Mannerheim kehittyvässä Euroopassa

Kuka hän? No kaikkihan me tiedämme että
Hän on marsalkka Mannerheim (1867–1951).

Hänen suku on lähtöisin Saksasta mistä
suvun kantaisä siirtyi 1640-luvulla
Ruotsiin. Gustaf Mannerheimin isoisän
isä Carl Erik oli ensimmäinen Suomeen
muuttanut Mannerheim, jolloin sukunimi Marhein
muutettiin(1693)muotoon Mannerheim.

Gustaf Mannerheim syntyi Suomen
suurruhtinaskuntaan 4.6.1867. Hänen
äidinkieli oli ruotsi. Hän puhui sujuvasti
saksaa ja ranskaa, osasi jonkin verran
puolaa, portugalia, latinaa, englantia ja
kiinaa. Venäjän kieli oli hänen toinen
aikuisiän kielensä. Suomea hän alkoi
kunnolla opetella vasta Suomen itsenäistyttyä
(1917).

Suomalainen sotilas ja valtiomies
Suomen armeijan sotamarsalkka ja (1933),
arvonimeltään (1942) Suomen marsalkka!
Kuudes Suomen tasavallan presidentti
(1944–1946), ja yksi itsenäisen Suomen
historian keskeisistä henkilöistä. Hän
toimi ylipäällikkönä jokaisessa Suomen
itsenäisyyden ajan neljässä sodassa sekä
viimeksi valtionhoitajana, presidenttinä.

Näin siis paljon sisältyy tämän henkilön
elämään!

Jotenkin Mannerheimin persoona ja hänen
sotilaallinen ura on mielenkiintoinen ja
sanoisin jopa ihmeellinen. Itse en ole
mikään Mannerheimin tutkija ja enkä
millään lailla liity sotilaalliseen
ammattiin, mutta huomasin, että silloin
tällöin tekee mieli taas palata tähän
aiheeseen…

Lieneekö yhteiskunnassa ja sen ilmapiirissä
jotain sellaista,joka alkaisi synnyttää
sotilaallisia konflikteja? Kun lähihistorian
sotilaalliset konfliktin näin tulevat mieleen?

Keisarillinen upseeri

GUSTAF KARLOVITS Mannerheim palveli yli
kolmekymmentä vuotta keisarillisena sotilaana,
edeten junkkerista kenraaliluutnantiksi. Hän
osallistui Venäjä-Japani sotaan (1904-1905)
ja ensimmäiseen maailmansotaan (1914-1918).

Hän pärjäsi tulikasteessaan ja oppi sen
aikaista sodankäyntiä. Japanin sotaretkellä
Mannerheim osallistui taisteluihin ja keisari
ylensi hänet everstiksi.

Paroni Mannerheim lähti ensimmäiseen
maailmansotaan Kaartin ratsuväkiprikaatin
komentajana ja tsaarin seurueen upseerina.
Hän joutui alusta alkaen koviin taisteluihin
itävaltalaisia ja saksalaisia vastaan
Etelä-Puolassa.

Kenraalimajuri Mannerheim oli taitava
rintamakomentaja. Tsaari Nikolai II myönsi
hänelle Venäjän arvostetuimman kunniamerkin
Pyhän Yrjön ristin jo vuoden 1914 syksyllä.
Mannerheimin ura lähti nopeaan nousuun,
mutta nousevan uran katkaisi vuoden 1917
Venäjän vallankumous.

Noina sotavuosina Mannerheim
tietenkin oppi suurvallan strategisen
ajattelun
. Joittenkin tutkijoitten mukaan
siitä oli Suomelle vieläkin enemmän hyötyä
kuin sotataidoista, jotka jäivät hänellä
osin puutteellisiksi ja vanhentuneiksi…

Mannerheim oli uskollinen tsaari Nikolai II:lle
ja piti aina kunniapaikalla keisari Nikolai
II:n ja hänen puolisonsa signeeraamia
valokuvia. Hän oli uskollinen omalle
keisarilleen loppuun saakka.

Tsaarin upseeri säilytti kuitenkin yhteyden
synnyinmaahansa; hän kävi säännöllisesti
Suomessa. Hän osallistui jopa viimeisiin
säätyvaltiopäiviin 1906 sukunsa edustajana.

Valkoinen kenraali

Venäjän vallankumous aiheutti Mannerheimille
ajolähdön Helsinkiin. Hänen astuessaan
Suomen maaperälle historiaa myllertävät
tapahtumat tempaisivat hänet mukaansa.

Joulun alla 1917 tämä keisarin armeijan
kenraali, 50-vuotias ja työtön Carl
Gustaf Mannerheim tuli Suomeen. Hän
oli täällä synnyinmaassaan lähes
tuntematon, mutta maineen nousu oli huima
ja kohta kaikki suomalaiset tulisivat
tietämään Mannerheimin – kuka Valkoisena
kenraalina, kuka päälahtarina… Hän oli
P. E. Svinhufvudin rinnalla itsenäistymisen
ja punakapinan kukistamisen avainhahmo.

Itsenäistymistä ja maan rauhoittamista
oli pohjustettu muun muassa entisten Haminan
kadettien muodostamassa sotilaskomiteassa. Sen
toimintatapoja juuri rintamalta palannut
Mannerheim ei hyväksynyt ja kun komitea
pyysi Mannerheimia ylipäälliköksi, hän
asetti kovat ehdot. Eikä näin tapahtunut
viimeistä kertaa. Mannerheim vaati aina
täydet valtuudet. – Ja aina sai ne.

Talvella 1918 Mannerheim loi Suomen lailliselle
enemmistöhallitukselle parissa kuukaudessa
armeijan lähes tyhjästä. Entinen suurvallan
kenraali loi nopeasti luottamussuhteen niin
talonpoikaissotureihin kuin Venäjää vastaan
sotineisiin jääkäreihin ja valkoinen armeija
saavutti Tampereella ratkaisevan voiton
punaisista jo ennen saksalaisten joukkojen
tuloa avuksi.

Voittoparaatin jälkeen Mannerheim väistyi
saksalaissuuntauksen tieltä, mutta syksyllä
1918 Mannerheimia pyydettiin valtionhoitajaksi
luomaan Suomelle suhteet länteen. Uuden
perustuslain vahvistamisen (1919) jälkeen
ja hävittyään presidentinvaalin Valkoinen
kenraali väistyi yksityiselämään.

– Näin kävi silloin Valkoiselle kenraalille
Suomessa.

Suomen ylipäällikkö

Neuvostoliiton hyökätessä 1939 Mannerheim
oli jo kahdeksan vuotta johtanut Suomen
puolustusvalmisteluja. Läheskään kaikkia
hänen ehdotuksiaan ei oltu toteutettu. Suomi
oli silti pieneksi maaksi tyydyttävästi
varustautunut. Ennen muuta kansa oli
puolustustahtoinen ja Mannerheim saattoi johtaa
yksimielistä kansaa.

Talvisodan käynnistyttyä presidentti
Kyösti Kallio luovutti Mannerheimille
ylipäällikkyyden. Sen hän piti läpi
välirauhan ja jatkosodan aina oman
presidenttikautensa loppuun saakka eli
kevääseen 1946. Ylipäällikkö tiesi
joukkojensa varustuksen puutteet, mutta
talvisodasta tuli sankaritaru, jolla maan
vapaus sinetöitiin.

Seuraavina vuosina Mannerheim oli
ohjaamassa Suomi-venettä suurpolitiikan
koskessa. Joittenkin tutkijoitten mukaan,
nykyään tunnustetaan, että kaikki
ratkaisut 1939-45 olivat parhaita mahdollisia
päättäjien tuolloisen tiedon valossa.
Suomea ei koskaan miehitetty ja siviiliväestö
selviytyi vähemmin uhrein kuin useimmissa
Euroopan maissa. Suomen johtajat eivät
olleet virheettömiä, mutta Mannerheim oli
aina valmis tarkistamaan linjaansa isänmaan
edun sitä vaatiessa.

Toki hänessä oli diivamaisuutta, mutta se
oli vallankäytön väline; marsalkka tiesi
korvaamattomuutensa.

Mannerheim torjui poliittisen sopimuksen
Saksan kanssa ja johti sotilaansa kesällä
1944 torjuntavoittoon. Presidenttinä
hän teki rauhan kovin ehdoin, mutta Suomen
itsenäisyys säilyi. Vasta ”sotasyyllisten”
tuomitsemisen jälkeen 1946 vanhus saattoi
vetäytyä laatimaan muistelmiaan.

Isänmaallisuuden symboli

Vielä vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen
Mannerheim on vaikuttanut isänmaallisuuden
symbolina. Ja vaikuttaa edelleen. 2000-luvulla
hänet valittiin yleisöäänestyksellä
kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi.

Näin siis, Suureksi suomalaiseksi kasvoi
Venäjän tsaarin upseeri Gustav Karlovits
Mannerheim. Suomen Punakapinan kukistaja ja
Valkoinen Kenraali Mannerheim. Talvisodan ja
Jatkosodan Suomen ylipäällikkö, marsalkka
Mannerheim. Näissä kolmessa roolissa on
ollut sama henkilö! Ja hän osasi yhdistää
aikoinaan Suomen kansan yhtenäiseen rintamaan
puolustamaan maata viholliselta.

Hyvä marsalkka Mannerheim!

Eurooppa vallankumouksien partaalla

Tällaisia Mannerheimin kaltaisia viisaita
päitä tarvitsisimme mielestäni tässä
ja nyt; vallitsevassa sekasorrossa, joka
lainehtii koko EU-alueen yli pakolaisten
ja turvapaikkahakijoiden hallitsemattoman
aallon alla!

Mutta kaikella lienee tarkoitus!

Mikä tarkoitus oli sillä, että tehtiin
rohkeasti elokuva, jossa Mannerheim oli
tummaihoinen afrikkalainen…?

Mitä se ennusti tai symbolisoi? En tiedä,
mutta jos minä rohkenen nyt sanomaan,
että kun nyt olemme saaneet paljon nuorta
ulkomaalaista verta maahamme ja kuulemma tulee
vielä aina lisää, niin miksei tällaisesta
uussuomalaisesta kasvaisi tulevaisuudessa
rohkea maamme puolustaja? Eli ”Mannerheim 2.0”?

Olihan Suuri Suomalainenkin, marsalkka
Mannerheim, saapunut ulkomailta, Venäjältä,
imperiumista, jota vastaan sitten taisteli
ja asiantuntijoitten mukaan pelasti Suomen
puolenkymmentä kertaa!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu