Kansamme Parhaaksi – Väestöpolitiikkaa Suomen Historiassa

Kansamme Parhaaksi

Kirja
”Kansamme parhaaksi” Markku Mattila
Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti!

Gummerus Kirjapaino Oy 1999.
Sivuja 435.

Kirjan Takakannesta Lainattu:

Markku
Mattilan tutkimuksessa selvitetään ketkä rotuhygieniaa
vaativat, mihin ongelmiin sillä vastattiin ja mitä
toiminnasta seurasi. Tutkimus valaisee rotuhygieenisten vaatimusten
taustaa ja luonnetta sekä kertoo miten ja miksi Suomeenkin
säädettiin sterilointilaki.

Nykyiselle, geeniteknologian
luvattuna aikana käydylle keskustelulle ja esitetyille vaatimuksille
Mattilan työ antaa historiallista syvyyttä: se näyttää
mitä keskusteluja on jo kertaalleen käyty ja mihin toimiin
tartuttu perimältään terveemmän väestön nimissä.

Mikä On Rotuhygienia

Wikipedia tietää kertoa:

    Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä. Positiivinen eugeniikka tarkoittaa parhaimpina pidettyjen yksilöiden lisääntymisen rohkaisemista ja negatiivinen eugeniikka huonoimpina pidettyjen lisääntymisen rajoittamista tai kokonaan estämistä.

    Etnisyyteen perustuvaa negatiivista eugeniikkaa kutsutaan rotuhygieniaksi. Sitä on toteutettu muun muassa natsi-Saksassa osana kansallissosialistista ideologiaa.

    Negatiiviseen eugeniikkaan liittyvät toimet kuten pakkosterilointi ovat ihmisoikeussopimusten vastaisia. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen negatiivinen eugeniikka on tuomittu laajasti

Rotuhygienian Synty

Tutkijan mukaan rotuhygienia (eugeniikka) syntyi vastauksena
modernin, teollistuneen ja kaupungistuneen
maailman sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien syiden
ajateltiin olevan ihmisten perimäaineksessa,
geeneissä.

Pelottavat Uhkakuvat

Eräs vuosisadan alun pelottavimmista uhkakuvista
oli rappeutuminen, degeneraatio. Laajasti
käsitettynä se nähtiin kaiken kehityksen
ja evoluution vastakohtana väärään suuntaan
kulkevana kehityksenä
. Pidettiin mahdollisena,
että suppeasti käytettynä
käsite viittasi ihmisten henkisten kykyjen ja
ominaisuuksien huonontumiseen.

Tutkija Markku Mattilan kirjan mukaan yleisesti pelättiin, että degeneroituneiksi luokiteltujen tylsämielisten (nykyisin kehitysvammaiset), mielisairaiden
ja epileptikoiden lukumäärä lisääntyi jatkuvasti.

Brittiläisen Komitea Ja Tylsämieliset

Tämänlaatuisille peloille antoi pontta esimerkiksi
brittiläisen komitean (Royal Commission
on the Care and Control of the Peeble Minded
)
tutkimusraportti vuodelta 1908.
Komitean mukaan tylsämielisongelma oli jo lähtökohtaisesti
luultua suurempi, sillä oli löydetty kokonaan
ennen tuntematon ryhmä tylsämielisiksi
laskettavia: vaikeasti havaittavat lievästi tylsämieliset.

Komitea pani merkille tylsämielisten
olevan myös poikkeuksellisen hedelmällisiä.
Tylsämielisyyden havaittiin niin ikään olevan
erittäin perinnöllistä: jopa 90 prosenttia heistä
oli perinyt tilansa vanhemmiltaan.

”Normaaleilla” aviopareilla oli keskimäärin
neljä lasta mutta tylsämielisten keskiarvo oli
seitsemän. Tylsämieliset naiset olivat lisäksi
seksuaalisesti kertakaikkisen holtittomia. Huomio
poikkeuksellisesta sikiävyydestä yhdistettynä
seksuaaliseen holtittomuuteen ja henkisen tilan
suureen periytyväisyyteen pönkitti mielikuvaa
siitä, että tylsämielisten määrä oli rajussa
kasvussa.

Maan Tapa

Saksassa ja Ruotsissa lääkärien keskuudessa steriloinnista alkoi 1920-luvun kuluessa tulla ’maan tapa’ käsitellä tietyn tyyppisiä ihmisiä, kirjoittaa tutkija.
Samanlainen kehityskulku oli nähtävissä myös Suomessa.

Vuosina 1912 – 1922 Suomessa toteutettiin Euroopan mitassa poikkeuksellisen laaja ja aikainen tylsämielisten laitoshoidokkien sterilointi.
Myös muiden kuin laitoksissa olevien steriloinnista tuli ”maan tapa” jo ennen sterilointilain voimaantuloa.

Kaikki steriloinnit tehtiin 1930-luvulla, jolloin ilmapiiri oli jo hyvin rotuhygieniamyönteinen. Steriloinnit painottuvat selvästi jakson loppupäähän, vuosiin 1934 ja 1935, jolloin sterilointilain valmistelu oli jo loppusuoralla.

Suomen Sterilointilaki Säädettiin Vuonna 1935

Sterilointilaki sementoi rotuhygienian suomalaiseen yhteiskuntaan.

Näin kertoo Wikipedia:

    Suomessa säädettiin vuonna 1935 laki, jonka mukaan vajaamielisiä ja mielisairaita voitiin pakkosteriloida tietyin perustein ilman kohteen omaa suostumusta. Vuosina 1935 – 1970 Suomessa steriloitiin yli 7’500 ihmistä rotuhygieenisten, noin 43’000 lääketieteellisten, yli 3’000 sosiaalisten ja parisataa muiden syiden perusteella. Valtaosa steriloiduista oli naisia, joista osalla oli jo aviottomia lapsia.

    Steriloinneista luovuttiin vuonna 1969.

Tilanne Tänä Päivänä

Jos verrataan nykypäivän tilannetta silloiseen, kelkka on kääntynyt toiseen suuntaan!

Silloin oli periaate joittenkin ihmisten kohdalla ”saat elää, mutta et lisääntyä”! – Nykyään taas ehdotetaan synnytystalkoita väestön lisäämiseksi, ainakin Suomessa!
Puhutaan aktiivisesta väestöpolitiikasta ja käytetään muita moderneja termejä, mutta asia on sama: Valtio pyrkii aktiivisilla toimilla muuttamaan yhteiskunnan väestörakennetta. Onko se oikein?

Viime vuosisadan alussa ajateltiin, että rappeutuminen, degeneraatio, vie kehitystä väärään suuntaan. Entä tänä päivänä? Onko sellainen vaara olemassa? Vai mennäänkö oikeaan suuntaan?

Silloin pelättiin että koko ihmiskunta ja sen kulttuuri saattoi degeneroitua. Mutta eihän meille nyt semmoista tapahtunut! Eihän? Mehän mennään ihan oikeaan suuntaan! Emmekä ole rappeutumassa? Vai mitä sanovat viisaammat miehet?

Sen miten meidän henkinen kyky ja ominaisuudet nähdään esimerkiksi 50 – 100 vuoden päästä? ja miten kehitys on jatkunut? Kertovat tulevan aikakauden tutkijat.

    Kaukaa katsottuna näkyy aina paremmin
    ja
    kansakunta on aina viisaampi jälkikäteen!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu