Onko karjalaisuus Etelä-Karjalan valtti?

Etelä-Karjalan valtti on karjalaisuus – sanoo kansanmusiikin uranuurtaja Sari Kaasinen Imatralainen -lehden haastattelussa.

Tämä koskee nuoria opiskelijoita jotka opiskelun päätteeksi eivät jää Lappeenrantaan tai Imatralle … vaan muuttavat pois.
Tärkeintä karjalaisuudessa on Kaasisen mukaan ilo. ’Karjalainen identiteetti pitäisi nyt herisyttää esiin. Se on kyllä ihmisessä, mutta se myös vaatii, että sitä pitää yllä,’ hän sanoi. Ehkä yliopisto-opiskelija harkitsisi vielä lähtöä, jos tapaisi enemmän oikeasti iloisia karjalaisia.”

Kyse on siitä, että Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuvat eivät jää näille kulmille.

Asiasta kertoo Imatralaisen ja Lappeenrannan-lehden Uutisten päätoimittaja Janne Koivisto otsikolla ”Miksi nuoret muuttavat pois?” 7–8. toukokuuta 2016.

Nuoret muuttavat pois

    Tapasin viime viikolla Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijan, joka antoi Lappeenrannasta karun arvion. Hän kertoi tulleensa Lappeenrantaan, koska ei ollut päässyt muualle, ja nostavansa kytkintä heti valmistumisen jälkeen.

    Imatra ja Svetogorsk (ent. Enso) teettivät aikoinaan kyselyn, jossa tiedusteltiin nuorten halukkuutta jäädä kaupunkiin. ’Prosentit olivat aika murhaavat molemmille kaupungeille, Imatran viestintä – ja markkinointipäällikkö Heikki Laine tiivistää. Svetogorskista aikoivat lähteä lähes kaikki, Imatralta hieman harvempi.’

No sehän hieman ”lohduttaa”, että olemme paremmassa tilassa tämän kysymyksen suhteen kuin Venäjän puolella Svetogorskissa (ent.Enso), mutta asia on tärkeää niin opiskelijoitten suhteen kuin Etelä-Karjalan väkiluvun suhteenkin.

    Tilastokeskuksen väestöennuste kertoo, että
    Etelä-Karjalan väkimäärä vähenee hiljalleen.
    Etelä-Karjalassa asuu tällä hetkellä 131’000
    asukasta. Vuonna 2040 väkiluvun ennustetaan
    olevan 125’000.

Opiskelija jää jos työtä on tarjolla” Riina Haapala samassa lehdessä.

    Opiskelijat kertovat viihtyvänsä
    Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan
    teknillisessä yliopistossa. Paikkakunnalle
    jäämisen ratkaisee työtilanne…

Näillä näkymiin työpaikkojen suhteen se ei toteudu…

Janne Koivisto: ”Työpaikkojen tarjontaan voimme vaikuttaa vain vähän. Se riippuu elinkeino elämän menestyksestä, johon vaikuttavat muun muassa ruplan kurssi sekä öljyn ja sellun hinta..”

Työtä janotaan Etelä-Karjalassa.

Työpaikkoja odottavat Etelä-Karjalan työttömät, joita on jo lähes Imatran kaupungin väkiluvun verran … myös vastaanottokeskuksen pakolaiset ottaisivat työtä vastaan, jos sitä olisi tarjolla. ”Toimettomuus rasittaa Vuoksenhovin asukkaita” (Imatralainen 27.4.2016 Janne Koivisto).

    Ottaisimme mieluusti jotakin työtä vastaan, jos sellaista tarjotaan, sanoo eräs vastaanotto keskuksen asukas.
    Nyt puhumattakaan opiskelijoista…!

Miten Etelä-Karjalasta saataisiin nuorille houkuttelevampi asuinpaikka? Jos ei työllä, niin millä konstilla?

Nyt pitäisi todellakin hälytys kellot soimaan tämän asian suhteen!Näinhän koko kaakkoiskulma hiljalleen kutistuu…

Ihmiset

Ihmisilläkin on väliä, niin kuin korosti kansanmusiikin uranuurtaja Sari Kaasinen tuolla alussa.
Olisiko karjalaisuudella ja iloisista karjalaisista tästä eteenpäin todellakin niin kova vaikutus, että vaikka jättäisi Etelä-Karjalaan niin Saimaan ammattikorkeakoulun kuin teknillisen yliopiston vasta valmistuneet ammattilaiset?

Ja miten muuten nyt iloisten karjalaisten suhteen näillä kulmilla?

    ”SYNKKINÄ hetkinä sitä tulee ajatelleeksi, että Etelä-Karjala on kaikkea muuta kuin iloinen ja välitön maakunta.
    Synkkinä hetkinä se on silkka kateuden, latistamisen, ennakkoluulojen, alemmuudentunteen ja moukkamaisuuden kehto.” näin kirjoittaa yhteiskuntatoimituksen toimittaja Outi Salovaara Etelä-Saimaa 3.5.2016 kolumnissaan ”Moukkien maakunta”.

Kolumnissaan Salovaara jatkaa tuskin missään muualla Suomessa tai edes maailmassa esimerkiksi mollataan maakunnan sivistyksen tukijalkoja, yliopistoa ja
teatteria, samalla intensiteetillä kuin Etelä-Karjalassa

Esimerkkinä hän tuo teknillisen yliopiston yt-neuvottelut
Lappeenrannassa ja, että verkkokeskustelussa hurjat
määrät tykkäyksiä sai kommentti, jossa
oman yliopiston professoreita luonnehdittiin
akateemisen maailman syöttöporsaiksi” ja ”Suomalainen veronmaksaja ei enää voi rahoittaa peukalonpyöritystä”..

Salovaaran sanoja käyttääkseni eteläkarjalaisten terveiset noin
tuhat ihmistä työllistävälle akateemiselle
laitokselle, joka tarjoaa yliopistokoulutusta
suurelle joukolle maakunnan ja maailman
nuoria ja tekee osansa tieteen edistämiseksi:

    viekää tieteenne hiiteen!
    Kurjan Karjalan poloiset kasvatit kun eivät mitenkään voi ymmärtää, että sivistyksen ja kulttuurin ja toisaalta maakunnan tai koko maailmankin elinvoiman välillä voisi olla mitään yhteyttä.

Mites muuten nyt tämä näin meni näillä kulmilla, jossa julkisesti ylpeillään karjalaisuudesta ja iloisista karjalaisista?

🙁

Näin arjessa toteutuu maakuntalaulun ilosanoma : Riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu