Ovatko venäläiset Huomisen suomalaisia?

Siirtolaisinstituutti on julkaissut kirjan Venäjänkieliset Suomessa. Huomisen suomalaiset. Kirjan ovat toimittaneet Arno Tanner ja Ismo Söderling. Painosalama Oy, Turku 2016.

Yli 200 sivuiseen teokseen on kerätty kirjoituksia tunnetuilta tutkijoilta ja asiantuntijoilta.

    Maahanmuuttoon monipuolisesti perehtyneiden dosenttien pitkän linjan Venäjä-tutkijoidemme näkemyksiä Suomen venäjänkielisten ilonaiheista ja kipupisteistä.

Kirjan tarkoitus on tuoda esille Suomessa nykyisin asuvien

  • venäjänkielisten Väestöllisiä tunnuspiirteitä (Lehtonen),
  • venäläisten ja Venäjältä Suomeen muuton historiallisia lähtökohtia (Leitzinger ja Flink),
  • kotoutumiseen liittyviä haasteita (Pietiläinen ja Kahla) ja lopuksi
  • Suomen ja Venäjän ulkopoliittista kanssakäymistä (Luukkanen).

Esipuheesta Lainattu:

    Arno Tanner YTT, dosentin mukaan venäjänkielinen vähemmistö on hiljalleen kasvanut maamme suurimmaksi maahanmuuttajakieliryhmäksi…

    Huolimatta venäjänkielisen vähemmistön koosta ja Suomen tämänhetkisestä maahanmuuttoon kohdistuvasta ilmapiiristä, tämän vähemmistön koostumuksesta, tavoista ja asenteista tiedetään julkisuudessa varsin vähän. Erityisen tärkeäksi tällainen tietämys on tullut nyt, kun Venäjän ulkopolitiikka on muuttunut aktiiviseksi ulkomailla asuvien venäjänkielisten vähemmistöjen suhteen. Vaikka venäjänkielisen vähemmistön kotoutuminen on ollut pääsääntöisesti onnistunutta, voi Venäjä — ainakin retoriikassaan — käyttää ulkomaisten vähemmistöjensä todellisia tai väitettyjä ongelmia oman ulkopolitiikkansa välikappaleena.

    Näistä syistä nyt on tärkeä saada tästä aiheesta tuoretta ja objektiivista tietoa: ajankohtainen, syvällinen, mutta samalla yleistajuisesti kirjoitettu artikkelikokonaisuus on tarpeellinen.

    Tässä antologiassa maamme eturivin Venäjä-asiantuntijat tarkastelevat seuraavia asiakokonaisuuksia:

    • Julkaisu ennakoi Suomen suurenevan venäjänkielisen vähemmistön ongelmia ja lisää tietoa siitä, mitä ennaltaehkäiseviä toimia tarvitaan, jotta venäjää puhuva vähemmistö ei marginalisoidu, vaan kotoutuu mahdollisimman hyvin…

    • Julkaisu lisää turvallisuutta venäläisten olemisessa ja asumisessa Suomessa, lisäämällä tietoa venäjänkielisten identiteetistä ja sosiopsykologisista ominaisuuksista Suomessa, ja erityisesti sen eroista valtakulttuuriin….

    • Julkaisu tukee maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa arvioimalla venäläisten muuttamista Suomeen, laajan venäjänkielisen maahanmuuttajaryhmän kotoutumisen ongelmia ja haasteita, sekä antaa arvioita tulevista maahanmuuttomääristä ja -laadusta, ja mahdollisesti maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.

    Keskustelu venäjänkielisen vähemmistön resursseista ja mahdollisesta uhasta Suomen yhteiskunnalle on tuore, ja aiemmin vähän tutkittu. Tämä kirja kertoo pitkästä historiasta, lukuisista onnistuneista kotoutumistarinoista ja monen venäjänkielisen halusta kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Ei kuitenkaan voi olla sinisilmäinen: Kaikki eivät kotoudu, ja vähemmistö voi tulla suurvallan politiikan osaksi, jopa omasta kotoutumisestaan ja toiminnastaan riippumatta…

    Parhaimmillaan hyvä kotoutuminen Suomeen avaa erinomaisia mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöillekin. Tällaisista onnistumisista kirjassa on lukuisia esimerkkejä.

Venäläiset Jatkossakin Osa Suomalaista Kansallista Mosaiikkia.

Ismo Söderlingin mukaan maamme väkiluku ja väestörakenne sukupolven kuluttua eli 2050 olisi 6.3 miljoonaa henkeä.

    Venäläisten kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että tuolloin venäjänkielisiä olisi maassamme noin 200’000 — 250’000 nykyisten 72’000 sijasta. Kyse on jo suuresta vähemmistöstä, ja oletettavasti erilaisista vähemmistölle kuuluvista oikeuksista saatetaan tiukastikin keskustella noihin aikoihin; onko maassamme tuolloin valtakunnallisia venäjänkielisiä tiedotuskanavia, venäjänkielisiä kouluja ja päiväkoteja, sen aika näyttää.

Missä määrin venäjänkielinen vähemmistö näitä itselleen vaatii tai haluaa, on tietysti kaiken peruskysymys. Joka tapauksessa venäläiset ja venäjänkieliset ovat jatkossakin keskeinen osa suomalaista kansallista mosaiikkia.

Vuosien saatossa Venäjä ja venäläisyys ovat merkinneet Suomelle sotia, vihaa ja katkeruutta. Toisaalta naapuruus ja yhdessä eläminen ovat tarjonneet taloudellista ja kulttuurista kukoistusta. Kuten Elina Kahla artikkelinsa lopussa toteaa,

    ”… on ilmeistä, että Suomeen pettyneet ja huonosti sopeutuneet venäjämieliset voivat olla herkimmin alttiina mielipiteiden muokkaukselle ja asenteiden kärjistymiselle… Pohjoisen rajamaan historia on paitsi riesa, myös valtava rikkaus. Historiaa ulkopuoliselle avaamalla ja siitä ammentamalla on mahdollista rakentaa myös yhteistä ja myönteistä tulevaisuutta”.

Pallo on meillä suomalaisilla ja tänne muuttaneilla venäläisillä.

Entä Tänne Muuttaneille Inkeriläisille….?

Näin siis Siirtolaisinstituutin tekemässä kirjassa ennustetaan ja arvioidaan venäjänkielisten tulevaisuuden määrää Suomessa ja pohditaan miten turvallisesti kotouttaa heidät Suomeen.

Kirjassa ei paljonkaan mainita inkeriläisiä paluumuuttajia ja vielä vähemmän tiedetään kuinka monta paluumuuttajaa Suomessa on kaiken kaikkiaan.

No, selvä ainakin se on, että venäjänkieliset ovat tulleet Suomeen jäädäkseen ja siinä joukossa olemme myös me, inkeriläiset paluumuuttajat.

Tutkija Inga Jasinskaja-Lahden mukaan ainakin vuonna 2012 silloisesta 58’400 venäjänkielisestä maahanmuuttajasta 70 prosenttia on inkerinsuomalaisia,joten voimme olettaa, että tuosta 72’000 venäjänkielisestä noin 50’400 olisi ainakin paluumuuttajastatuksella tullut Suomeen.

Siirtolaisinstituutin kirjassa kukaan tutkijoista ei anna tarkkaa tietoa kuinka paljon inkeriläisiä paluumuuttajia on täällä hetkellä Suomessa. Määränä mainitaan 21’000 ja 30’000!

Milloin suomalaiset heittävät pallon paluumuuttajille – inkeriläisille?

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu