Yksinäisyys

Mi­kä vai­vaa nuor­ta su­ku­pol­ve­a Suo­mes­sa? Mik­si
he o­vat kaik­kein yk­si­näi­sim­pi­ä
yh­teis­kun­nas­sam­me?

Tie­dot o­vat pe­räi­sin
Ra­ha-au­to­maat­tiyh­dis­tyk­sen vii­me tou­ko­kuus­sa
teet­tä­mäs­tä tut­ki­muk­ses­ta, jo­hon vas­ta­si
tu­hat suo­ma­lais­ta. A­si­as­ta ker­ro­taan
Uu­tis­vuok­sen pää­kir­joi­tuk­ses­sa 15.7.2015
Yk­si­näi­syys kuu­luu muil­le”.
Leh­ti­kir­joi­tuk­sen mu­kaan kai­ken tä­män
päi­vän so­si­aa­li­sen hy­pe­tyk­sen kes­kel­lä mo­ni
meis­tä tun­tee­ o­le­van­sa yk­sin …

    ei­kä pe­rä­ti nel­jäl­lä p­ro­sen­til­la o­le
    yh­den yh­tää­n ys­tä­vää. Y­li 20 p­ro­sent­ti­a
    nuo­ris­ta ai­kui­sis­ta ko­kee­, et­tei kuu­lu
    mi­hin­kään ryh­mään. RAY:n tut­ki­muk­sen
    mu­kaan 18-24 vuo­ti­aat suo­ma­lai­set o­vat kaik­kein
    yk­si­näi­sim­pi­ä.

Mis­tä on ky­se? Mik­si niin? Ja hait­taa­ko se
nuor­ten e­lä­mää! Te­kee­kö se pa­rem­mak­si vai
huo­nom­mak­si se yk­si­näi­syys? Leh­ti jat­kaa..

    Yk­si­näi­syy­s ei tar­koi­ta pelk­kää­ yh­den
    ih­mi­sen pa­haa­ o­lo­a, vaan sil­lä on pit­kät
    var­jot. Yk­si­näi­syys toi­mii si­vu­juon­tee­na
    ma­sen­nuk­sen, työ­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen ja jo­pa
    it­se­mur­ha-a­ja­tus­ten rin­nal­la. Kaik­ki nä­mä
    käy­vät pait­si ih­mi­sel­le myös yh­teis­kun­nal­le
    kal­liik­si..

Mi­tä me tar­koi­tam­me sil­lä yk­si­näi­syy­del­lä?

Mie­les­tä­ni yk­si­näi­syy­s on vain e­lä­män o­le­mas­sa­o­lon
yk­si mah­dol­li­suus.

Yk­si­näi­syys
tai­taa­ ol­la hy­vin y­lei­nen il­mi­ö ei vain
ny­ky­maa­il­mas­sa mut­ta se var­maa­n on seu­ran­nut
ih­mis­ten e­lä­mää niin kau­an kuin on ih­mi­si­ä
ol­lut… Lie­nee­kö tä­nä­kin päi­vä­nä
yh­tä­kää­n ih­mis­tä, jo­ka ei kos­kaa­n o­li­si
tun­te­nut it­se­ää­n yk­si­näi­sek­si? Voi ol­la
toi­mi­mas­sa jos­sain ryh­mäs­sä­kin, mut­ta
tun­te­a it­sen­sä ul­ko­puo­li­sek­si tai
voi ol­la vie­rel­lä ih­mi­nen, mut­ta sil­ti voi
tun­tu­a et­tä o­vat yh­des­sä mut­ta e­rik­seen…

E­ri syis­tä me voim­me e­lä­mäm­me var­rel­la
jää­dä yk­sin! Per­he ha­jon­nut, lap­set
läh­ti­vät maa­il­mal­le, van­he­nem­me ja en­ti­set
ys­tä­vät ka­to­a­vat lä­hi­piis­tä. Ku­kan ei pys­ty
täy­sin vält­tä­mää­n yk­si­näi­syyt­tä. E­lä­mä
on täyn­nä yl­lä­tyk­si­ä ja tu­le­vai­suu­s on
tun­te­ma­ton.

A­jat­te­len­kin, et­tä e­ri­tyi­nen huo­li pi­täi­si
ol­la nuo­rem­mas­ta su­ku­pol­ves­ta mik­si he
va­jo­a­vat ny­ky­maa­il­mas­sa yk­si­näi­syy­tee­n? On­ko
syy sii­nä, niin kuin kir­joit­taa­ Uu­tis­vuok­si,
et­tä yk­si­näi­syys syn­tyy seu­rauk­se­na
ma­sen­nuk­ses­ta, työ­ky­vyn heik­ke­ne­mi­ses­tä ja
jo­pa it­se­tu­hoi­ses­ta a­jat­te­lus­ta?

Lie­nee­kö kui­ten­kin päin vas­toin, et­tä
e­päon­nis­tu­mi­nen e­lä­mäs­sä, työt­tö­myys
ym. sei­kat vai­kut­ta­vat sii­hen, et­tä ih­mi­nen va­jo­aa
yk­si­näi­syy­teen. Täl­lä on vai­ku­tuk­set e­lä­män
laa­tuun ja ter­vey­teen.

Suo­mi ei o­le poik­keus. Yk­si­näi­syyt­tä ja sen
vai­ku­tus­ta ih­mi­sen ter­vey­den ti­laan tut­ki­taan
muu­al­la­kin.

On­ko yk­si­näi­syys vaa­ral­li­nen ter­vey­del­lem­me?

E­rän tut­ki­muk­sen mu­kaa­n ”yk­si­näi­syy­s on
sub­jek­tii­vi­nen ko­ke­mus, ei­kä so­si­aa­lis­ten
kon­tak­tien mää­rä o­le rat­kai­se­va. Ih­mi­sel­lä
on vain muu­ta­ma ys­tä­vä, jol­le voi us­kou­tu­a –
ny­ky­ter­mil­lä il­mais­tu­na a­vau­tu­a.”

Tä­hän tu­lok­see­n on tul­lut
so­si­aa­lip­sy­ko­lo­gi
John Ca­ci­op­po tut­ki­mus­työ­ryh­mä
.
A­si­as­ta
ker­ro­taan S­cien­ce-leh­den News­fo­cus-pals­tal­la,
jos­sa haas­ta­tel­tiin Ca­ci­op­po­a,
jo­ka on tut­ki­nut ai­na­kin kym­me­nen vuo­den a­jan
yk­si­näi­syy­den mer­ki­tys­tä ter­vey­del­le.

    On hät­käh­dyt­tä­vä mil­lai­si­a seu­rauk­si­a
    voi ol­la ih­mi­sen yk­si­näi­syy­del­lä.
    Tut­ki­muk­sen mu­kaa­n yk­si­näi­syys li­sää
    kuol­lei­suut­ta lä­hes yh­tä pal­jon kuin
    tu­pa­koin­ti ja e­nem­män kuin li­ha­vuus tai
    huo­no fyy­si­nen kun­to.Se huo­non­taa­ e­li­mis­tön
    puo­lus­tus­me­ka­nis­me­ja, li­sää sy­dän- ja
    ve­ri­suo­ni­tau­tien ris­ki­ä se­kä neu­ro­lo­gis­ten
    sai­rauk­sien ris­ki­ä. Ca­ci­op­po työ­ryh­mi­nee­n on
    o­soit­ta­nut, et­tä yk­si­näi­sil­lä tu­leh­dus­ta
    sää­te­le­vät gee­nit toi­mi­vat vää­rin niin,
    et­tä inf­lam­maa­ti­o ak­ti­voi­tuu. Yk­si­näi­set o­vat
    alt­tiim­pi­a vi­ru­sin­fek­ti­oil­le, ku­ten f­luns­sal­le,
    ja kor­ke­an ve­ren­pai­neen ris­ki on heil­lä
    suu­ren­tu­nut. Yk­si­näi­set ko­ke­vat e­nem­män
    stres­si­ä, syl­jen kor­ti­so­li­mää­rä on heil­lä
    ko­hon­nut, ja he o­vat vä­sy­nei­tä aa­mul­la,
    vaik­ka o­vat nuk­ku­neet nor­maa­lit tun­nit.

Tä­män­kö ta­ki­a Suo­mes­sa nuo­ret al­le
35-vuo­ti­aat jää­vät mie­len­ter­veys­syis­tä
työ­ky­vyt­tö­myys­e­läk­keel­le
? Tut­ki­joit­ten
mu­kaa­n ai­na­kin vuon­na 2013, e­nem­män kuin
kos­kaan, jo­pa y­li 5 päi­väs­sä.

Mi­tä eh­dot­ta­vat tut­ki­jat: Kog­ni­tii­vis­ta p­sy­ko­te­ra­pi­aa. Mi­tä se on?

Wi­ki­pe­di­a tie­tää:

    Kog­ni­tii­vi­nen
    psy­ko­te­ra­pi­a tut­kii hy­vin­voin­ti­a ra­joit­ta­vi­a,
    e­pä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­si­a a­ja­tus­ta­po­ja ja
    nii­den yh­teyk­si­ä on­gel­mal­li­siin ko­ke­muk­siin,
    tun­tei­siin ja toi­min­ta­ta­poi­hin. Kog­ni­tii­vi­ses­sa
    psy­ko­te­ra­pi­as­sa tun­nis­te­taan val­lit­se­vi­a
    a­jat­te­lu­tot­tu­muk­si­a, ke­hi­te­tään
    on­gel­man­rat­kai­su­tai­to­ja ja et­si­tään
    ter­veem­pi­ä a­ja­tuk­si­a it­se­tun­to­a ja
    e­lä­män­ha­lu­a syö­vien a­ja­tus­ten ti­lal­le.
    U­sein p­sy­ko­te­ra­pi­a­työs­ken­te­ly on hy­vin
    käy­tän­nön­lä­heis­tä – uu­si­a suh­tau­tu­mis-
    ja toi­min­ta­ta­po­ja ko­keil­laan jo­ka­päi­väi­ses­sä
    ar­kie­lä­mäs­sä te­ra­pi­ais­tun­to­jen vä­lil­lä.

Tuon tie­don pe­rus­tel­la voi­sim­me jo­kai­nen
meis­tä, jo­ka tun­tee­ it­sen­sä jos­kus
yk­si­näi­sek­si ko­keil­la i­han o­maa kog­ni­tii­vis­ta
te­ra­pi­aa­!En o­le sen a­lan te­ra­peut­ti ja
muu­ten­kaan te­ra­peut­ti,et­tä neu­voi­sin, mut­ta
lu­et­tu­a­ni tuon kog­ni­tii­vi­nen p­sy­ko­te­ra­pi­an
me­ne­tel­mi­ä tai muo­to­ja voi­sim­me eh­kä
it­se al­kaa ”­tun­nis­ta­maan mei­tä val­lit­se­vi­a
a­jat­te­lu­tot­tu­muk­si­a ja et­si­ä ter­veem­pi­ä
a­ja­tuk­si­a it­se­tun­to­a ja e­lä­män­laa­tu­a syö­vien
a­ja­tus­ten ti­lal­le”?

Jos­pa jo­kai­ses­sa meis­sä is­tuu si­sim­mäs­säm­me
o­ma kog­ni­tii­vi­nen p­sy­ko­te­ra­peut­ti jo­ka voi
rat­kais­ta on­gel­man, em­me­kä jäi­si o­dot­ta­maan,
et­tä jo­ku tu­lee ja ta­lut­taa mei­dät toi­sen
ih­mi­sen luo!…

Mut­ta mis­tä löy­tää sen to­si ys­tä­vän? O­mat
ko­ke­muk­set e­lä­män var­rel­ta o­vat si­tä
luok­kaa­, et­tä voin sa­no­a, et­tei kan­na­ta tai ai­na­kin
pi­tää­ ol­la to­si va­ro­vai­nen a­vau­tu­es­saan
hen­ki­löl­le, jon­ka ar­ve­let o­le­van ys­tä­vä
si­nul­le! An­na en­sin a­jan ku­lu­a… et­tet jou­tui­si
pet­ty­mään! 🙁

Vla­di­mir Vy­sots­ki – Ys­tä­vän lau­lu (Fa­zer):

Hy­vää ke­sän­jat­ko­a! Voi­kaa
hy­vin niin ryh­mä­läi­set kuin
yk­si­näi­set­kin! Pi­tä­kääm­me yh­teyt­tä ja
huol­ta toi­sis­tam­me! 🙂

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu