Imperiumit maailman näyttämöllä

Muu­tin de­mok­raat­ti­seen Suo­meen
im­pe­riu­mis­ta.
O­len a­su­nut nyt Suo­mes­sa
jo lä­hes nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan, mut­ta
men­nei­syyt­tä ei pys­ty, vaik­ka ha­lu­ai­si­kin,
jät­tä­mään taak­seen, se vaan kul­kee mu­ka­na. Ja
mik­si y­rit­täi­sin­kää­n u­noh­taa­? – E­li o­len
ko­toi­siin siel­tä hir­mu­val­las­ta, pa­ha­mai­nei­ses­ta
Neu­vos­to­lii­ton im­pe­riu­mis­ta.

Ym­mär­rän suu­rin piir­tein mi­tä tar­koit­taa
im­pe­riu­mi, mut­ta nyt tääl­tä kau­kaa
kat­sot­tu­na ha­lu­sin ot­taa hie­man sel­vää
mil­lai­nen maa­ o­li ”o­ma im­pe­riu­mi­ni” ja mik­si
se ha­jo­si ja mik­si muut­kin im­pe­riu­mit ha­jo­a­vat – Ja
jo­tain muu­ta­kin im­pe­riu­min liit­ty­vää­, e­li
mi­tä sii­tä ker­to­vat pal­jon vii­saam­mat?

Neu­vos­to­lii­ton im­pe­riu­mi

Täs­sä o­li­si a­luk­si teks­ti­tet­ty vi­de­o, jo­ka
ker­too ly­hy­es­ti mi­ten toi­sen maa­il­ma so­dan
jäl­keen Neu­vos­to­lii­tos­ta muo­dos­tui to­del­li­nen
suur­val­ta, jol­la o­li so­ti­laal­li­ses­ti mah­ta­va
voi­ma:

En tien­nyt mi­tään sil­loi­sis­ta so­ti­laal­li­sis­ta
tu­ki­koh­dis­ta ja Neu­vos­to­lii­ton so­ti­laal­li­ses­ta
stra­te­gi­as­ta… E­lin yh­teis­kun­nas­sa, jos­sa
ko­ros­tet­tii­n ys­tä­vyyt­tä ja
su­vait­se­vai­suut­ta kaik­kien mai­den kes­ken. So­ti­laal­li­set
tu­ki­koh­dat ja so­ti­laal­li­nen st­ra­te­gi­a
o­li ver­hot­tu Neu­vos­to­lii­ton ja kaik­kien
muit­ten mai­den kan­so­jen ys­tä­vyy­teen ja
vel­jel­li­seen so­li­daa­ri­suu­teen kuin myös e­ri
kan­sal­li­suuk­sien su­vait­se­mi­seen ja ro­tu­vi­han
vas­tus­ta­mi­seen.
Se o­li kir­joi­tet­tu myös Kom­mu­nis­ti­sen mo­raa­lin koo­dek­sin.

Us­koin sii­hen, et­tä neu­vos­to­kan­so­jen
vä­lil­lä, kan­sal­li­suu­des­ta riip­pu­mat­ta,
on vah­va yh­teen­kuu­lu­vuus ja ys­tä­vyys.
Niin myös us­koin sii­hen, et­tä niit­ten
mai­den kan­sa­lais­ten, jon­ne NL a­set­ti tu­ki­koh­ti­a
kan­sa­lai­set o­li­vat mei­dän ys­tä­vi­ä. Niin kuin us­koin myös YYA-so­pi­muk­seen. En näh­nyt NL ag­res­so­ri­na vaan rau­han
ra­ken­ta­ja­na.
Var­so­van liit­to­kin me­ni i­de­a­na Eu­roo­pan kol­lek­tii­vi­sen tur­val­li­suu­den jär­jes­tel­män ra­ken­ta­mi­seen
riip­pu­mat­ta e­ri mai­den so­si­aa­li­ses­ta ja
po­liit­ti­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä…
Kan­sa us­koi o­miin joh­ta­jiin­sa ja hei­dän
pää­tök­siin­sä. Kun kan­sa al­koi e­päil­lä,
Neu­vos­to­liit­to hor­ju­a…

Kan­so­jen ys­tä­vyys luo­tet­ta­va lin­na­ke
Sta­li­nin ai­kai­nen Neu­vos­to­lii­ton hym­ni:
Гимн СССР (Сталинский)

Ar­kie­lä­mäs­sä kuu­ba­lai­set, viet­na­mi­lai­set,
af­rik­ka­lai­set o­li­vat jo­ka­päi­väi­nen
il­mi­ö vaik­ka­pa työs­ken­nel­les­sä­ni Mins­kin
y­li­o­pis­tos­sa, kos­ka siel­lä, niin kuin mo­nes­sa
muus­sa­kin y­li­o­pis­tos­sa, o­li o­pis­ke­li­joi­ta
ul­ko­mail­ta. En pi­tä­nyt si­tä pa­ha­na
a­si­a­na vaan päin­vas­toin hy­vä­nä.

Mi­kä on im­pe­riu­mi

Mil­lais­ta val­ti­o­ta ni­mi­te­tään
im­pe­riu­mik­si? Vii­saat ker­to­vat
sii­tä. E­si­mer­kik­si tun­net­tu a­me­rik­ka­lai­nen
so­si­o­lo­gi
Ran­dall Col­lins
e­sit­ti ge­o­po­liit­ti­sen
te­o­ri­an, jon­ka mu­kaa­n im­pe­riu­mik­si ni­mi­te­tään
sel­lais­ta val­ti­o­ta, jo­ka voi so­ti­laal­li­ses­ti
puut­tu­a vi­ral­lis­ten ra­jo­jen­sa ul­ko­puo­lis­ten
val­ti­oi­den a­si­oi­hin. Kor­keim­man s­ta­tuk­sen
val­ti­oit­ten vä­lis­sä saa­vut­taa se val­ti­o, jo­ka
on siis so­ti­laal­li­ses­ti kai­kin vah­vin val­ti­o.

Col­lin­sin te­o­ri­as­sa val­ti­ol­la on myös ko­ko- ja
voi­ma­va­ra­e­tu­ja naa­pu­ri­val­ti­oi­hin näh­den, myös
si­jain­tiin pe­rus­tu­va e­tu. Ul­koi­sel­la ken­täl­lä
val­ti­oi­den ar­vos­tus pe­rus­tuu siis ge­o­po­li­tii­kan
pe­ri­aat­tei­siin.

Im­pe­riu­mil­la on vie­lä
si­säi­nen kent­tä jon­ka muo­dos­ta­vat ko­ti­mai­set
po­liit­ti­set ryh­mät sa­maan ta­paan kuin y­leen­sä
so­si­aa­lis­ten ryh­mien vä­lil­lä. Ul­koi­nen ja
si­säi­nen kent­tä taas vai­kut­ta­vat toi­siin­sa.
Si­sä­ken­täl­lä on tai­pu­mus pirs­tou­tu­a ja
si­sä­maas­ta ra­ja­naa­pu­rit i­me­vät voi­ma­va­ro­ja…

Näin kat­so­en Neu­vos­to­liit­to o­li
hy­vä e­si­merk­ki im­pe­riu­mis­ta. Se o­li vah­va
so­ti­laal­li­ses­ti. Kaik­ki ne val­loi­tuk­set,
jot­ka se te­ki i­tä-Eu­roop­paa­n, Af­ga­nis­ta­niin ja
nii­n e­del­leen meil­le se­li­tet­tii­n e­si­mer­kik­si
tais­te­lu­na näit­ten kan­so­jen va­pau­den
puo­les­ta…

On­ko im­pe­riu­min ha­jo­a­mi­nen vält­tä­mä­tön­tä?

Col­lin­sin mu­kaa­n im­pe­riu­mit kas­va­vat
y­li­suu­rik­si ja ha­jo­a­vat. Tä­mä voi­daan
se­lit­tää kah­del­la ta­val­la. Ta­lou­del­li­nen
se­li­tys pe­rus­tuu so­ta­ko­neis­ton kus­tan­nus­ten
pai­su­mi­see­n y­li voi­ma­va­ro­jen. Toi­nen se­li­tys
on po­liit­ti­nen. Vä­es­tön kuu­li­ai­suu­den
ja so­ta­jouk­ko­jen mo­raa­lin yl­lä­pi­tä­mi­nen
y­li kan­sal­li­suus­ra­jo­jen voi muo­dos­tu­a
y­li­voi­mai­sek­si teh­tä­väk­si.

Ran­dall Col­lins
en­nus­ti vuon­na 1978
Neu­vos­to­lii­ton ro­mah­dus­ta mer­kit­se­vien
ge­o­po­liit­tis­ten ta­pah­tu­mien vyö­ry­ä 2000 -lu­vun
en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­sa­dal­la. Mut­ta ta­pah­tu­mat
e­te­ni­vät no­pe­am­min.

Har­var­din, Ox­for­din ja S­tan­for­din y­li­o­pis­tois­sa
lu­en­noi­va p­ro­fes­so­ri Fer­gu­son sa­noo­, et­tä ta­val­li­nen
kä­si­tys on, et­tä im­pe­riu­mien ha­jo­a­mi­nen
kes­tää sa­to­ja vuo­si­a, mut­ta nii­den e­lin­kaa­ren
pi­tuut­ta ei voi en­nus­taa. A­joit­tain ne lui­su­vat
kriit­ti­seen ti­laan, jos­sa hy­vin pie­ni är­sy­ke
voi syös­tä vaa­ral­li­seen mur­rok­seen. Yh­den
ai­no­an hie­kan­jy­vän siir­ty­mi­nen pai­kal­taan
saat­taa sor­taa ko­ko ta­lon…

Näin ta­pah­tui Neu­vos­to­lii­tos­sa. Ber­lii­nin
muu­rin kaa­tu­mi­sen seu­rauk­se­na kaa­tui ko­ko
Neu­vos­to­liit­to… Kui­ten­kin se
Neu­vos­to­lii­ton ro­mah­dus o­li yl­lä­tys
ja hie­man pe­lot­ta­vaa­kin. En­tä mi­ten
nyt? Mo­net kä­si­tyk­set kään­tyi­vät
pää­la­el­leen! Mie­les­tä­ni e­rit­täin
vai­ke­at a­jat tu­li­vat o­pet­ta­jil­le, jot­ka
o­pet­ti­vat kom­mu­nis­tis­ta mo­raa­li­a ja
kom­mu­nis­tis­ta i­de­o­lo­gis­ta kas­va­tus­ta ja
yh­teis­kun­nan kes­tä­vyyt­tä.

Ei
Neu­vos­to­liit­to ol­lut ai­no­a im­pe­riu­mi his­to­ri­an
näyt­tä­möl­lä. Im­pe­riu­me­ja on ol­lut ai­na
ja tu­lee­ ai­na o­le­maan. Jos yk­si im­pe­riu­mi
lu­his­tuu, niin toi­nen on jo kyt­tää­mäs­sä
si­jaa­ it­sel­leen. Ai­na jo­ku hal­lit­si­ja pyr­kii
laa­jen­ta­maa­n o­man val­ta­kun­nan ra­jo­ja.

Brit­ti­läi­nen im­pe­riu­mi

Tie­däm­me, et­tä kaik­kien ai­ko­jen
suu­rin im­pe­riu­mi on ol­lut
B­rit­ti­läi­nen im­pe­riu­mi.
Laa­jem­mil­laa­n en­sim­mäi­sen
maa­il­ma­so­dan jäl­kei­si­nä vuo­si­na se hal­lit­si
25 p­ro­sent­ti­a maa­il­man vä­es­tös­tä
noin 500 mil­joo­naa­ ih­mis­tä. Toi­sen
maa­il­man­so­dan jäl­keen tä­mä im­pe­riu­mi al­koi
ha­jo­ta… kui­ten­kin se hal­lit­see vie­lä 14:ää
me­ren­ta­kais­ta a­lu­et­ta.

Suo­men im­pe­riu­mi

Mi­ten mei­dän pik­ku Suo­mi? O­li­si­ko
mah­dol­li­suus kas­vaa­ im­pe­riu­mik­si? Mi­tä
se e­del­lyt­täi­si? Ai­na­kin Suo­mes­sa o­li
pyr­ki­myk­si­ä laa­jen­taa ra­jo­ja jo­pa U­ral
vuor­ten taak­se. – Min­kä nä­köi­nen Suo­mi
o­li­si, jos vii­me so­das­sa Sak­sa o­li­si voit­ta­nut
Neu­vos­to­lii­ton. – No. Suur-Suo­mi jäi kui­ten­kin
vain haa­veek­si.

Suur-Suo­mes­ta o­li piir­ret­ty jo kart­ta ja
kir­joi­tet­tu ja pai­net­tu vuon­na 1942
Viet­ti Ny­kä­sen
kir­ja
”Suo­men uu­si tie”,
jos­sa
hah­mo­tel­tiin kan­sal­lis­so­si­a­lis­ti­sen Suo­men
uut­ta po­liit­tis­ta oh­jel­maa sak­sa­lai­sen
vel­jes­puo­lu­ee­n e­si­ku­van mu­kai­ses­ti. Kir­jan
kan­nes­sa on ku­vat­tu tu­le­van Suur-Suo­men
kart­ta. Län­nes­sä ra­ja on piir­ret­ty
si­ten, et­tä Nor­jan ja Ruot­sin poh­joi­so­sat
kuu­lui­si­vat Suo­meen. Kie­li­ra­ja on il­mei­ses­ti
ol­lut rat­kai­se­va. Myös Vi­ro ja In­ke­rin­maa
kuu­lui­si­vat Suo­meen. Pie­ta­ri­a ei kar­tal­la
o­li­si o­le­mas­sa e­nää lain­kaan ja i­däs­sä
ra­ja kul­ki­si U­ra­lin i­tä­puo­lel­la.

Suur-Suo­men kart­ta on pai­net­tu myös
tie­teel­li­see­n ar­tik­ke­liin
”Tu­le­va Suo­mi ta­lous­maan­tie­teel­li­se­nä ko­ko­nai­suu­te­na”
(Ter­ra, 1941).

Ku­ka­pa sen tie­tää­, o­li­ko hy­vä vai pa­ha,
et­tä nii­n ei ta­pah­tu­nut? Et­tä Suo­mes­ta ei
tul­lut im­pe­riu­mi­a. En tie­dä mi­nä­kään!

Mut­ta kai­kis­ta im­pe­riu­meis­ta riip­pu­mat­ta,
toi­vo­tan oi­kein hy­vää ja läm­min­tä ke­sää
tääl­lä su­loi­ses­sa Suo­mes­sam­me!

Ja
py­sym­me­hän tur­val­li­ses­ti o­mien ra­jo­jem­me
si­sä­puo­lel­la!

Im­pe­riu­me­ja e­ri ai­ka­kau­sil­ta:

• Brittiläinen imperiumi
• Rooman imperiumi
• Ming-dynastia Kiinassa
• Bourbonin suku Ranskassa
• Habsburgien monarkkia
• Ottomaanien valtakunta
• Romanovien keisarikunta
• Yhdysvalloilla on maailmalla 761 sotilastukikohtaa
• Barroso: European Union is empire