Inkeriläisten viimeinen satama on Suomi

Ym­pä­ri men­tii­n yh­teen tul­tiin.

Näin ta­pah­tui in­ke­ri­läis­ten koh­dal­la.
1600-lu­vul­ta al­ka­en his­to­ri­an aal­lot o­vat pyö­rit­tä­nee­n In­ke­rin kan­saa, jos­kus nos­ta­neet hie­man aal­to­jen har­jal­le,
mut­ta u­seim­mi­ten vei­vät aal­to­jen poh­jal­le ja kan­sa syök­syi sen sy­vyyk­siin. Jo­pa Si­pe­ri­aa­n as­ti … jon­ka mul­tiin tu­han­net jäi­vät­kin.

Tä­nä vuon­na, tar­kem­min huh­ti­kuun 10 päi­vä­nä 2015 tu­li ku­lu­neek­si ta­san 25 vuot­ta kun Suo­mi a­va­si por­tit in­ke­ri­läi­sil­le Suo­meen.

In­ke­ri­läi­set ve­nä­läi­si­nä Suo­mes­sa.

Suo­ma­lai­ses­sa me­di­as­sa en huo­man­nut mi­tää­n e­ri­kois­ta se­mi­naa­ri­a tai ta­pah­tu­maa, jo­ka o­li­si ol­lut o­mis­tet­tu täl­le ai­heel­le.
Mut­ta kui­ten­kin kii­tet­tä­väs­ti ve­nä­jän­kie­li­sis­sä Y­le uu­ti­sis­sa p­ro­jek­til­la ni­mel­tää­n ”O­let­ko suo­ma­lai­nen? – 24 tun­nin si­säl­lä pois tääl­tä”.

Pro­jek­tis­sa ker­ro­taan ly­hy­es­ti In­ke­rin kan­san his­to­ri­as­ta ja pa­luu­muut­top­ro­ses­sis­ta.
Myös o­mi­a in­ke­ri­läis­ten kos­ket­ta­vi­a ta­ri­noi­ta on e­si­merk­ki­nä.

Mik­si vain ve­nä­jän­kie­li­se­nä?
O­vat­ko kaik­ki in­ke­ri­läi­set muut­tu­neet ve­nä­läi­sik­si Suo­mes­sa? Mik­si ei laa­jem­min suo­men kie­lel­lä ker­rot­tu täs­tä p­ro­jek­tis­ta?

Kei­tä me o­lem­me

O­len kir­joit­ta­nut b­lo­ge­ja in­ke­ri­läi­sis­tä.
Mut­ta ha­lu­an ly­hy­es­ti ker­ra­ta vie­lä. Kei­tä me ol­laan ja mis­tä me tul­laan?
Ja miet­ti­ä mi­ten meil­le käy tu­le­vai­suu­des­sa.
Tut­ki­ja Toi­vo F­lin­kin mu­kaa­n in­ke­rin­suo­ma­lai­si­a per­hei­nee­n on muut­ta­nut Suo­meen noin 50’000!

In­ke­ri­läi­set o­vat niit­ten suo­ma­lais­ten jäl­ke­läi­si­ä, jot­ka muut­ti­vat In­ke­rin maal­le Suo­mes­ta ruot­sin val­lan ai­ka­na. Maa­ o­li jo sil­loin ni­mel­tää­n In­ke­rin­maa. Kaik­ki­aa­n in­ke­ri­läi­si­ä o­li noin 150’000

In­ke­rin lu­te­ri­lai­sen kir­kon juu­ret o­vat myös pe­räi­sin 1600-lu­vun a­joil­ta

Kir­kon a­loit­tees­ta al­koi ke­hit­ty­ä myös kou­lu­tus.
1863 a­vat­tiin Kolp­pa­nan o­pet­ta­ja se­mi­naa­ri (1863–1913) jos­ta tu­li In­ke­rin kan­san si­vis­tys­kes­kus.
Vuo­den 1917 hel­mi­kuus­sa ta­pah­tu­neen Ve­nä­jän t­saa­rin­val­lan ku­kis­tu­mi­sen jäl­kee­n al­koi In­ke­ris­sä kan­sal­li­nen he­rä­tys­kau­si.
Sii­hen men­nes­sä In­ke­rin­maal­la toi­mi 314 kan­sa­kou­lu­a se­kä Pie­ta­rin suo­ma­lai­nen yh­teis­kou­lu.
Kir­jas­to a­va­si o­ven­sa vuon­na 1884.
Kolp­pa­nas­sa pi­det­tiin kuu­den­net y­lei­sin­ke­ri­läi­set lau­lu­juh­lat 1913.
E­siin­ty­ji­ä o­li 771, soit­to­kun­ti­a o­li seit­se­män.
Juh­la­kul­ku­ee­see­n o­sal­lis­tui 4’000 ih­mis­tä.

1917 val­lan­ku­mous Ve­nä­jäl­lä sai liik­keel­le myös in­ke­ri­läi­set ta­lon­po­jat. E­ri­tyi­ses­ti Poh­jois-In­ke­ris­sä.

Syn­tyi Poh­jois-In­ke­rin ta­sa­val­ta, jo­ka kes­ti va­jat 500 päi­vää.

Pa­ko­lai­se­na Suo­meen

Sit­ten 1930-lu­vun Le­ni­nin kol­lek­ti­vi­soin­ti ja 1940-lu­vun al­ka­nut S­ta­li­nin ter­ro­ri tu­ho­si­vat par­haa­t In­ke­rin mie­het.

Sit­ten tu­li toi­nen maa­il­man so­ta ja e­va­kuoin­ti Suo­meen Vi­ron kes­ki­tys­lei­rin kaut­ta. 63’000 in­ke­ri­läis­tä tu­li suo­meen.

Vä­li­rau­ha­so­pi­mus 1944. Nyt siir­ret­tii­n 56’000 in­ke­ri­läis­tä ta­kai­sin Neu­vos­to­liit­toon, mut­tei ko­ti­seu­duil­le. Vaik­ka suo­ma­lai­set­kin vi­ra­no­mai­set tie­si­vät, et­tei­vät in­ke­ri­läi­set pää­se In­ke­rin­maal­le vaan hei­dät vie­dään sy­väl­le Ve­nä­jäl­le.

– Hei­dät vie­tiin vaik­ka vii­mei­sel­lä ju­nal­la … mut­ta ei in­ke­riin.

Kun­ni­a­vel­ka

On pu­hut­tu sii­tä, et­tä Mau­no Koi­vis­to ha­lu­si mak­saa­ in­ke­ri­läi­sil­le kun­ni­a­ve­lan kai­kis­ta kär­si­myk­sis­tä, mut­ta nyt ve­nä­jän­kie­li­sis­sä Y­le uu­ti­sis­sa ker­ro­taan,
et­tei sel­lai­ses­ta ol­lut kos­kaan p­re­si­dent­ti pu­hu­nut­kaan, mut­ta p­re­si­dent­ti on pa­hoi­tel­lut si­tä, et­tä Suo­mi o­li­si voi­nut teh­dä vie­lä jo­tain suu­rem­paa kan­sal­le jo­ka on niin pal­jon kär­si­nyt.

1990-lu­ku ja Pe­rest­roi­ka. Uu­det tuu­let ja toi­vo pääs­tä ta­kai­sin ra­ken­ta­maa­n uu­del­lee­n In­ke­rin maa­ta.

Mut­ta p­re­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­to a­va­si in­ke­ri­läi­sil­le por­tit Suo­meen ja kan­sa rien­si taak­se kat­so­mat­ta va­pau­teen Neu­vos­to­lii­tos­ta.
Ta­pah­tui huo­maa­mat­ta et­ni­nen puh­dis­tus Neu­vos­to­lii­tos­sa.

Pa­luu­muut­to­jär­jes­tel­mä lak­kau­tet­tiin, mut­ta vie­lä kuu­lem­ma muu­ta­ma tu­hat in­ke­ri­läis­tä jo­not­taa Suo­meen.

Tut­ki­ja Toi­vo F­lin­kin mu­kaan Suo­mee­n on tä­hän as­ti muut­ta­nut noin 50’000 in­ke­ri­läis­tä per­hei­neen.
Ve­nä­jäl­lä on noin 10’000, Vi­ros­sa sa­man ver­ran, Ruot­sin in­ke­ri­läi­set o­vat lä­hes ko­ko­naan su­lau­tu­neet pai­kal­li­seen vä­es­tään.

Vä­hem­mis­tö­sta­tus

Näin ol­len suu­rin o­sa In­ke­rin suo­ma­lai­sis­ta on Nyt Suo­mes­sa.

Tä­mä täyt­täi­si p­re­si­dent­ti Mau­no Koi­vis­ton toi­vo­muk­sen, teh­dä jo­tain vie­lä suu­rem­paa kuin pa­luu­muut­to p­ro­ses­si.
Nyt on so­pi­va het­ki. Suo­mes­sa on he­rää­mäs­sä uus-in­ke­ri­läi­syys.

Muis­to­jen In­ke­ri.

­Lyy­li Ron­ko­nen

Inkeri, Isäni maa olit ennen
kotini, kontuni, kaikki on mennyt.
Yksin mä vaellan vierailla mailla
kotia vailla, kotia vailla.

Inkeri, kotimaa, kohtalo kurja
syöksi sun kansasi myrskyhyn hurjaan
riistetty, ryövätty kotini kulta
viety on multa, viety on multa …

Mut­ta eh­kä jos­kus jo­ku las­ten­las­ten lap­sis­tam­me jos­sain vai­hees­sa ha­lu­a pa­la­ta i­soi­sien­ne en­ti­seen sa­ta­maa­n et­sies­sä­ni o­mi­a juu­ri­aan … ja pyyh­käi­see kyy­ne­let sil­mil­tä…