Autonomia Valmisti Tien Itsenäisyyteen

Suomen Itsenäisen Tasavallan Edeltäjä Suomen Suuriruhtinaskunta

Suomen itsenäisyydelle luotin pohja jo 200 vuotta sitten, kun Venäjän keisarikunnan yhteyteen perustettiin Suomen Suuriruhtinaskunta. (1809 – 1917)

Viimeisin Venäjän keisarikunnan ja Ruotsin välinen aseellinen välien selvittely tapahtui vuosina 1808 – 1809. Tuon sodan voitti Venäjä. Venäjän keisari Aleksanteri I lahjoitti silloin suomalaisille laajan itsehallinnon, kuten säätyvaltiopäivät, joiden istuntoihin osallistuivat suuriruhtinaskunnan aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien edustajat. Hän antoi suomalaisten myös säilyttää uskontonsa, yhteiskuntajärjestelmänsä sekä säätyerioikeutensa.

Autonomian Hallinto

Autonomian perusteet määriteltiin maaliskuussa 1809 Porvoon kaupungissa (Borgå) järjestetyllä valtiopäivillä. Siellä kaikki Suomen säädyt vannoivat uskollisuuttaan Venäjän keisarille, josta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan johtaja.

Suuriruhtinaskunnan ylin hallinto vastasi toiminnastaan suoraan keisarille ja sen asioita edusti Pietarissa 1811 perustettu Suomen asian komissio (myöhemmin suuriruhtinaskunnan valtiosihteerin virasto).

Suomen suuriruhtinaskunnan autonomiset oikeudet muotoutuivat lopullisen muotonsa 1800-luvun puolivälin mennessä.

Suuriruhtinaskunta painoi oman rahansa, sillä oli oma hallitus, eduskunta, oikeuslaitos ja toimeenpanevat elimet. Venäjän ja Suomen välille muodostettiin tulliraja. Näin ollen suomen ruhtinaskunnasta tuli irrallinen osa Venäjän keisarikuntaa, eli periaatteessa se oli valtio valtio sisällä: sillä oli jopa omat erilliset lakinsa.

Suomi laajentui myös alueellisesti: 1811 Suomeen liitettiin Viipurin lääni. Venäjällä vuoteen 1861 asti voimassa ollut maaorjuuslaki, jonka mukaan torppari oli täysin maanomistajan eli tilallisen armoilla, ei yltänyt Suomen ruhtinaskunnan alueelle.

Taloudelliset Edut

Suomi sain merkittäviä taloudellisia etuja Venäjään liittymisestään. Suuri joukko Ruotsin vallan aikaisia rajoituksia poistettiin, sillä ne olivat häirinneet kaupan ja teollisuuden kasvua, kuten kaivoslouhosten verotus, verstaiden ja työpajojen rajoitukset sekä kaupankäynnin kielto maaseudulla. Näiden lisäksi Suomen suuriruhtinaskunnan ei tarvinnut pitää yllä armeijaa vaan se vapautettiin sotilasmenoista kokonaan (50 vuodeksi). Se sai myös itse määrätä kauppasuhteistaan Venäjän ja Länsi-Euroopan kanssa. Verotulot eivät menneet keisarikunnan kirstuun vaan ne käytettiin kokonaisuudessaan Suomen sisäisiin tarpeisiin.

Suomessa alettiin rakentaa rautatieverkostoa ja tehtiin Saimaan kanava. Näin ruhtinaskunnalle luotiin hyvät edellytykset nopeaan talouskasvuun. Venäjän vallan aikana perustettiin lukuisia, vielä tänäkin päivänä toimivia yrityksiä, mm. kaikkien hyvin tuntema suklaatehdas Fazer.

Neuvoteltuaan näin edulliset olosuhteet Suomi pystyi kehittämään omaa valtiojärjestelmäänsä ja taloutta Venäjän keisarikunnan suojeluksessa. Sadan vuoden ajan!

Kulttuuri Autonomian Aikana

Suomalaisten kansallistunne alkoi kasvaa 1800-luvulla yhdessä yleiseurooppalaisen kansallisuusaatteen kanssa. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ja Lönnrotin Kalevala muodostivat suomalaista kulttuuria ja antoivat maalle moraalisen identiteetin.

Kansallisuusaate levisi Euroopasta myös Suomeen. Johtajien mielet kuohuivat. Haluttiin muutosta. Yhdet hakivat atteilleen tukea lännestä, toiset idästä.

Satavuotinen Autonomia Oli Edellytys Itsenäisyyden Julistamiselle

Suomen suuriruhtinaskunta lakkasi ja Suomen yhteys Venäjään katkesi Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan Venäjällä aiheuttaman valtiollisen hajoamisen yhteydessä.

Mutta ennen sitä Venäjällä vaihtuivat keisarit Aleksanteri II ja III, kuin myös Nikolai II, jotka toivat omia Venäjän keisarien ukaaseja ja manifesteja ja muuttelivat olosuhteita oman näkemyksensä mukaan.

Ja vaikka sinä välissä oli paljon suomalaisilla vaikeuksia esimerkiksi nälkävuodet, moneen otteeseen yrityksiä venäläistää aluetta jne. kuitenkin autonomian aika oli hyvä aika Suomelle.

Suomen suuriruhtinaskunta oli nykyisen Suomen itsenäisen tasavallan edeltäjä, joka täytti jo osan itsenäisen valtion kriteereistä. Instituutiot, talous ja kulttuuri olivat vankalla pohjalla.

Siitä oli helppo jatkaa Suomen tasavallan itsenäisyyteen!

Onneksi olkoon Suomi 100-juhla-vuotta!

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu