Kulunut vuosi oli Kalevalan vuosi
”… Kalevalalla on ollut suuri
merkitys suomalaisen kansallistunteen
luojana. Kansallisuusaatteen syntyhetki oli
silloin, kun Suomen älymystö havahtui siihen,
että meillä on oma historia. Siihen asti
meillä oli ollut vain Ruotsin historia.
Kalevala on myös vaikuttanut laajasti
taiteisiin ja tieteisiin ja vaikuttaa
edelleen nykysuomalaisenkin ajatteluun ja
mielikuviin. Näin on niidenkin kohdalla,
jotka eivät ole Kalevalaa koskaan
lukeneet.” – Wikipedia.
Aleksei Lantzov
Sanoisin, ettei vaikutus koske vain nykysuomalaisia
vaan myös uussuomalaisia. Tarkoitan tällä
venäläisiä / venäjänkielisiä, jotka ovat
muuttaneet Suomeen.
Esimerkiksi venäläinen kirjailija,
taidemaalari ja runoilija
Aleksei Lantzov.
Hän asuu Suomessa vuodesta 2006
alkaen. Hän on perehtynyt Kalevalaan ja
luennoi tänä vuonna venäjäksi Kalevalaa
pääkaupunkiseudulla ja tässä kuussa
kävi myös Imatralla.
Mielenkiintoista oli kuulla
Lantzovin Kalevala-aiheista esitelmää,
joka pidettiin Imatralla 17.12.2015 АгtGallery.Fі’n
näyttelytiloissa
Esitelmärunkona oli hänen kirjoituksensa Mosaiikki
Etelä-Karjala N:o 1 / 2015 -lehdessä:
”Eepos, joka loi valtion”.
Vuonna 2015 suomalaisen kirjallisuuden
tärkein runoteos Kalevala täyttää 180
vuotta… Itse asiassa Kalevala on eeppinen
runoteos, jonka Elias Lönnrot on koonnut
muinaisten karjalaisten ja suomalaisten
kansanlaulujen pohjalta. Hän keräsi näitä
lauluja monien vuosien ajan. Lönnrot on
epäilemättä kansansa ansiokas poika. Teos
on hänen saavutuksensa. Miksi? Päätelkää
itse.
Kalevalan maa: 1800-luvun alussa,
kun Suomi sai laajat autonomiset oikeudet
Venäjän keisarikunnalta, alettiin
miettiä vakavasti valtion rakentamista. Ja
yhtäkkiä samaan aikaan ilmestyi runokokoelma
Kalevalan maasta, jonkinlaisesta ihanasta
luvatusta maasta. Kalevalalla tarkoitetaan
Suomen-maatamme, ja itse Lönnrot on
tarkoittanut sillä sitä ja jopa kirjoittanut
suoraan niin runoteoksessa. Eikö meillä
ollut historiaa? Historiamme on pitkä,
Kalevalaan asti, ja me kaikki olemme
sen jälkeläisiä. Eikö meillä ole
sankareita? On! Ja millaisia he ovatkaan:
suuria tietäjiä, laulajia ja sotureita.
Lönnrot keksi Kalevala-maan. Kansallisissa
runoissa ei mainita tätä maata,
eikä edes itse ”maan” käsitettä.
Paikannimi Kalevalaan törmää kuitenkin
tuon aikaisissa kansallisissa teksteissä
ja tuo sana merkitsi taloa (tilaa) tai
kylää. Lönnrotin aikalaisille tämä loi
tarinasta todentuntuisen, mikä oli nerokasta
ja varmaa.
Kalevalan kansa
Keksiessään maan Lönnrot keksi vielä yhden
käsitteen: Kalevalan kansan, ”Kalevalan
maan kansana” Mitä vielä tarvittiin,
jotta kansa syntyi ja muodostui osaksi
historiaa? Tarvittiin suuri sotavoitto
voimakkaasta vihollisesta. Ja Lönnrot
loi tällaisen voiton! Kalevalaiset
voittavat meritaistelussa Pohjolan akan
Louhen sotajoukot. Kahden maan, Kalevalan
ja Pohjolan, yhteenotto päättyy Kalevalan
täydelliseen voittoon. Näin Lönnrot lahjoitti
suomalaisille muinaisen historian ja antoi
hienon sankarillisen menneisyyden. Lisäksi
tämä ikivanha tarina on heille kuin
Pyhä kertomus, koska Kalevala on selvästi
pohjautunut Uuteen ja Vanhaan testamenttiin…
Lönnrotin Kalevala on samanarvoinen Homeroksen
Iliaksen, Beowulfin Nibelungein laulun
ja vanhimman Eddan kanssa. Euroopan kansat
ovat muotoutuneet näistä jonkun eepoksen
pohjalle.
Suomi ei poikkea muista, mutta eroaa
siinä, että se ei ole syntynyt kaukaisessa
muinaisuudessa kuten muut vaan vasta kaksi
vuosisataa sitten.
Kalevala ja Inkerinmaa:
Omassa luennossaan kirjailija Lantzov ei
mainitse mitään Inkerin maata josta niin
Lönnrot kuin Taneli Europaeus (1820–1884)
ja H. A. Reinholm (1819–1883) keräsivät
materiaalia…
Nimenoman Europaeus innostui löytämästään
Inkerinmaasta niin, että alkoi painostaa Elias
Lönnrotia ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa
lähettämään Inkeriin lisää kerääjiä…
Muusta Kalevalasta poiketen Kullervo-runon
alkuperä on Inkerissä, jossa sen
keräsi ja toimitti Lönnrotille
D. E. D. Europaeus. ”Inkerinmaalla vielä
osattiin laulaa vanhalla tavalla”, kirjoitti
aikoinaan Taneli Europaeus,
joka oli suomalaisen kansanrunouden kerääjä,
kielitieteilijä ja arkeologi. Hän oli Elias
Lönnrotin aikalainen ja Suometar-lehden
perustajia.
Europaeus teki ensimmäisen keruumatkansa
Pohjois-Inkeriin vuonna 1847 yhdessä
H. A. Reinholmin (1819–1883) kanssa, joka
oli Suomen ensimmäisiä kansanperinteen
tallentajia. Europaeus teki vuosina 1845–1854
yhteensä seitsemän runonkeruumatkaa
Karjalaan, Vienan Karjalaan, Inkeriin
ja Viroon. Hän oli myös merkittävä
kielitieteilijä, joka loi paljon uudissanoja
suomen kieleen.
Ensimmäinen Kalevalan käännös venäjäksi
tapahtui jo vuonna 1888. Venäjän kielen
täydellinen I. P. Belskyn tekemä käännös
oli julkaistu vuonna 1888 lehdessä
”Kirjallisuuden Pantheon” «Пантеон
литературы», erillinen painos
julkaistiin vuonna 1889.
Noilla Väinölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla…
ollaan oltu jo pian yli 180 vuotta!
Oikein hyvää pian alkavaa uutta 2016 Vuotta
kaikille!
Näin illan ratoksi tässä olisi hieman kalevalaista tunnelmaa.
Olkaa hyvä! Пожалуйста!
https://www.youtube.com/watch?v=v2GbHrDnTDU
KALEVALA – THE FINNISH MYTHOLOGY
Ilmoita asiaton viesti
“Suomi ei poikkea muista, mutta eroaa siinä, että se ei ole syntynyt kaukaisessa muinaisuudessa kuten muut vaan vasta kaksi vuosisataa sitten.”
Suomen historia Mehiläisessä kertoo, että paremmin tunnettu historiamme ulottuu noin 1000-1100 luvulle. Lönnroth toimitti Mehiläistä ja julkaisi siinä otteita Kalevalasta ja selitti Kalevalaa lukijoilleen.
Julkaisu sisältää myös Suomen historian. Suosittelen lukemaan:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding…
“Ensimmäinen Kalevalan käännös venäjäksi tapahtui jo vuonna 1888”.
Ensimmäisen kerran vuonna 1835 julkaistu Elias Lönnrotin kokoama Kalevala sai kansainvälistä huomiota, ja se käännettiin monille kielille https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Kalevala_tra…
Kiinnostus Suomeen lisääntyi 1800-luvulla, osin se oli Kalevalan ansiota. Suomesta syntyi maailmalla kuva romanttisena luontomaana, jonka houkuttimena oli rauha, hiljaisuus ja kauniit maisemat. Useita kirjoituksia Suomesta on julkaistu noilta ajoilta esimerkiksi englantilaisissa lehdissä.
Ilmoita asiaton viesti
Irja Laamanen kirjoitti: [Kiinnostus Suomeen lisääntyi 1800-luvulla, osin se oli Kalevalan ansiota. Suomesta syntyi maailmalla kuva romanttisena luontomaana, jonka houkuttimena oli rauha, hiljaisuus ja kauniit maisemat…],
– en sano, että tuntisin Kalevala eepoksen hyvin. Kiinnostaa ja yritän vain lähestyä sitä.
Kuuntelin äsken youtubea, jossa mielestäni tulee hienosti esiin kalevalainen rytmi:
https://www.youtube.com/watch?v=f0w0629SlC8
Ancient Finland – Land of Kalevala
Kiitos linkeistä ja kommentista.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevala on hieno teos. Sen avulla pystyy ymmärtämään esikristillistä, alkukantaista suomalaista ajattelutapaa. Runot on melko väkivaltaista uhoamista, eli suomalaiselle miehelle sopivaa luettavaa, mutta kai sieltä jotain kiinnostavaa löytyy myös naisille.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevalan lukeminen ainakin minulta vaatii keskittymistä! Tosi vaikea ymmärtää. Runot on väkivaltaisia ja kertovat voittajista.
Onhan siellä naisiakin, mutta vahvoja hekin.
Lemminkäisen äiti, herättää Lemminkäisen eloon:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmink%C3%A4isen_%C…
Ilmoita asiaton viesti
Kalevalan maisemat laajoine peltoineen ja vehreineen lehtoineen jäi kauas historian hämärään summaan sariolaan kerroksiksi meren tuollepuolen niinkuin Lemminkäisen terhehinen koti kotisaari ja pohjolan utuinen niemi. Niin katosivat myös historian kerroksille taivaan pylväs ja upposi sampo. Kauas ovat jääneet jättitammi, kaskenpoltot ja korkeat nietokset. Niin ovat myös hävinneet talvehtivat västäräkit ja Kalevalan leudot sateiset säät. Jäljellä vain meri, joet, ja kiviset mäet. Ja jossain kai li yhä vipunen haudattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Daniel Malinen kirjoitti: [Kalevalan maisemat laajoine peltoineen ja vehreineen lehtoineen jäi kauas historian hämärään summaan…Niin katosivat myös historian kerroksille taivaan pylväs ja upposi sampo..Jäljellä vain meri, joet, ja kiviset mäet. Ja jossain kai li yhä vipunen haudattuna.],
– niin, kaikki muukin katoa historian kerroksiin, mutta säilyvät ne historian sivut, joita joku tutkii ja tallentaa tuleville sukupolville.
Totta kai! meri, joki ja kiviset mäet kestävät pidemmän ajan, ehkä ikuisuuden, verrattuna ihmiseen, mutta ihminen tekee historiaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo_%28Kalevala%29…
Akseli Gallen-Kallela: Sammon taonta, 1893.
Ilmoita asiaton viesti
Risto Koivula kommentoi Fb:ssa: [Tässä Lemminkäisen ja Pohjolan neidon tulinen halaus, kun molemmilla oli käsissään molemmista päistään palava vinhasti pyörivä tulikeppi, eli kahdeksn tulopalloa viuhui ympärillä muuten täydellisessä pimeydessä. FLAMMAN paras esitys, mitä minä olen nähnyt.
https://www.youtube.com/watch?v=iBowdvrP7xg&feature=youtu.be%5D
Siirsin tänne. Mielenkiintoinen video. Kiitos.
https://www.youtube.com/watch?v=iBowdvrP7xg&featur…
Ilmoita asiaton viesti