Tuntematon Mannerheim. Osa 2.

Edellinen blogi ”Tuntematon Mannerheim” päättyi Talvisodan päättymiseen ja sen (30.11.1939-13.3.1940.) poliittiseen ilmapiiriin.

Jatkosota

Jatkosota käytiin Suomen tasavallan ja Neuvostoliiton Välillä 25.6.1941 – 4.9.1944.
Suomessa uutta sotaa pidettiin talvisodan jatkosotana,
joka tähtäsi hyvityksen saamiseen kärsitystä vääryydestä.

Sodan Valmistelut

Kuosman kirjan mukaan Neuvostoliitossa Suomea vastaan käytävän uuden sodan varalle oli

  • annettu Puna-armeijan esikunnan ohjeet (18.9.1940) ja käsky (25. marraskuuta).
    Oli
  • laadittu Itämeren laivastolle Ahvenanmaan tarkka valtaussuunnitelma.
  • Hangon tukikohdan joukot siirretty Leningradin sotilaspiirin alaisuuteen ja sen
  • puolustussuunta käännetty 12. marraskuuta 1940 mantereen suuntaiseksi.
  • Suomen asioiden hoito siirretty Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin NKVD:n joukoille. Lisäksi
  • hyökkäysjoukkoja alettiin siirtää ryhmitysalueilleen…

Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov kävi marraskuussa (1940) Berliinissä pyytämässä Hitleriltä lupaa Suomen valloitukseen, koska halusi, että Suomi olisi yksinään vihollinen. Lupaa ei tullut. Hitlerillä oli jo mielessään hyökkäys Neuvostoliittoon ja siihen hän halusi mukaan myös Suomen.

Ennen jatkosotaa loppuvuodesta 1940 alkoivat Suomen ja Saksan korkean sotilasjohdon neuvottelut, joissa

  • maat koordinoivat omia toimia.
  • Helmikuusta 1941 Lapissa yhdessä saksalaisten kanssa oli tehty tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä.
  • Suomeen saapui noin 200’000 saksalaista, jotka helmi-maaliskuussa 1941 harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.
  • Suomessa huhtikuusta 1941 värvättiin vapaaehtoisia Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaispataljoonaan ja toukokuussa 1941 ensimmäiset värvätyt lähtivät Saksaan koulutukseen.
  • Kesäkuun 17. päivänä 1941 Suomessa julistettiin yleinen liikekannallepano.

Kesäkuun 21. päivänä (Huom! päivää ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941) hallitus määräsi 45’000
Neuvostoliiton rajoilla asuvaa henkilöä evakuoitavaksi.
Myöhään samana päivänä suomalaiset sukellusveneet sekä
suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat Suomenlahden miinoittamisen, joka ulotettiin 22. kesäkuuta Neuvostoliiton miehittämän Viron edustalle. Suomi pysytteli kuitenkin ulkopoliittisesti puolueettomana.

Suomi Jälleen Sodassa Neuvostoliiton Kanssa

Saksa hyökkää Neuvostoliittoon 22.6.1941 kello 4 aamulla (operaatio ”Barbarossa”). Hitler julistaa Suomen taistelevan yhdessä (”Im Verein”) Saksan kanssa.

    Se viestitti maailmalle, että Suomi oli liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa. Hitlerin julistus oli kiusallinen puolueettomuutta ylläpitävälle Suomen ulkopoliittiselle johdolle.

Neuvostoliitto aloittaa pari tuntia myöhemmin eli 22.6.1941 kello 06:05 ilmahyökkäykset Suomen sota-aluksia ja rannikkolinnaketta vastaan. Hangosta tulitettiin tykistöllä suomalaiskohteita. Kun puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Porvoota ja Turkua sekä tusinaa muuta paikkakuntaa pääministeri J. W. Rangell ilmoitti radiossa 25. kesäkuuta, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.

Saksan Mahtavien Sotavoimien Rinnalla

Ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäsky n:o 1 (kesäkuu? 1941):

    Suomen sotilaat! – Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. … Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt. …
    Te tunnette vihollisen. Te tiedätte sen jatkuvat tarkoitusperät kotiemme, uskontomme ja Isänmaamme hävittämiseksi ja kansamme orjuuttamiseksi. … Kutsun Teitä kanssani pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan. … lähdemme Suomelle turvatun
    tulevaisuuden tuodaksemme Saksan mahtavien sotavoimien rinnalla ja asetovereina vakain mielin ristiretkelle vihollistamme vastaan. …

Suomen armeija ja Suomessa olevat saksalaiset joukot olivat aloittaneet maahyökkäyksen. 10. heinäkuuta (1941) Suomen armeija teki suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella ja luoteesta Laatokkaa kohti. Elokuun loppuun mennessä kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin komentama Karjalan Armeija saavutti talvisotaa edeltäneet rajat.

Asemasotavaihe

Joulukuussa 1941 suomalaisten eteneminen oli Mannerheimin käskystä pysäytetty Leningradiin tunkeutumatta ja Karjalassa ennen kuin saksalaiset olivat kokeneet ensimmäisen vastoinkäymisensä Moskovan edustalla jouluna 1941. Alkoi asemasotavaihe, jota kesti kaksi ja puoli vuotta. Joulukuun 6. päivänä 1941 eduskunta liittää talvisodassa menetetyt alueet takaisin Suomeen, palauttaen Tarton rauhan rajat.

Etäisyyttä Saksaan

2. helmikuuta 1943 Saksan 6. armeija antautui Stalingradissa.

Saksa tappion jälkeen Stalingradissa Suomi alkoi
ottaa etäisyyttä Saksaan. Eduskunta alkoi osoittaa
tyytymättömyyttä Rytiä kohtaan. Pääministeri Rangellin hallitus vaihdettiin vähemmän saksalaismieliseen Linkomiehen hallitukseen. Hallitus pysyi koossa pääasiassa sosialidemokraattisen valtiovarainministerin Väinö Tannerin ansiosta.

    3. päivänä saapuivat päämajaan presidentti
    Ryti, pääministeri Rangell sekä ministerit Walden ja Tanner
    saadakseen tietää, mikä oli käsitykseni yleistilanteesta.
    … Keskustelun kuluessa tulimme yksimielisiksi siitä, että suursodan täytyi katsoa joutuneen ratkaisevaan käännekohtaan ja että Suomen oli ensimmäisessä sopivassa tilaisuudessa kyettävä löytämään keinot sodasta irtautumiseksi. (Mannerheim).

Kirjan mukaan Saksan Ulkoministeri von Ribbentrop oli vaatinut sitoumusta, ettei Suomi ilman Saksan suostumusta tekisi aselepoa eikä solmisi rauhaa Neuvostoliiton kanssa.

9. (helmikuuta 1943) päivän iltana.

    … Malmin lentokentällä oli minua vastassa kenraali Walden.
    Hän kertoi, että hallitus oli edellisenä päivänä päättänyt suostua
    von Ribbentropin vaatimukseen ja että näin oli tehty lähinnä
    elintarviketilanteen kriitillisyyden vuoksi. – Tämä tieto tuli minulle epämieluisana yllätyksenä. (Mannerheim).

Asemasota Lopetettu

Puna-armeijan suurhyökkäykset Karjalan kannaksella 9.6.1944 ja kaksi viikkoa myöhemmin (20.6.1944) Maaselän suunnalla pakottivat suomalaiset vetäytymään.

Tali-Ihantalan puolustustaistelussa 25.6. – 9.7.1944, suomalaisten tukena oli myös saksalaisia joukkoja, joka oli torjuntataistelun
onnistumiselle tärkeää. Suomen armeija pysäytti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tässä taistelussa…

Kuitenkin Suomen rintaman on luhistumaisillaan ja 22.6.1944 hallitus ilmoitti Moskovaan olevansa halukas luopumaan sodasta ja katkaisemaan suhteensa Saksaan.
Neuvostoliitto vaati vastauksessaan ehdotonta antautumista…

Samana päivänä 22.6.1944 Saksan ulkoministeri von Ribbentrop
saapui maahan ja ilmoitti että Saksa jatkaisi tuen
antamista vain, jos Suomi solmisi liiton Saksan kanssa ja
jatkaisi sotimista.

Ryti-Ribbentrop Sopimus

Presidentti Ryti teki saksalaisten
kanssa 26.6.1944 niin kutsutun Ryti-Ribbentrop sopimuksen,
joka velvoitti Suomea olemaan neuvottelematta erillisrauhasta ja lisäsi saksalaisten materiaalitoimituksia.

Rytin allekirjoittaessa tätä kirjettä Hitlerille saksalaiset
panssarintorjunta-aseet, syöksypommittajat, rynnäkkötykit
ja jalkaväkidivisioonat olivat jo Suomessa tai matkalla
maahan.

Ryti-Ribbentrop -sopimus oli Rytin henkilökohtainen
vakuutus siitä ettei hän tasavallan presidenttinä toimiessaan
tee erillisrauhaa. Erillisrauha tehtiin sen jälkeen,
kun Ryti oli eronnut tehtävästään ja eduskunta oli poikkeuslailla
valinnut presidentiksi marsalkka Mannerheimin…

Mannerheim sanoutui irti presidentti Rytin allekirjoittamasta erillisrauhan estävästä sopimuksesta ja suostui aselepoon.

Neuvostoliitto Valmis Aselepoon

Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta.
Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille Neuvostoliiton
olevan valmis aselepoon edellyttäen että sen allekirjoittaisi
Mannerheim (eikä silloisen hallituksen jäsen).

Jatkosota Päättyy

Varsinaiset sotatoimet Suomen ja Neuvostoliiton välillä
päättyivät 4. – 5. syyskuuta 1944. Jatkosodan päättänyt Moskovan
välirauhansopimus (toiselta puolen Sosialististen
Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin
Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen
Suomen välillä) allekirjoitettiin 19. syyskuuta.

Mannerheimin Päiväkäsky:stä 22.9.1944 n:o 132

      Suomen armeijan sotilaat! – Sota, johon kansamme joutui kolme
      vuotta sitten ja jossa siltä on vaadittu mitä raskaimpia uhrauksia,
      on päättynyt 19. p:nä syyskuuta 1944 solmittuun välirauhaan.
      Katkerien kokemusten jälkeen käsitämme, että tulevan elämämme
      edellytyksenä on saavuttaa pysyväiset luottamukselliset
      suhteet kaikkiin naapurikansoihimme. – Sota on Suomen kansaa
      kovasti koetellut. Mutta rakkautemme isiemme maahan, itsenäisyyteemme ja vapauteemme ei ole koskaan tuntenut uhrauksien rajaa…

Oliko Suomi Liittoutunut Saksan Kanssa

Keskustelu siitä, oliko Suomi liittoutunut Saksan kanssa,
niin kutsuttu erillissota-teesi, on jatkunut Suomessa näihin
päiviin asti. Eräänlainen virallisluonteinen tulkinta (muun
muassa presidentti Tarja Halosen lausunnot 60. voitonpäivän
edellä) on, että Suomi ja Saksa eivät olleet liitossa.

Ulkomaisessa
historiantutkimuksessa on kuitenkin vallitseva
käsitys, että Suomi oli Saksan liittolainen. Myös osa
suomalaisista tutkijoista on sitä mieltä, että Suomi olisi ollut tosiasiallisesti Saksan liittolainen.

Taistelut

En nyt kaikkea Tapio Kuosman kirjasta tähän! Jätetään lukijallekin jotain. Väliin jää paljon niin taisteluista kuin rauhansopimuksen ehdoista, raskaista sotakorvauksista Suomelle, juutalaisten luovutuksista ja prosessi sotasyyllisyydestä, joihin kirjailija tuo Mannerheimin omia käsityksiä tai mielipiteitä.

Mannerheimin Syyllisyys

    Mitä tulee kysymykseen sotasyyllisyydestä, Neuvostoliitto
    ei esittänyt vaatimuksia Mannerheimin pidättämiseksi
    tai tuomitsemiseksi. Mannerheimia onkin pidettävä syyttömänä
    sotarikoksiin. – kirjoittaa Kuosma.

Mannerheim ja Stalin

Tapio Kuosman kirjassa ”Tuntematon Mannerheim” uutispommina ainakin minulle oli se, että Mannerheimilla oli ollut koko toisen maailmansodan ajan salaiset yhteydet Neuvostoliiton johtajaan Staliniin.

    Mannerheimin sodanjohtamista on mahdotonta täysimääräisesti
    ymmärtää ja selittää, mikäli ei oteta huomioon
    hänen salaisia yhteyksiään neuvostoliittolaisiin ystäviinsä
    ja Staliniin. Nuo yhteydet olivat riippuvaisia salaisten
    asiamiesten ja kuriirien verkostosta.
    Mannerheimin on väitetty pelastaneen Stalinin hengen välittämällä hänelle tiedon Stalinin henkeä uhanneesta salahankkeesta.

Sodassa kuin sodassa on aina ollut ja tulee olemaan vakoilua ja vastavakoilua ja tietenkin käytetään hyväksi vihollisten puolelta suhteita, jos on mahdollista.
Niin tapahtui Jatkosodassakin, mutta että vihollisten sotapäälliköt keskenään, vaikkakin tiedustelijoitten välityksellä ”yhdessä johtivat sotaa” eri puolelta rintamaa on jotenkin ehkä poikkeuksellista koko sotahistoriassa. Vai lieneekö se huippunerokkuutta?
Ainakin sen seurauksena tänä päivänäkin Suomi on itsenäinen valtio ja täyttää pian 100 vuotta ja lähtee kohti toista sataa…

Tapio Kuosma:

    Omistan kirjani
    Euroopan viimeisen ritarin (4.6.1867 – 27.1.1951)
    ja hänen tuntemattomien avustajiensa muistolle.

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu