny­ky­ään Suo­mes­sa on noin 74’000 ve­nä­jän­kie­lis­tä ja
näin ol­len sii­tä noin 60 pro­sent­ti­a on In­ke­rin suo­ma­lai­si­a. Mei­tä on näin­kin pal­jon!
E­li, jo­pa Lap­peen­ran­nan ko­koi­nen kau­pun­ki, mut­ta mik­si me ol­laan niin nä­ky­mät­tö­mi­ä?
In­ke­ri­läi­set e­del­leen o­vat pe­lois­saan, et­tä jos­pa taas jot­kut uu­det tuu­let tai
myrs­kyt al­ka­vat pu­hal­taa jos­tain ja taas hei­te­tään jon­ne­kin, jo­ten mo­net ha­lu­a­vat
su­lau­tu­a mi­tä pi­kem­min suo­ma­lais­ten vä­es­töön! Ne jot­ka ei­vät o­saa suo­men­kiel­tä liit­ty­vät
ve­nä­jän­kie­li­siin ja ve­nä­läis­ty­vät Suo­mes­sa. Se­kin tun­tuu tur­val­li­sem­mal­ta kun ol­la
nä­ky­vis­sä ”kie­li­tai­dot­to­ma­na in­ke­ri­läi­se­nä”. Vaik­ka­kin näin i­kä­väs­ti meil­le on käy­nyt,
en ha­lu­ai­si lait­taa hyl­lyl­le In­ke­rin kan­san his­to­ri­aa, siel­lä in­ke­ri­läi­syys ei
säi­ly!

In­ke­ri­läi­nen i­den­ti­teet­ti

In­ke­ri­läi­syys säi­lyy vain meis­sä vie­lä e­los­sa o­le­vis­sa ai­to­in­ke­ri­läi­sis­sä ja näis­sä
uus­in­ke­ri­läi­sis­sä, jos sel­lai­nen il­mi­ö on syn­ty­mäs­sä. It­se i­loit­sen sii­tä ja toi­von,
et­tä lap­sen­lap­sis­sa­ni he­rää jos­kus kiin­nos­tus su­ku­juu­riin ja o­maan i­den­ti­teet­tiin!

In­ke­ri­läi­set kuu­lu­vat Suo­men vä­hem­mis­tö­ryh­mään suo­men­ruot­sa­lais­ten, ro­ma­nien,
saa­me­lais­ten, mu­kaan, joil­la on e­ri­kois­a­se­ma Suo­mes­sa, e­li vä­hem­mis­tö­sta­tus, jo­ka
oi­keut­taa o­maan kie­leen ja kult­tuu­riin säi­lyt­tä­mi­seen.

Saa­me­lais­kä­rä­jien mu­kaan saa­me­lai­si­a a­suu kaik­ki­aan 230 kun­nas­sa Suo­men 336 kun­nas­ta.
Suo­men noin 6’000 saa­me­lai­sis­ta noin 3’000 pu­huu saa­me­lais­kie­li­ä äi­din­kie­le­nään.

Suo­mes­sa ro­ma­nei­ta ar­vi­oi­daan o­le­van noin 10’000. Ro­ma­nit o­vat tul­leet Suo­meen
noin vii­si­sa­taa vuot­ta sit­ten pää­a­si­as­sa län­nes­tä Ruot­sin kaut­ta.

In­ke­ri­läi­si­ä, joit­ten juu­ret o­vat Suo­mes­sa, on 50’000, jo­ten in­ke­ri­läi­si­ä voi pi­tää
al­ku­pe­räi­si­nä suo­ma­lai­si­na. Näin sa­noi myös Mau­no Koi­vis­to huh­ti­kuus­sa 1990.

In­ke­ri­läi­sil­lä on sen­tään o­ma vi­ral­li­nen lip­pu, vaa­ku­na, kan­sal­lis­lau­lu ja kan­sal­lis­kuk­ka,
ke­to-or­vok­ki, vi­o­la tri­co­lor
.

In­ke­ri­läi­syys tun­nus­tet­ta­va

Jo­ten Suo­men täy­tyy tun­nus­taa in­ke­ri­läi­set o­ma­na vä­hem­mis­tö­ryh­mä­nä e­rik­seen ve­nä­jän­kie­li­sis­tä
ja myön­tää vä­hem­mis­tö­sta­tus ja luo­da In­ke­rin kult­tuu­ri au­to­no­mi­a.In­ke­rin kie­li­kään
ei o­le ko­ko­naan sam­mu­nut, sen voi vie­lä el­vyt­tää ja pai­naa vaik­ka Aa­pi­sen ja a­loit­taa
uus­in­ke­ri­läis­ten lap­sil­le kie­li­o­pe­tus­ta.

Jo­ten Nou­se In­ke­ri ja he­rää työ­hön!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu