Koulutettujen pako ulkomaille

Aivovuoto tarkoittaa työikäisten koulutettujen ihmisten muuttamista maasta toiseen, jolloin alkuperämaa häviää osaavan työvoiman suhteen. Sisäinen aivovuoto puolestaan tapahtuu maan rajojen sisällä. Suomen sisäisen aivovuodon osalta esimerkkinä on:, että itäsuomalaisista korkeakoulutetuista yli puolet päätyy töihin muualle kuin omaan maakuntaan.

Lehtikirjoituksen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden maastamuutto on muutamassa vuodessa lisääntynyt kolmanneksella. Tutkijoiden joukossa aivovuoto on lisääntynyt lähes yhtä paljon.

Tilastot

Tieteentekijöiden liiton Tilastokeskukselta saamien lukujen mukaan Suomesta muutti toissa vuonna ulkomaille 2’223 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Samaan aikaan maasta on lähtenyt muualle 375 tutkijatason ihmistä.

Lähtijät ovat melko yksikantaan kertoneet lähtönsä syyksi koulutuksen ja tutkimuksen määrärahaleikkaukset. Samalla lähtijät ovat kehuneet olosuhteita esimerkiksi juuri muissa Pohjoismaissa.

    ”Esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan on siirtynyt biotieteissä kokonaisia tutkimusryhmiä.”

Aloittain aivovuoto on koskenut erityisen paljon humanistisia ja biotieteitä.

Koulutetut Nuoret

Koulutetut nuoret haikailevat ulkomaille – ”Maastamuutto varmasti kasvaa, jos käännettä ei ala pian tulla” – Suomalaisopiskelija uskoo, että Ruotsi tarjoaa uramahdollisuuksia. Näin kirjoitti Helsingin Sanomat 5.10.2015 Tuuli Vattulainen HS, Suvi Vihavainen HS.

    Tradenomiksi opiskeleva Marika Aalto on työharjoittelussa suomalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa. Aalto suunnittelee muuttavansa opintojensa jälkeen pysyvästi Ruotsiin. Työmarkkinat, ruotsalainen poikaystävä, rento ilmapiiri, mahdollisuus kansainväliseen uraan. Siinä ovat syyt, joiden vuoksi hän haluaa muuttaa opintojensa jälkeen vakituisesti Ruotsiin.

Myös ulkomaiset korkeakoulut kiinnostavat suomalaisia nuoria. Vuonna 2009 ulkomaalaista korkeakoulututkintoa suoritti 4’500 suomalaista, neljä vuotta myöhemmin heitä oli jo seitsemän tuhatta. Tänä syksynä ruotsalaiset yliopistot saivat Suomesta 13’600 hakemusta, kun vielä vuonna 2011 vastaava luku oli 8’600.

Hukkainvestointi Myös Maahanmuuttajien Korkeakoulutuksessa

Korkeakoulutetut maahanmuuttajat karkaavat ulkomaille – ”Tämä on hukkainvestointi”

Lehtikirjoituksen mukaan toisen asteen ja korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat ovat olleet maamme nopeiten kasvava maahanmuuttajaryhmä. He hankkivat Suomessa hyvin pitkälti ilmaisen koulutuksen. Yllättäen juuri heidän on ollut vaikea työllistyä Suomeen valmistumisensa jälkeen.

    Näiden ihmisten on ollut vaikea työllistyä Suomessa. He ovat omien maidensa terävintä kärkeä. Ne opintolinjat saattavat olla hyvin pitkälle englanninkielisiä ja siksi se suomenkielen taito ei ole paras mahdollinen valmistuessa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Annika Forsander.

    Tämä on hukkainvestointi, kun nämä nuoret lähtevät maasta, jos he eivät työllisty. Pelkästään englanninkielisistä maisteriohjelmista valmistuu noin 2’000 vuosittain. Ja päälle vielä toisen asteen ammatilliset oppilaitokset. Yksi korkeakoulututkinto maksaa valtiolle yli 40’000.

Meidän pitäisi tehdä paljon enemmän työtä siinä, että nuoret saavuttaisivat kielitaidon, jolla olisi parhaat mahdollisuudet työllistyä. Tähän ei olla satsattu riittävästi, Forsander sanoo ja sättii kouluja siitä, että he unohtavat oppilaansa tutkinnon jälkeen.

Asiantuntija muuttaisi rahoituksen painopistettä työllistymiseen tähtääväksi.

    Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten pitäisi kiinnittää opiskelijoita työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.

Koulutus Jolla On Arvoa Vain Ulkomailla

Ihmetystä herättää miksi Suomessa koulutetaan englanninkielisiä ammattilaisia. Kun suomenkielisetkin muuttavat maasta pois, niin ei ihme, että kielitaidoton lähtee sinne missä kielellä ja opinnoilla on käyttöä, eli palaa koulutettuna todennäköisesti omaan maahansa. Ja jättää jälkeensä vain kauniin kiitoksen Suomelle.

Ulkomaisen opiskelijan alkuperämaa hyötyy koulutetuista henkilöistä siten, että osa koulutetuista siirtolaisista lähettää rahaa kotimaahansa vähentäen siten köyhyyttä.

Maailman Kuudenneksi Parasta Koulutusta

Suomea pidetään koulutuksen mallimaana. Miksi täältä lähetään sitten muualle opiskelemaan? 12.5.2013 Tutkimus: Suomen korkeakoulutus on maailman kuudenneksi parasta.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on maailman kuudenneksi paras, väittää kansainvälisen yliopistoverkoston Universitas 21:n tutkimus. Listan kärjessä on ylivoimaisesti Yhdysvallat, toisena Ruotsi ja kolmantena Sveitsi. Suomen taakse listalla jäävät muun muassa Saksa, Ranska ja Iso-Britania.

Kaksi vuotta myöhemmin 16.3.2015 toinen tutkimus ja ennuste Suomen koulutuksesta kertoo Kauppalehden mukaan:

… Ja Yhä Huononee

Tuon tutkimuksen mukaan Suomen työikäisen väestön koulutustason ennustetaan vuonna 2030 olevan alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon.

Jos Suomi on 15 vuoden kuluttua koulutustasoltaan kehittyneiden maiden keskiarvon alapuolella ei vastaa Suomessa toisteltua tarinaa koulutuksen mallimaasta.

Suomen OECD-edustuston erityisasiantuntija Aleksi Kaleniuksen mukaan kehityksestä on syytä olla huolissaan.

Mikä Avuksi?

Mikä on totuus? Onko suomalainen korkeakoulujärjestelmä maailman parhaiden joukossa vai onko vajoamassa kehittyneiden maiden keskiarvon alapuolelle?

Lohduttaako meitä se, että maailmalla hyvin menestyvät henkilöt ovat saaneet hyvän koulutuksen Suomessa?

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu