Ylempi köyhälistö

Suomessa on 440’000 köyhääkirjoittaa Kansan Uutiset 27.10.2016.

Lehdessä kerrotaan ”Perusturvan riittävyys ja köyhyys” tukimuksesta,jonka julkaisi torstaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos(THL).
Julkaisu on kolmas osa Suomen sosiaalinen tila -sarjassa.

Lehtikirjoituksen mukaan ”Perusturva on viime vuosina parantunut, mutta se ei silti riitä tavanomaisiin menoihin.

Minibudjettiköyhyys

Tutkimuksesta selviää, että suomalaisista noin 8 prosentin eli 440’000:n henkilön tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, kerrotaan raportissa
Minimibudjettiköyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys tai pienituloisuus.

Tulojen jääminen alle minimibudjetin on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä.

Suhteellinen Köyhyys

Suhteellisessa köyhyydessä elää noin 12 prosenttia eli 660’000 suomalaista. Heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan eli Tilastokeskuksen termein pienituloisuusrajan.

Erilaiset köyhyydet

Suurin ero minimibudjetin ja suhteellisen köyhyysmittarin tulosten välillä koskee eläkeläisiä ja iäkkäitä. Eläkeläisistä ja yli 65-vuotiaista 2 – 3 prosenttia joutuu tulemaan toimeen minimibudjetin alittavilla tuloilla kun taas suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14 – 15 prosenttia heistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

Tutkimusprofessori Moision mukaan suhteellisen- ja minibudjettiköyhyyden välinen ero selittyy sillä, että minimibudjetin laskelmissa huomioidaan asumismenot, jotka oletetaan omistusasujilla pienemmäksi kuin vuokralla asuvilla.

Ajantasaiset Ennusteet Köyhyydestä

Molempien mittarien mukaan köyhien määrän ennustetaan pysyvän yhtä suurena Suomessa vuonna 2016 kuin viimeisimmän tilastotiedon mukaan vuonna 2014.

    Nyt on ensimmäistä kertaa esitetty ajantasaistetut ennusteet sekä suhteelliselle että minimibudjettiköyhyydelle. Köyhyys on moniulotteinen ilmiö ja sosiaalipoliittisen päätöksenteon tulisi perustua useamman kuin yhden köyhyysmittarin seuraamiseen, toteaa tutkimusprofessori Pasi Moisio.

Ylempi Köyhälistö

On todella tärkeä kehittää mitä erilaisimpia ”köyhyysmittareita”, niin kuin kehottaa tämäkin tutkimusprofessori! Ehkä asia paranee sillä ja kaikki muuttuu aikanaan paremmaksi. Köyhät muuttuvat rikkaiksi.

Todellisuus on kuitenkin se, että köyhyyden vähentämiseen tarkoitetut varat käytetään käytännössä kokonaan hyvin toimeentulevien virkamiesten ja tutkijoiden palkkoihin. Mitä koreammaksi tuo virkakunnan pöytä katetaan sitä enemmän siltä varisee murusia köyhienkin tarpeisiin.

Tuon tutkimuksen luettuaan Suomen köyhät nyt tietävät mihin säätyyn ja kastiin kukin kuuluu. Kuuluuko minimibudjetti-köyhälistöön vaiko vain suhteellisesti köyhien kastiin, ylempään köyhälistöön.

Kylläpä köyhän mieltä lämmittääkin kovasti, kun tietää kuuluvansa tuohon 440’000 ylemmän köyhälistön säätyyn. Toisin kuin nuo toiset köyhät, jotka kuuluvat alemman kastin 220’000 köyhään. – Joutuvat vielä tulemaan toimeen minimibudjetilla. Pthyi!

Todella kannattaa valtion varoja käyttää näihin tutkimuksiin, ettei kukaan erehtyisi omasta säädystään ja yhteiskunnallisesta asemasta. – Pidetään köyhät rauhallisina ja tyytyväisinä tilanteeseensa. Muuten voi käydä vielä huonommin.

Lapsiköyhyys

Mielestäni köyhien määrän kasvuun tai laskuun vaikuttaa eniten se, miten menetellään lapsiköyhyyden suhteen. Lapsiköyhyys on todellinen riski ylisukupolviselle köyhyydelle.

– Kun lapsen kotoaan saamat taloudelliset eväät ovat niukat jatkuu lapsena koettu köyhyys helposti vielä aikuisuudessakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus kertoo, että Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa.

    Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Vuonna 1995 köyhissä perheissä oli 52’000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129’000 ja vuonna 2007 jo 151’000. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi parissa kymmenessä vuodessa.

Kulutusyhteiskunnan Sisäänpääsy On Ostettava Rahalla

    Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Köyhäkin lapsi kokee halua ja painetta kuulua tuohon kuluttajien joukkoon, mutta kulutusyhteiskunnassa sisäänpääsy siihen on usein ostettava rahalla…

Näin siis sanotaan tuossa mainitussa tutkimuksessa.

Asiantuntijat Ovat Huolestuneet

Asiantuntijat ovatkin huolestuneet siitä, että Suomessa vähätellään köyhyyden vaikutuksia lapseen kertoo 18.1.2015 Helsingin uutiset.
(Puheenaihe.
Asiantuntija: Köyhyyden vaikutuksia vähätellään.)

    Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimiehen mukaan Suomessa noin 100’000 lasta, eli 10 prosenttia kaikista lapsista, elää pienituloisissa perheissä.

    Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan lapsiperheiden köyhyyden vaikutuksia vähätellään Suomessa ”valitettavan usein”.

    Joskus köyhyyttä vähätellään myös sanomalla, että ”eihän minunkaan lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita”. Tai verrataan kehitysmaiden lasten köyhyyteen. Se on outoa.

    Eihän suomalaisten aikuistenkaan hyvinvointia verrata kehitysmaiden aikuisten tilanteeseen. Suomen vertailukohteena tulee pitää muita Pohjoismaita ja läntisen Euroopan maita, Iivonen muistuttaa.
    Pitkäaikainen köyhyys on Iivosen mukaan merkittävä riskitekijä ylisukupolviselle huono-osaisuudelle.

Köyhyys Kitkettävä Ensin Lapsiperheistä!

Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemisessä oleellisia asioita on kolme: perusturvan riittävä taso,lasten peruspalveluista huolehtiminen ja nuorten ikäluokkien työllisyyden parantaminen…

Iivosesta onkin tärkeä tiedostaa, etteivät myöskään vanhemmuus ja sen voimavarat ole staattinen tila.

LAPSIASIAMIES ASIALLE!

Kestävä yhteiskunta perustuu huolenpitoon LAPSISTA
kirjoittaa nettisivulla lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus!

Tutustu Lapsiasianvaltuutetun strategia 2014-2019: lapsiystävälliseen Suomeen.

Tehdään Suomesta yhteisvoimin todella lapsiystävällinen maa kaikille lapsille tasavertaisesti! Ainakaan vielä emme voi sanoa niin, koska 100’000 lasta elävät muihin Suomessa asuviin lapsiin verrattuna, köyhyydessä; eli nyt lasten oikeudet Suomessa toteutuvat vain osittain.

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu