Kansamme Parhaaksi – Väestöpolitiikkaa Suomen Historiassa

Kansamme Parhaaksi
Kirja
”Kansamme parhaaksi” Markku Mattila
Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti!
Gummerus Kirjapaino Oy 1999.
Sivuja 435.
Kirjan Takakannesta Lainattu:
Markku
Mattilan tutkimuksessa selvitetään ketkä rotuhygieniaa
vaativat, mihin ongelmiin sillä vastattiin ja mitä
toiminnasta seurasi. Tutkimus valaisee rotuhygieenisten vaatimusten
taustaa ja luonnetta sekä kertoo miten ja miksi Suomeenkin
säädettiin sterilointilaki.
Nykyiselle, geeniteknologian
luvattuna aikana käydylle keskustelulle ja esitetyille vaatimuksille
Mattilan työ antaa historiallista syvyyttä: se näyttää
mitä keskusteluja on jo kertaalleen käyty ja mihin toimiin
tartuttu perimältään terveemmän väestön nimissä.
Mikä On Rotuhygienia
Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä. Positiivinen eugeniikka tarkoittaa parhaimpina pidettyjen yksilöiden lisääntymisen rohkaisemista ja negatiivinen eugeniikka huonoimpina pidettyjen lisääntymisen rajoittamista tai kokonaan estämistä.
Etnisyyteen perustuvaa negatiivista eugeniikkaa kutsutaan rotuhygieniaksi. Sitä on toteutettu muun muassa natsi-Saksassa osana kansallissosialistista ideologiaa.
Negatiiviseen eugeniikkaan liittyvät toimet kuten pakkosterilointi ovat ihmisoikeussopimusten vastaisia. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen negatiivinen eugeniikka on tuomittu laajasti
Rotuhygienian Synty
Tutkijan mukaan rotuhygienia (eugeniikka) syntyi vastauksena
modernin, teollistuneen ja kaupungistuneen
maailman sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien syiden
ajateltiin olevan ihmisten perimäaineksessa,
geeneissä.
Pelottavat Uhkakuvat
Eräs vuosisadan alun pelottavimmista uhkakuvista
oli rappeutuminen, degeneraatio. Laajasti
käsitettynä se nähtiin kaiken kehityksen
ja evoluution vastakohtana väärään suuntaan
kulkevana kehityksenä. Pidettiin mahdollisena,
että suppeasti käytettynä
käsite viittasi ihmisten henkisten kykyjen ja
ominaisuuksien huonontumiseen.
Tutkija Markku Mattilan kirjan mukaan yleisesti pelättiin, että degeneroituneiksi luokiteltujen tylsämielisten (nykyisin kehitysvammaiset), mielisairaiden
ja epileptikoiden lukumäärä lisääntyi jatkuvasti.
Brittiläisen Komitea Ja Tylsämieliset
Tämänlaatuisille peloille antoi pontta esimerkiksi
brittiläisen komitean (Royal Commission
on the Care and Control of the Peeble Minded)
tutkimusraportti vuodelta 1908.
Komitean mukaan tylsämielisongelma oli jo lähtökohtaisesti
luultua suurempi, sillä oli löydetty kokonaan
ennen tuntematon ryhmä tylsämielisiksi
laskettavia: vaikeasti havaittavat lievästi tylsämieliset.
Komitea pani merkille tylsämielisten
olevan myös poikkeuksellisen hedelmällisiä.
Tylsämielisyyden havaittiin niin ikään olevan
erittäin perinnöllistä: jopa 90 prosenttia heistä
oli perinyt tilansa vanhemmiltaan.
”Normaaleilla” aviopareilla oli keskimäärin
neljä lasta mutta tylsämielisten keskiarvo oli
seitsemän. Tylsämieliset naiset olivat lisäksi
seksuaalisesti kertakaikkisen holtittomia. Huomio
poikkeuksellisesta sikiävyydestä yhdistettynä
seksuaaliseen holtittomuuteen ja henkisen tilan
suureen periytyväisyyteen pönkitti mielikuvaa
siitä, että tylsämielisten määrä oli rajussa
kasvussa.
Maan Tapa
Saksassa ja Ruotsissa lääkärien keskuudessa steriloinnista alkoi 1920-luvun kuluessa tulla ’maan tapa’ käsitellä tietyn tyyppisiä ihmisiä, kirjoittaa tutkija.
Samanlainen kehityskulku oli nähtävissä myös Suomessa.
Vuosina 1912 – 1922 Suomessa toteutettiin Euroopan mitassa poikkeuksellisen laaja ja aikainen tylsämielisten laitoshoidokkien sterilointi.
Myös muiden kuin laitoksissa olevien steriloinnista tuli ”maan tapa” jo ennen sterilointilain voimaantuloa.
Kaikki steriloinnit tehtiin 1930-luvulla, jolloin ilmapiiri oli jo hyvin rotuhygieniamyönteinen. Steriloinnit painottuvat selvästi jakson loppupäähän, vuosiin 1934 ja 1935, jolloin sterilointilain valmistelu oli jo loppusuoralla.
Suomen Sterilointilaki Säädettiin Vuonna 1935
Sterilointilaki sementoi rotuhygienian suomalaiseen yhteiskuntaan.
Suomessa säädettiin vuonna 1935 laki, jonka mukaan vajaamielisiä ja mielisairaita voitiin pakkosteriloida tietyin perustein ilman kohteen omaa suostumusta. Vuosina 1935 – 1970 Suomessa steriloitiin yli 7’500 ihmistä rotuhygieenisten, noin 43’000 lääketieteellisten, yli 3’000 sosiaalisten ja parisataa muiden syiden perusteella. Valtaosa steriloiduista oli naisia, joista osalla oli jo aviottomia lapsia.
Steriloinneista luovuttiin vuonna 1969.
Tilanne Tänä Päivänä
Jos verrataan nykypäivän tilannetta silloiseen, kelkka on kääntynyt toiseen suuntaan!
Silloin oli periaate joittenkin ihmisten kohdalla ”saat elää, mutta et lisääntyä”! – Nykyään taas ehdotetaan synnytystalkoita väestön lisäämiseksi, ainakin Suomessa!
Puhutaan aktiivisesta väestöpolitiikasta ja käytetään muita moderneja termejä, mutta asia on sama: Valtio pyrkii aktiivisilla toimilla muuttamaan yhteiskunnan väestörakennetta. Onko se oikein?
Viime vuosisadan alussa ajateltiin, että rappeutuminen, degeneraatio, vie kehitystä väärään suuntaan. Entä tänä päivänä? Onko sellainen vaara olemassa? Vai mennäänkö oikeaan suuntaan?
Silloin pelättiin että koko ihmiskunta ja sen kulttuuri saattoi degeneroitua. Mutta eihän meille nyt semmoista tapahtunut! Eihän? Mehän mennään ihan oikeaan suuntaan! Emmekä ole rappeutumassa? Vai mitä sanovat viisaammat miehet?
Sen miten meidän henkinen kyky ja ominaisuudet nähdään esimerkiksi 50 – 100 vuoden päästä? ja miten kehitys on jatkunut? Kertovat tulevan aikakauden tutkijat.
Kaukaa katsottuna näkyy aina paremmin
ja
kansakunta on aina viisaampi jälkikäteen!
Suomen rotuhygieniasta sikiöseulontaan!
Suomen lääketieteen ja rotuhygienian yhteisestä historiasta ei ole paljon keskusteltu.Suomalaisen pakkosteriloinnin kultakausi osui 1950–1960-luvuille.
Koska pakkosteriloidut olivat suunnilleen parikymppisiä heitä on Suomessa yhä elossa.Joten ei tämä sivu Suomen satavuotisessa historiassa ole niin kaukainen, ettei kannattaisi enää muistella!
Suomen lääketieteen historiassa 1900-luvun alun rotuhygieniasta suunta jatkuu 1900-lopun sikiödiagnostiikkaan.Sikiöseulontoja tehtiin Suomessa ensin vain riskiryhmille, mutta 1990-luvulla niiden käyttö laajennettiin koko väestöön,
koska halutaan jo etukäteen pois väestöstä vammaiset ja sairaat!
Näin se historia jatkuu!
Ilmoita asiaton viesti
Markku Marttila, kiitos kommentin suosittelusta! Luulin ensin, että tutkija Markku Mattila olisi piipahtanut sivulleni ja lukenut blogin!:)
Ilmoita asiaton viesti
Eri henkilöitä ollaan M. Mattilan kanssa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti kysyy: ”Valtio pyrkii aktiivisilla toimilla muuttamaan yhteiskunnan väestörakennetta. Onko se oikein?”
En näe, että valtio olisi aktiivinen toimija yhteiskuntamme väestörakenteen muuttamisessa.
Ei ainakaan rotuhygienian keinoin eikä varsinaisesti sikiöseulontojen kauttakaan; viime kädessä valinnan sikiön ’hyväksymisestä’ kaiketi tekee raskaana oleva nainen. Merkillepantavaa silti on, että THL:n jokseenkin velvoittava ”sikiöohjeistus” on hyvin aktiivista ja kunnat eivät peri seulontojen ultraäänitutkimuksista maksuja.
Markku Mattilan kirja varmaan omalta osaltaan todistaa sen, että Suomellakaan ei ole täysin puhtaat paperit rotuhygieenisten pyrkimysten osalta. Erittäin kyseenalaista vetoapua ko. toimintaan kylläkin on aikoinaan saatu ulkomailta (Saksa ja Ruotsi etunenässä).
Painavin ongelma väestön terveen lisääntymisen kannalta on se, että yhteiskunta/valtio/nykynormit eivät varauksetta tue ja arvosta nuoria perheitä niin, että perheenlisäys ”osuisi oikeaan aikaan”. Jokainen voi miettiä, mikä se oikea aika olisi. Valitettavan monelle se on ”too late” or ”never ever”.
Ilmoita asiaton viesti
Markku Marttila kirjoitti: [En näe, että valtio olisi aktiivinen toimija yhteiskuntamme väestörakenteen muuttamisessa],
– kyllä mielestäni valtio on aktiivinen toimija.
Niin rotuhygieniassa kuin sikiöseulonnassa valtio puuttuu väestörakenteen laatuun kun halua jalostaa ihmissuvun lapsirajoituksen avulla. Silloin se oli pakko, mutta nyt koko järjestelmä ohjaa raskaana olevia naisia seulontaan, mutta vapaus valita, synnyttää tai tehdä abortti, on niin kuin synninpäästö valtiolta. Näin ajattelisin.
Kiitos kun tulit keskustelemaan tästä aiheesta!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, täsmensin viestiini; ’Ei (ole aktiivinen) ainakaan rotuhygienian keinoin’. Rotuhygienian, sellaisena kuin minä sen ymmärrän, ajat ovat kaukana takana – onneksi. Sen sijaan sikiöseulonnoissa ja aborttikäytännöissä valtiolla on tottakai sormensa pelissä legislaattorina ja ohjeistajana.
Näinollen myönnän sikiöblokkausten ja aborttivapauden osalta julkishallinnon ohjailevan väestörakennetta. Em. toimintojen yllä on raskas varjo, kun asiaa tarkastelee ihmiselämän suojelun ja pyhyyden kannalta.
Ihminen on ottanut Luojalta ohjat käsiinsä ja valikoi kylmäverisesti sen, kuka sikiö saa syntyä ja kuka ei. Nykyihminen valtion suojaamana suhtautuu em. valinnan ja päätöksen moraaliseen oikeutukseen ns. EVVK-intensiteetillä. Eli, etteipä voisi vähempää kiinnostaa. Käytin tahallani ajalle tyypillistä kyynistä ilmaisua, selvyyden vuoksi. Oikeasti asia on todella herkkä ja merkittävä, monessa suhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Markku Marttila kirjoitti: [Nykyihminen valtion suojaamana suhtautuu em. valinnan ja päätöksen moraaliseen oikeutukseen ns. EVVK-intensiteetillä. Eli, etteipä voisi vähempää kiinnostaa.],
– jos mennään tuon ”EVVK-intensiteetin”, mukaan niin ”jos ei ihmistä kiinnosta”, niin voimme sanoakin, että valtio päättää kenen elämä on elämisen arvoista ja kenen on syytä olla elämättä.
Jokaisella syntyneellä tähän maailmaan on Ihmisarvo! Se ei liity ulkonäköön, terveydentilaan, älykkyyteen tai varallisuuteen jne.
Ihmisarvo kuuluu ihmisyyteen, siihen, että on syntynyt ihmiseksi! Se on lahja! Niin kuin laulussakin sanotaan:
Sain lahjaksi elämän yhden vaan…Niin sen yhden ainoan vaan!
https://www.youtube.com/watch?v=enT-tzp3fBc
Mauri Talvitie – En päivääkään vaihtaisi pois
Kiitos kommentista ja mukavaa alkanutta syksyä!
Ilmoita asiaton viesti