Vetoomus oikeusministerille
Vuonna 2010 kerroin blogissani seuraavasti:
Kansanliikkeen Vetoomus Oikeusministeri Tuija Braxille
Oikeusministeriössä 16.8.2010 klo 15 kehitysvammaisten läheisten esittämät asiat.
Suomi ei ole pystynyt vielä ratifioimaan allekirjoittamaansa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta, koska kansallinen lainsäädäntömme ei ole vammaissopimuksen mukainen
1. Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki
Vuonna 1977 säädetty kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki on vanhentunut.
Kehitysvammalain 42 § ns pakkokeinopykälä, ”erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa
pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon toteuttaminen tai toisen turvallisuus välttämättä vaatii”, on ihmisoikeuksia loukkaava.
Kehitysvammaisia koskevat pakkokeinosäädökset tulee määritellä uudelleen ja tarkkarajaisesti.
Entinen Eduskunnan oikeusasiamies Paunio on vaatinut useamman kerran pakkokeinolainsäädännön uudistamista kehitysvammaisilla.
Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamista tulee jatkaa, lakien yhdistäminen ei ole edennyt Vanhasen molempien hallitusten aikana luvatussa aikataulussa.
2. Holhouslainsäädäntö
Suomen holhouslainsäädäntö asettaa kehitysvammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan
oikeustoimikelpoisuuden osalta vastoin YK:n vammaissopimuksen säädöksiä.
Nykyisen holhouslainsäädännön mukainen vajaavaltaiseksi julistaminen ja toimintakelpoisuuden
rajoittaminen (§18) ei liene vammaissopimuksen mukaista.
Nykyisen holhoustoimilain ja edunvalvontajärjestelmän soveltamisessa on mielestämme suuria ongelmia kehitysvammaisten kohdalla.
- Holhoustoimilain 29 § todetaan että ”jos tuomioistuin on niin määrännyt, edunvalvojalla on oikeus
edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään”.
Tuomioistuimissa on maistraattien hakemuksesta alettu määrätä vaikeavammaisille
kehitysvammaisille aikuisille viranomaisedunvalvojia edustamaan päämiestään tämän
terveydenhuoltoa, hoitoa, hoitopaikkaa, asuinpaikkaa ja taloudellisia asioita koskevien
päätösten tekemisessä eli ”täyttämään aukkotilanne kehitysvammaisen hoitopäätösten kohdalla.
Käytännössä kehitysvammainen on silloin aukottomasti viranomaisedunvalvojansa
holhouksessa ja omaiset on täysin suljettu vammaisen elämästä.
-
Holhoustoimilain 42 § huolenpito päämiehestä: ”edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että
päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on … pidettävä
asianmukaisena”, on riittävä pykälä ilman tuomioistuimen erityistä määräystä. -
Holhoustoimilain 43 § päämiehen kuuleminen, ”ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen …
hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä …
kuuleminen ei ole kuitenkaan tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä”.
Viranomaisedunvalvojat, joilla on usein pari sataa päämiestä, eivät ehdi selvittää päämiestensä
tahtoa eikä heillä ole taitoa ja kykyä kommunikoida esimerkiksi puhevammaisten kehitysvammaisten
kanssa, päämiehen tahdon selvittäminen ja välittäminen jää usein kehitysvammaisen hoitoyksikön
tehtäväksi, ellei omaisten apua haluta käyttää.
Tulkkaus
Vaikeavammaisia ja puhevammaisia kehitysvammaisia tulkkaavien puhevammaisten
tulkkien käyttö kehitysvammaisten oikeudellisissa asioissa tulee olla tarkkaan säädeltyä.
Näissä vaativan tason tulkkauksissa tulee olla aina kaksi toisistaan riippumatonta tulkkia tai on käytettävä paritulkkausta.
- Kunnat ovat aikaisemmin myöntäneet v 2007 lähtien vammaispalvelulain perusteella puhevammaisille
puhetulkkeja, nyt puhetulkkauksen myöntäminen siirtyy 1.9.2010 Kelalle.
Alalla toimii paljon amatööritulkkeja, oikeudellisissa asioissa tulee aina varmistaa puhetulkin pätevyys.
Tuomioistuinten tulee olla tietoisia kehitysvammaisten puhetulkkauksen luotettavuuden epävarmuudesta, jos
vammaisella päämiehellä ei ole puhetta ja vain muutama kommunikaatiomerkki ja erityisesti jos päämiehen äidinkieli on muu kuin puhetulkin.
Puhevammainen kehitysvammainen on myös helposti johdateltavissa ja yleensä kehitysvammainen pyrkii
miellyttämään kysyjää ja vastaa usein kuten olettaa kysyjän haluavan.
Tuettu päätöksenteko
-
Tuettua päätöksentekojärjestelmää tulee kehittää kehitysvammaisille raskaan edunvalvontajärjestelmän sijaan.
Vammaisen apuna tulee olla hänen luottohenkilöitään ja omaisia tukemassa häntä päätösten teossa. -
Viranomaisedunvalvonnan siirryttyä vuoden 2009 alussa valtion oikeusaputoimistoille, viranomaisedunvalvojien
määrääminen kehitysvammaisille on lisääntynyt ja erityisesti henkilöä koskevissa asioissa.
Omaisten kokemukset yhteistyöstä viranomaisedunvalvojien kanssa ovat olleet kielteisiä, omaisten apua
ja asiantuntemusta ei oteta vastaan, pikemminkin yritetään kehitysvammaista päämiestä
vieraannuttaa omaisistaan vetoamalla tämän itsemääräämisoikeuteen.
Viranomaisedunvalvojilla harvoin on taitoa kommunikoida kehitysvammaisen päämiehen kanssa tai selvittää hänen tahtoaan.
Holhous
- Holhoustoimilaissa § 8 todetaan, että ”edunvalvoja voidaan
määrätä, jos … etua valvottava, ei …
vastusta sitä.
Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan … määrätä”.
Maistraatin pyytämässä lääkärintodistuksessa edunvalvojan määräämistä varten, todetaan
yleensä, ettei päämies ymmärrä edunvalvonnan merkitystä eikä häntä voida kuulla henkilökohtaisesti.
On tapauksia, joissa tuomioistuin on pyytänyt järjestämään vaikeavammaisen kehitysvammaisen
ja puhumattoman henkilön kuulemistilaisuuden, jossa vammaiselta on kysytty, kenet hän haluaa edunvalvojakseen.
Tuomioistuimet näyttävät toimivan ilmeisen ristiriitaisesti, kun niillä ei ole käsitystä vaikeavammaisten
ja puhumattomien kehitysvammaisten ymmärryskyvystä ja kommunikaatiotaidoista ja tulkkauksen luotettavuudesta.
- Korkeimman oikeuden edunvalvontavaltuutuksen ennakkopäätöksessä on todettu, että aina ensi sijassa
tulee käyttää lievintä mahdollista edunvalvonnan muotoa ja aina omaisia jos se suinkin on mahdollista.
Omaisten ensisijaisuus tulee näkyä myös lain tasolla.
Taloudellisten asioitten edunvalvonta on hyvin tarkkaan määritelty laissa, mutta kehitysvammaisten
ihmisoikeuksien, vapauden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen ei korostu laissa eikä lain
soveltamisessa, mikä on myös ristiriidassa YK: vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen kanssa.
Helsingissä 16.8.2010
Kansanliike kehitysvammaisten ihmisoikeuksien puolesta
Jälleen kerran
Vielä kerran kehitysvammaisuutta käsittelevistä asioista.
Viisi vuotta sitten kun oli vielä hengissä Kansanliike kehitysvamaisten ihmisoikeuksien puolesta olimme vieneet
vetomuuksia niinkuin olin maininnut jo ministeri Risikolle, niin myös ministerei Juha Rehulalle, Maria Guzenina-Richardsonille jne.
Mutta kaikki mainitut asiat vetomuksessa oikeusmiinisterille ovat ajankohtaiset vielä tänäkin päivänä!
Miksi puksutetaan paikalaan kehitysvammaisten asioitten parantamisessa tässä suloisessa Suomessa?
Itsemääräämisoikeuslaki olisi pitänyt hyväksyä eduskunnassa tämän hallituksen aikana, mutta perustuslakivaliokunta piti sitä perustuslainvastaisena. Se joudutaan uudestaan kirjoittamaan uuden eduskunnan aikana ja tuomaan paremmassa muodossa eduskunnan käsittelyyn.
Joten kehitysvammalain hirvittävä pykälä § 42 on edelleen voimassa, kunnes uuden itsemääräämisoikeuslain hyväksymisen yhteydessä kumotaan.
Vasta sitten YK: n vammaissopimus voidaan ratifioida, vaikka eduskunta sen on jo hyväksynyt.
Näin hitaasti etenemme kehitysvammaisten lakien ja pykälien epäkohtien parantamisessa. Ehkä asiat korjaantuvat tämän vuosisadan loppupuolella!?
Ilmoita asiaton viesti